Koulujen tulevaisuus on puhuttanut Somerolla pitkään, ja investointipäätökset ovat seisseet useamman vuoden, kun kantaa koulu- ja päiväkotiverkosta ei ole päästy ottamaan.
Tulevaisuuden linjaukset ovat odottaneet oppimisympäristöselvitystä, jonka teko on yhä kesken kaupungin sivistystoimessa. Valtuustoryhmien puheenjohtajat odottavat sen valmistuvan syksyn aikana. He ovat yhtä mieltä siitä, että pitkään tekeillä ollut selvitys on vietävä päätökseen.
Somerolla on lukio ja yläkoulu sekä neljä alakoulua, joista Joensuun ja Kirkonmäen koulut sijaitsevat keskustassa. Pitkäjärvellä ja Somerniemen Oinasjärvellä toimivat kyläkoulut, joissa molemmissa on luokat ensimmäisestä kuudenteen kolmena yhdysluokkana.
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Antti Kotin mielestä tällä vaalikaudella ei pidä vähentää kyläkouluja eikä niitä käyviä ikäluokkia:
– Opetusryhmien ja oppimisympäristöjen on tuettava koulujen normaalia arkea ja oppimista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Mäkinen haluaa säilyttää molemmissa kyläkouluissa kaikki alaluokat myös nykyisen valtuustokauden jälkeen.
– Monipuolinen koulu- ja päiväkotiverkko on osa kaupungin elinvoimaisuutta. Hajautettu malli tukee kaupungin toimintoja paremmin kuin keskitetty.
Vuosiluokkien karsimisen sijaan kyläkouluilla voitaisiin Mäkisen mielestä yhdistää luokat 1.–3. ja 4.–6., jos oppilasmäärä laskee.
– Jos kouluilta silloin vapautuu tiloja, niihin voidaan siirtää varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Ryhtä toteaa, että perheiden toimivan arjen varmistamiseksi Oinasjärvellä ja Pitkäjärvellä on tärkeintä järjestää varhaiskasvatusta, esiopetusta ja 1.–2.-luokkien alkuopetusta.
– Muiden luokkatasojen osalta keskustelua pitää jatkaa lapsimäärien ja investointitarpeiden pohjalta, hän sanoo.
– Myös kuntatalouden haasteet on huomioitava kouluverkosta päätettäessä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Mäki-Teeri katsoo, että laskevien oppilasennusteiden valossa kyläkoulujen säilyttäminen tulee olemaan entistä haastavampaa.
Someron neljässä alakoulussa on nyt yhteensä 525 oppilasta, kun vuosi sitten heitä oli 513. Yläkoulussa on 274 oppilasta. Näiden lisäksi alakoulun valmistavassa opetuksessa on 29 ukrainalaisia oppilasta ja yläkoulussa 22.
– Onneksi emme ole hätiköineet ennenaikaisia päätöksiä koulujen suhteen, Matias Mäkinen huomauttaa ukrainalaisten oppilaiden määrään viitaten.
– Heitä on nyt muutamia oppilaita enemmän kuin keväällä. Koko ajan on pientä liikehdintää; jotkut muuttavat pois ja joku muuttaa tänne. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm toteaa.
Hän sanoo, että oppimisympäristöselvityksen tekoa jatketaan lokakuussa, kun työlle on aikaa. Uudet oppilasennusteet valmistuvat loka–marraskuun vaihteessa.
Antti Kotti sanoo selvitystyön kuormittaneen kouluja, perheitä ja myös sivistystoimen hallintoa.
– Se kuorma ei väisty ennen kuin asialle saadaan jonkinlainen ratkaisu. Koulujen tulevaisuuteen tarvitaan selkeä näkymä, painottaa Kotti, joka on myös sivistyslautakunnan puheenjohtaja.
Lautakunta tekee viranhaltijoiden esitysten pohjalta joulukuussa oman esityksensä koulu- ja päiväkotilinjauksiksi. Kotti toivoo, että poliittisilla ryhmillä on valmius pitkäjänteisen suunnitelman tekoon.
Riitta Ryhtä korostaa, että oppimisympäristöselvityksen valmistuminen on tärkeää, jotta päiväkoti- ja koulukiinteistöjen investoinneista voidaan päättää.
– Pohjatyötä on jo tehty riittävästi, jotta poliittinen keskustelu asiasta voidaan käydä ja muodostaa yhteinen tahtotila, hän toteaa.
Markku Mäki-Teeri haluaa selvityksen käsittelyyn ennen ensi vuoden budjetin laadintaa.
– Poliittiset ryhmät saavuttivat sivistyslautakunnassa jo viime joulukuussa melko yhteisen näkemyksen siitä, miten pitäisi edetä, hän muistuttaa.
Kouluja ja varhaiskasvatusta koskeva oppimisympäristöselvitys oli sivistyslautakunnan käsittelyssä viime vuoden joulukuussa. Silloin Minna Mäkelä-Rönnholmin esityksenä oli vain ykkös- ja kakkosluokkien jättäminen Pitkäjärven ja Oinasjärven kouluihin ja ylempien luokkien siirto keskustaan. Samalla kyläkouluihin olisi siirretty kylien päivähoito ja esiopetus.
Lautakunta palautti selvityksen yksimielisesti uuteen valmisteluun. Lautakunta halusi selvitystä mallista, jossa Kiiruun yläkouluun kootaan vuosiluokat 5.–6. koko kaupungin alueelta ja jätetään Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluihin vuosiluokkien 1.–4. perusopetus sekä joustava alkuopetus.
Sivistysjohtajan vuoden takainen esitys sisälsi myös Kirkonmäen koulun sulkemisen siinä vaiheessa, kun oppilaat voisivat siirtyä yhtenäiskouluksi muutettavaan Kiiruun yläkouluun. Kiiruun koulussa ovat tällä hetkellä perusopetuksen 7.–9. luokat.
Nykyisten kunnanvaltuustojen toimikausi päättyy toukokuun 2025 loppuun. Antti Kotti toteaa, että koulupäätöksille voidaan asettaa tarkasteluaikoja myöhempiin vuosiin. Matias Mäkinen sanoo, että kiirettä muutoksille ei ole, vaikka lapsimäärät laskisivatkin jonkin verran:
– Kiinteistöjen sulkeminen ei toisi vuositasolla merkittäviä säästöjä. Sen sijaan vuosiluokkien vähentäminen lisäisi koulukyytejä, jotka pidentäisivät alakoululaisten koulupäiviä ja nostaisivat kaupungin kuljetuskustannuksia.
SOMERON ALAKOULUT
Oppilasmäärät
Joensuu 315 oppilasta (302 syyskuussa 2021). Lisäksi koulussa on 29 ukrainalaista oppilasta.
Kirkonmäki 126 (124)
Pitkäjärvi 47 (47)
Oinasjärvi 37 (40)
Lähde: Someron sivistystoimi
Kyläkoulu on lähempänä
Vajaan 15 kilometrin päässä Someron keskustasta sijaitsevalla Pitkäjärven alakoululla opetustyötä tekee koulunjohtaja, kaksi luokanopettajaa, tuntiopettaja ja koulunkäynninohjaaja.
Oppilasennusteiden vastaisesti kouluun tuli syksyllä uusi oppilas ja seuraava tulee joulun jälkeen. Koulussa on tilaa noin 50 oppilaalle.
– Tänne riittää oppilaita seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, luokanopettaja Arja Fonsell tietää.
Koulunjohtaja Päivi Isotalo muistuttaa kyläkouluja perustetun siksi, että koulumatkat eivät kävisi lapsille ylivoimaisiksi. Suuri osa oppilaista tulee jo kyläkoululle kyydillä.
– Edelleen moni, joka haluaa muuttaa maalle, katsoo ensin, että koulu on lähellä.
Isotalo toteaa, että koulun toimintakulttuuri vaatii luokat ensimmäisestä kuudenteen:
– Jos rakennukseen jäisivät vain ykkös-kakkoset ja päiväkoti, ei yhteisö olisi enää koulu.
Isotalo sanoo, että kaikkia nykyisiä kouluja tarvitaan Somerolla jo senkin takia, että tilat eivät muuten riitä. Ukrainalaisten oppilaiden tultua Joensuun koululle oli hankittava parakkiluokkia.
– Ja jos tilaa kyläkoulussa on, voisi keskustan reunoilta kuljettaa oppilaita kylille päin eikä keskustan suuntaan, Isotalo huomauttaa.
Lukion turvaamiseksi esillä kyydit, erikoistuminen ja yhteistyö
Someron lukiota käy parhaillaan 134 opiskelijaa. Kevätlukukaudella heitä oli 141.
Matias Mäkinen (ps.) ottaisi Someron lukion säilyttämiseksi käyttöön kaikki mahdolliset konstit.
– Koulukuljetukset Kosken-mallin mukaan olisi yksi hyvä keino, hän sanoo.
Kosken kunta kuljettaa lukioonsa oppilaita myös naapurikunnista kuten Jokioisilta, Ypäjältä, Marttilasta ja Loimaan Mellilästä. Sen 130 oppilaasta vajaa neljännes on koskelaisia.
Riitta Ryhtä (kesk.) toteaa, että Someron lukion tulevaisuuden turvaamiseksi kaupungin täytyy kuljetusten kehittämisen lisäksi tarjota opiskelijoille asuntoja. Hän katsoo, että varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion kuljetuksia on syytä kehittää yhtenä kokonaisuutena.
– Tärkeintä on saada somerolaisten kuljetukset kuntoon. Muiden kuntien hyviin käytäntöihin kannattaa tutustua ja selvittää, olisivatko ne toteutuskelpoisia myös meillä, Ryhtä sanoo.
Antti Kotti (sd.) muistuttaa, että lukion kuljetuksista käytiin jo vuosia sitten keskustelua laajapohjaisen valtuustoaloitteen pohjalta.
– Siihen on hyvä palata oppimisympäristöselvityksen valmistuttua.
Kotti sanoo, että oppilasennusteiden perusteella Someron lukion turvaaminen vaatii todellisia toimenpiteitä.
– Valtakunnalliset vertailut osoittavat, että Someron lukiossa tehdään hyvää työtä.
Kotti korostaa oman lukion merkitystä paikkakunnalle ja painottaa sen vetovoimaisuuden tärkeyttä. Someron lukiossa voi suorittaa teatterin, kuvataiteen, musiikin ja liikunnan diplomit. Tänä lukuvuonna tarjolle tuli myös mahdollisuus urheiluvalmennukseen osana opintoja.
– Lisäksi tarvitaan muitakin uusia avauksia, ja lisää yhteistyötä muiden toimijoiden ja koulutustahojen kanssa yli kuntarajojen, Markku Mäki-Teeri (kok.) puntaroi.
Somerolla pitäisi nyt tehdä päätökset rationalisesti. Nyt on hetki, jolloin ei voi liikaa ajatella tunnepohjalta. Ratkaisu on helpoin toteuttaa niin, että 5. ja 6. vuosiluokat siirretään Kiiruun koulukeskukseen. Sinne pitää vain rajata oma alue näille niin rakennuksesta kuin pihalta, ja 1-4-luokat keskitetään Joensuun koululle, ja kaikki muut alakoulut lopetetaan.
Ukrainalaisten tulo ei pelasta Someron lapsiluvun vähenemistä tulevina vuosina. Uuden alakoulun rakennuttaminenkaan ei ole huono vaihtoehto.