Susanna Luojus avaa Veturitalliin koiranäyttelyn – yli sadan teoksen Überhund kiinnostaa myös muita taidemuseoita

0
Veturitallin museonjohtaja Susanna Luojus "tervehtii" tekstiiliveistos Raijaa. Liisa Hietanen muotoili vuonna 2018 tekstiiliveistoksen mittelspitziä ulkoiluttavasta naisesta. Materiaaleina ovat lanka, puuvillakangas, vanu, vaahtomuovi,, harjateräs, betoni, rautalanka ja kumi. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Museonjohtaja Susanna Luojus on järjestänyt Salon taidemuseo Veturitalliin koiranäyttelyn. Taiteen kiehtovia koiria esittelevä Überhund on laajin Suomessa nähty koiriin keskittyvä taidekokonaisuus. Se sisältää reilut sata teosta noin 50 taiteilijalta.

Punaisia irlanninsettereitä kasvattava Luojus kuvaa itseään raskaan sarjan koiraharrastajaksi, joka on vuosien mittaan kuullut kollegoiltaan kuittailuja intohimostaan. Kollegat vitsailivat Luojukselle jo kymmenen vuotta sitten, että tämä takuulla vielä järjestää ”koiranäyttelyn” taidemuseoon.

Puheiden myötä Luojus alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota taiteessa esiintyviin koiriin. Hän alkoi koota listaa teoksista, kerätä tietoa ja tutkia asiaa niin, että vitsillä heitetty ennustus kävi toteen. Koiranäyttely Überhund avautuu yleisölle Veturitallissa huomenna lauantaina.

Anna af Forselles-Schybergson maalasi vuonna 1899 öljyllä Koiran. Se saattaa olla pienellemünsterinseisojalle sukua oleva hollanninpeltopyykoira.

Näyttely kertoo ihmisen ja koiran suhteen ainutlaatuisuudesta ja esittelee monipuolisesti koiran eri rooleja kuvataiteessa. Koiria on kuvattu taiteessa aikojen alusta. Usein ne ovat sisältyneet teoksiin niin päivänselvästi seuraan kuuluvina, että ovat saattaneet jäädä huomaamatta. Susanna Luojuksen näyttely nostaa koirat pääosaan.

Taidemuseon ensimmäisen salin kunniapaikalla on Samuli Heimosen sutta kuvaava akryyli- ja öljyvärimaalaus Matriarkka. Siitä lähtee esittely sudesta jalostuneen kesykoiran rooleista.

Taiteessa näkyy koiran ja ihmisen vahva kumppanuus. Teoksiin on ikuistettu metsästys- ja seurakoiria, vahti- ja paimenkoiria. Koirilla on ollut paikkansa hallitsijoiden muotokuvissa sekä vallan symbolina että antamassa alamaisille samaistumismahdollisuuden.

Näyttelyssä koira on esillä maalauksina, valokuvina, veistoksina, tekstiilitöinä ja videoteoksina. Ne ovat lainassa julkisista kokoelmista, museoista, gallerioista, säätiöistä ja yksityisiltä omistajilta. Teokset ovat pääasiassa 150 viime vuoden ajalta.

Kim Simonssonin teos Haamukoira II vuodelta 2009 on keramiikkaa, platinaa ja lasia. Mallina on ollut englanninvinttikoira. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Suomen Kennelsäätiöltä näyttelyyn on lainattu yli 2 000 vuotta vanha, kiinalaisen Han-dynastian aikainen Terrakottakoira. Koiraa esittävä hautaveistos päätyi Kennelliiton kokoelmiin lahjoituksena ulkomuototuomari ja taidekeräilijä Kari Järviseltä.

– Koira on monissa kulttuureissa esitetty manalan vartijana, Luojus toteaa.

Näyttelylle nimen antaneen tyylikkään Überhund -veistoksen tekijältä, englanninvinttikoiriin erikoistuneelta Kim Simonssonilta on esillä kaksi muutakin veistosta: aulassa vieraat sisään vetää Haamukoira II ja ensimmäistä kertaa yleisölle on näytillä hilpeä Kuninkaan lemmikki.

Mukana ovat eri puolilla maailmaa kuvanneen Pentti Sammallahden sykähdyttävät otokset koirista maisemissa. Sammallahti nostaa esille päällisin puolin vähäpätöisten asioiden merkityksellisyyden ja löytää oleellisen katsoessaan kameransa etsimen läpi. Intian Varanasissa hän on tallentanut kuvaan koiran, joka on käpertynyt kadulla lepäävän lehmän selälle.

– Pyhän eläimen päällä on turvassa, Luojus huomauttaa.

Hanna Vihriälän kuonoveistokset herättävät huomiota eläväisyydellään. Pronssiveistos Tuulensuunta on moottoroitu. Alumiinia, kylmäelementtiä ja sähköä hyödyntävää Terveen koiran kuonoa näyttelyvieraat saavat jopa koskea.

Maija Astikaisen vuonna 2016 kuvaama afgaaninvinttikoira Vesla on kuin supermalli valokuvasarjassa One-Dog-Policy.

Maija Astikainen on ottanut koirista ”muotokuvia” valokuvasarjaansa One-Dog-Policy. Näyttelyjulisteeseen on päässyt afgaaninvinttikoira Vesla, joka on kuin koiramaailman supermalli.

– Koiran suhde on aina ihmiseen nähden alisteinen, joten saadaanko siitä todellista muotokuvaa, Luojus miettii.

Koiran ja ihmisen yhteys on säilynyt vahvana vuosisatoja.

– Olemme vaikuttaneet koiran evoluutioon, mutta myös koira meihin: siihen, mihin ihminen on asettunut asumaan, viljelemään maata ja pitämään karjaa, Luojus huomauttaa.

Kumppanuuden kuvausten ohella Veturitallin näyttely nostaa esille ihmisen ja koiran yhteiselon haasteita unohtamatta jalostuksen ongelmia. Niihin puuttuu muun muassa Susanna Autio sarjassaan Pelin palat, joka käsittelee ihmisten hinkua jalostaa eläimistä sairaalloisen isosilmäisiä ja pyöreäkalloisia.

Maisemia kuvaava Pentti Sammallahti ikuisti asetelmallisesti venyttelevän koiran Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla vuonna 1982.

Näyttely ottaa kantaa myös koiran inhimillistämiseen ja esineellistämiseen. Maija Astikaisen Britanniassa kuvaaman valkoisen isovillakoira Amberin turkki on värjätty ja muotoiltu kukkapenkiksi stailauskisaa varten.

Markkinat koirien ja koiraharrastuksen ympärillä ovat nykyään miljoonabisnes. Koiranomistajille tarjotaan palveluja lemmikkien osteopaateista päivähoitoon.

– Voidaan miettiä, mikä järki kaikella ihmisen toiminnalla on, Luojus muistuttaa.

– Suomeen tuodaan koiria, jotka eivät pärjää ilman takkia meikäisessä säässä. Taide kyseenalaistaa myös tätä.

Nukkekotiin tunkeutunut italianvinttikoira on kohteena salolaistaiteilija Nora Schroderuksen kuvaamassa valokuvasarjassa Elefantti. Valokuvataiteilija Elina Brotherus esiintyy valokuvissaan lyhytkarvaisen kääpiömäyräkoiransa Marcellon kanssa. Kuvassa My dog is cuter than your ugly baby hän haistattaa pitkät yhteiskunnan odotuksille.

Jouko Lehtola osoittaa, miten väreillä voi vaikuttaa katsojan tulkintaan. Rento dobermanni on saanut vaaranpunaisen taustan ja kuonokoppaan puettu saksanpaimenkoira virkavallansinisen. Laura Pikarla tekstiiliveistos Mister kuvaa lattialle nukahtanutta irlanninsusikoiraa. Silja Purasen kekseliäästi sekatekniikalla toteuttama Opetettu koira paskoo matolle.

Birger Carlstedtin öljyvärimaalaus Nainen ja koira on vuodelta 1937. Koiran rotu lienee walesinspringerspanieli.

Koiranäyttely avautuu yleisölle lauantaina ja jatkuu vuodenvaihteen yli. Monet taidemuseot ovat kiinnostuneet koiran ja ihmisen ainutlaatuista suhdetta käsittelevästä näyttelystä. Ensi vuonna Überhund lähtee Salosta Kouvolaan, Jyväskylään ja Mikkeliin. Kuopion taidemuseo on varannut näyttelyn vuoden 2024 puolelle.

Veturitallin galleria Sivuraide esittelee parhaillaan Venetsian taidebiennaalissa esillä olevan taiteilija Pilvi Takalan videoteoksen The Stroker. Se tutkii ihmisten sosiaalisia suhteita ja sanattoman kanssakäymisen sääntöjä.

Überhund – Taiteen kiehtovat koirat Salon taidemuseo Veturitallissa (os. Mariankatu 14) 24.9.2022–8.1.2023. Avoinna ti–pe klo 10–18, la–su klo 11–17.

Pekka Turunen valokuvasi Ilomantsin Hattuvaarassa suomenpystykorvansa ja kissansa kanssa viihtyvän Anna Tiittasen vuonna 1986.
Pentti Sammallahti taltioi kuvasarjaansa Venäjän tie muun muassa Solovkissa vuonna 1992.
Kuninkaan lemmikki on Kim Simonssonin veistos vuodelta 2019. Sen materiaaleina ovat keramiikka, pronssi ja kulta. Kuva: SSS/Minna Määttänen
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments