Seniorimessujen panelistien huoli: hoitajapula sulkee hoivapaikkoja

10

Hoitajapula on johtanut vanhuspalveluissa siihen, että hoivakotipaikkoja on pitänyt sulkea.

– Kaupungit, Salo mukaan lukien, ovat joutuneet vähentämään paikkoja, jotta henkilöstöresurssi riittää, sanoi Salon sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta Seniorimessujen paneelikeskustelussa keskiviikkona.

Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) totesi hoitajamitoituksen johtavan vääjäämättä siihen, että hoivayksiköitä joudutaan sulkemaan.

– Joudumme myös rajoittamaan todetusta tarpeesta huolimatta sitä, kuka saa ympärivuorokautista hoitoa, hän sanoi.

Vauranojan mielestä mitoitukseen ei pidä kuitenkaan tuijottaa liikaa.

– Hoitajamitoitus ei kerro, millaista palvelua hoivakodissa saa. Laatu on merkityksellisempää. Meidän pitää pystyä määrittelemään hyvinvointialueella sekä omille yksiköille että yksityisille hoivakodeille yhteinen vaadittava laatu.

Hyvinvointialueen valtuuston jäsen Päivi Maisila (kesk.) oli sitä mieltä, että mitoitus ja koulutus pitää miettiä valtakunnan tasolla pohjia myöten. Maisila on myös ikääntyvien palveluiden valmistelulautakunnan puheenjohtaja

– Mitoitukseen pitää voida lukea muitakin kuin sote-ammattilaisia, esimerkiksi hoiva-avustajia ja aivan eri tavallakin suuntautuneita työntekijöitä, jotka voivat omalla osaamisellaan tukea ikääntyneen ihmisen hyvinvointia.

– Esimerkiksi kulttuurillinen osaaminen tuo monta kertaa hyvinvointia enemmän kuin pilleri purkista.

Hyvinvointialueen hallituksen jäsen Kristiina Hellstén (sd.) huomautti, että koko maassa ollaan samassa veneessä. Ongelma ei ole vain Varsinais-Suomen tai Salon.

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta siirtyy ensi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Samalla palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle.

 

Keskustelun vetänyt Salva ry:n puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta kysyi panelisteilta, miten hyvinvointialue selviää, kun valtiolta ei tule tarpeeksi rahaa. Hyvinvointialueet arvioivat, että valtakunnallisesti rahaa puuttuu budjeteista miljardi euroa.

Sanna Vauranojan mukaan Varsinais-Suomessa vaje on noin 100 miljoonaa euroa.

– Meillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksiin vuodesta 2024 lähtien tekemällä asioita järkevämmin, hän sanoi.

Seniorimessut järjestänyt Salva ry ja Ilolansalo edustavat vanhuspalveluissa kolmatta sektoria. Maisilan mukaan kaikki tunnustavat sen arvon.

– Yhdistystenkin kohdalla pitää katsoa, että ei ole päällekkäisyyksiä ja että tehtävien jako on selvä.

Vauranoja haluaa välttää vastakkainasettelua hyvinvointialueen oman tuotannon, yritysten ja kolmannen sektorin välillä.

Anneli Pahta totesi, että esimerkiksi asumispalveluissa yhdistykset ovat samalla viivalla kuin markkinoilla toimivat yritykset.

– Asiakkaalla pitäisi olla valta päättää, missä haluaa asua, ja se pitäisi mahdollistaa palvelusetelillä tai muulla tavalla.

Pahta työskentelee osa-aikaisesti hyvinvointialueella hankejohtajana kokonaisuudessa, johon kuuluu muun muassa yhteistyö kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Varsinais-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä 40 erilaista tietojärjestelmää. Hyvinvointialueella on tavoitteena, että esimerkiksi potilastiedot löytyvät yhdestä järjestelmästä.

Siihen päästään viiden vuoden päästä, oli Seniorimessujen panelistien yhteinen tieto.

Yhtä lailla yleinen käsitys panelisteilla oli siitä, että ensi vuodenvaihteessa mikään nykyinen sote-palvelu ei muutu. Muutoksia tulee, mutta myöhemmin.

 

Keskustelua seurannut Markku Leino arvioi paneelin päätyttyä, että hoitajapula ratkeaa yksinkertaisella konstilla.

– Maksetaan parempaa palkkaa, niin hoitajat saadaan töihin ja pysymään töissä. Laitetaan rahaa turhempaankin.

Hänellä on myös selvä käsitys työn raskaudesta.

– Korona-aikana laitettiin vuoroja peräkkäin kaksi ja välillä kolme. Ei se ollut työntekijöille nautintoa.

 

Niinikään panelisteja kuunnelleet Sinikka ja Jukka Mäkinen totesivat keskustelun selventäneen sitä, miten sote-uudistus lähtee etenemään.

Hoitajatilanne huolestutti pariskuntaa.

– Hoitajille pitäisi saada lisää palkkaa. Se on kivijalka, jolla saadaan uudistusta eteenpäin, sanoi Sinikka Mäkinen.

– Keskustelussa tuli hyvin esille myös, että pitäisi muuttaa koulutusvaatimuksia. Puhuimme juuri siitä, että sairaanhoitajien ei pitäisi tehdä keittiöhenkilökunnan töitä tai vaihtaa lakanoita.

– Aikaa kuluu väärissä töissä. Avustaviin tehtäviin ei tarvita sairaanhoitajia, vahvisti Jukka Mäkinen.

Sinikka Mäkinen muistutti toisaalta, että ei pitäisi puhua pelkästään hoitajista: hoivakoteihin tarvitaan muutakin väkeä.

– Täälläkin tänään olevasta porukasta moni tulee toimeen ihan omillaan omassa kodissaan. Kotona asumista pitäisi pystyä tukemaan vielä enemmän. Siinäkin voisi apua olla pelkästään siitä, että joku käy juttelemassa ja laittamassa kahvipannun päälle.

– Seuranpito auttaa monen asiaan, totesi Jukka Mäkinen.

Salva ry:n palvelujohtajan Anu Hirvikorven mukaan messuilla oli tuhatkunta kävijää. Näytteilleasettajia Salon torilla oli reilut 50.

– Erityisesti ajankohtainen paneelikeskustelu näytti kiinnostavan yleisöä enemmän kuin aikaisemmin, sanoi Hirvikorpi.

10 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kyse on asuinpaikan valinnasta
17 päivää sitten

Hoitajapulan ymmärtäisi, jos olisimme Itä- tai Pohjois-Suomessa. Mutta olemme keskellä eteläisintä Suomea, erinomaisten tie- ja junayhteyksien varrella yliopistokaupungeista Turusta ja Helsingistä. Kyse on kulttuurisesta muutoksesta, jossa vastavalmistuva hoitohenkilöstö on jo kymmenisen vuotta valinnut asuinpaikakseen pelkästään isompia kaupunkeja.

Milleniaali
17 päivää sitten

Yli tunnin junamatka asemilta ja liikkumiset siihen päälle ei ole erinomainen junayhteys. Ja totta, yleensä ikäiseni keskittyvät isompiin kaupunkeihin.

Kädet pystyyn antautumisen merkiksi
16 päivää sitten
Reply to  Milleniaali

Alkaa olla nykypäivän Suomi sellainen asumishimmeli, että pitää varautua asumaan ja pitämään asuntoja eri kaupungeissa. Varsinkin perheille yhtä roskaa koko touhu. Mikä tahansa koppi maksaa miljoonan, ikinä ei tiedä mitä kouluja suljetaan yms

Tappiin rahastettu asuminen
16 päivää sitten

Sijoittajat omistavat rakennustarvikekaupat, rakennusliikkeet, remonttifirmat, kiinteistönvälitysliikkeet ja rahoitusta tarjoavat pankit. Siksi mikä tahansa koppi maksaa miljoonan.

Kohtuuhintaista kotia ei tavoita tänä päivänä juuri muuten kuin opettelemalla itse korjausrakentamisen taidon ja ostamalla vanhan huonokuntoisen rakennuksen, jonka laittaa itse kuntoon omien tarpeiden mukaan. Monellako hoitoalan työntekijällä riittää tähän aikaa ja voimavaroja? Ei monella.

Kädet pystyyn antautumisen merkiksi
16 päivää sitten

Ja sitten vielä nämä pikkukylien jonnet muuttavat isolle kirkolle asumistukien varaan, ja jälleen kerran sijoittajat kiittävät, kun uusi sukupolvi ja niiden jälkeläiset ovat systeemin orjana.

Fiksuimmat jonnet huomaavat, kuinka systeemi toimii, mutta valitettavasti kotikylällä ei sitten enää olekaan sitä halpaa kämppää rauhallisessa ympäristössä, johon paluumuuttaa.

Tappiin rahastettu asuminen
16 päivää sitten

Juuri näin. Ja jos paluumuuttajalle sopivan hintainen kämppä löytyisikin, kylällä ei ole enää kavereita ja tuttuja 5-10 vuoden poissaolon jälkeen.

Moni ei lähtisi alunperinkään muuttamaan mihinkään, jos kotikyliltä olisi edes teoreettinen mahdollisuus löytää parikymppisenä puoliso, kuten oli vielä meidän vanhempiemme nuoruudessa. Silloin työvoimaa riitti joka kolkassa Hangosta Utsjoelle.

Kädet pystyyn antautumisen merkiksi
16 päivää sitten

Ja nythän alkaa olla nurinkurinen tilanne, kun ne isot kylät alkavat olla täyteen gryndattyja. Ne isojen kylien kantiksetkaan eivät voi siellä olla. Eli on aika vapaat kädet muuttaa johonkin. Itse muutin jonnekin tyylillä kauppa kävelymatkan päässä, koulut ja jotain harrastuksia lähettyvillä yms. aktiveetteja. Mitä järkeä maksaa ison kylän hintaa, kun ei ikinä tiedä mitä naapuriin tulee.

Viimeksi kun kävin ns. kotikaupungissa, niin aika erinäköistä oli kuin lapsuudessa. Välillä käyn katsomassa kavereita, mutta en voi paluumuuttaa sinne.

Periferiaako?
16 päivää sitten

Hoitajia ei kouluteta yliopistoissa, vain lääkäreitä. Sairaanhoitajat koulutetaan nykyään ammattikorkeakouluissa, ennen vanhaan sairaanhoito-oppilaitoksissa. Ja ne lähihoitajat nykyään ammattiopistossa eli ns. ammattikoulussa.

Lyhyet työmatkat suosiossa
16 päivää sitten
Reply to  Periferiaako?

Tässäpä se onkin, että nykyään ei enää jäädä töihin ja asumaan siihen kaupunkiin, jossa on opiskeltu. Työpaikka valitaan vasta sitten, kun on päätetty, missä päin maata halutaan asua ja elää.

Tavis torilta
17 päivää sitten

Auttaisiko mitään hoitajien saamiseen, jos hoivakodissa olisi myös parempikuntoisia asukkeja niiden heikkokuntoisten hoidettavien lisäksi? Ettei lykätä sitä ikääntyneen hoivakotiin pääsemistä ihan viime hetkiin, jolloin he ovat jo vuoteessa hoidettavia ja kaikessa autettavia. Parempikuntoiset toisivat osastolle elämää, monilla hyvät huumorit.

Hoivakodissa työ on raskasta henkisesti ja fyysisesti, jos ei hoitajalla ole ollut tuntumaa vanhoihin ihmisiin. Kymmenen vuoden jälkeen isot ikäpolvet ovat lähes haudatut ja enin osa ilman hoivapaikkaa.