Suomi on millä tahansa mittarilla maailman kärkimaita frisbeegolfissa. Pelikierroksia tehdään heti Yhdysvaltain jälkeen toiseksi eniten ja asukaslukuun suhteutettuna ylivoimaisesti eniten.
Tässä väkilukuun pohjautuvassa vertailussa tulevat seuraavina Norja, Islanti, Ruotsi, Viro ja Tanska. Puhumme siis jopa suhteellisen tyypillisestä pohjoismaalaisesta lajista, jonka ainoa ja muut maat jyräävä poikkeus on Yhdysvallat.
Kun Atlantin takana on mahdollisuus satsata frisbeegolfiinkin, on suomalaisten kilpailumenestys nykyisin jo varsin haastavaa, vaikka muiden maiden osalta harrastus huomattavan paljon hiljaisempaa onkin. Väinö Mäkelä oli parhaana suomalaisena jaetulla 14:nnellä sijalla miesten tämän vuoden MM-kilpailuissa.
Erityisesti koronavuosina lajin kasvu on olluti Suomessa huimaa. Frisbeegolfliiton seurojen jäsenmäärä nousi toissavuodesta viime vuoteen useilla tuhansilla. Etenkin poikia on tullut lajin pariin moninkertainen määrä kolmen vuoden takaiseenkin verrattuna.
– Tämän vuoden tilastoja ei toki ole vielä aivan valmiiksi asti, mutta pientä kasvua näyttäisi edelleen olevan sekä seurojen jäsenten, hankittujen kilpailulisenssien sekä järjestettyjen kilpailujen osalta, ynnää Frisbeegolfliiton toiminnanjohtaja Tapani Aulu.
Laji alkaa kiinnostaa myös yleisömielessä. Heinäkuussa Nokialla pidetyssä European Open -turnauksessa oli loppuviikolla päivittäin useita tuhansia katsojia.
Valtavan kasvun keskellä edellytetään luonnollisesti päivitystä myös lajiliitossa.
– Työmäärä on lisääntynyt moninkertaiseksi. Ennen koronaa meillä oli puolitoista työntekijää, nyt on kaksi täyspäiväistä ja yksi lähes täyspäiväinen. Aika paljon painetta olisi lisätä väkeä vielä tästäkin, Aulu mainitsee.
– Nämä ovat positiivisia ongelmia. Mutta tietenkin ajat ovat mielenkiintoiset, kun kaikkea on syytä kasvattaa ja työn laadun sekä osaamisenkin pysyä samalla kehityskäyrällä, hän lisää.
SUOMEN FRISBEEGOLFIN TUNNUSLUKUJA
Valtavia nousuja
Seurojen jäsenmäärät
2009: 692
2012: 1 452
2015: 4 647
2017: 5 358
2020: 6 518
2021: 10 188
Liiton jäsenseurojen määriä
2009: 14
2012: 35
2015: 95
2018: 150
2021: 179
PGDA-pelaajien määriä*
2004: 12
2009: 354
2013: 718
2015: 1 620
2017: 2 754
2021: 4 207
* PGDA on pelaajien kansainvälinen kattojärjestö.
Ratojen määrä
2003: 25
2007: 100
2010: 150
2013: 300
2015: 450
2018: 635
2020: 787
17.9.2022: 883
Lähde: Frisbeegolfliitto
Juttua korjattu 18.9. kello 14.09: Väinö Mäkelän 14:s sija oli suomalaismiesten paras sijoitus MM-kilpailuissa, ei koko Suomen joukkueen paras.
