Teijon kansallispuiston kävijämäärä notkahti koronaa edeltävää tasoa alemmas – ”Tähän ei löydy yhtä selkeää selitystä”

5
Teijon kansallispuiston kävijämäärä on nyt alhaisemmalla tasolla kuin ennen koronaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Teijon kansallispuistossa on vieraillut kuluvana vuotena vähemmän väkeä kuin edeltävinä vuosina.

Puiston käyntimäärä oli tammi–heinäkuussa 55 671. Se on 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Notkahdus ei ole yllätys, koska koronaepidemian alkuvaiheessa kansallispuiston kävijämäärät kasvoivat vauhdilla.

Tammi-heinäkuussa Teijon kansallispuistossa kävi viidenneksen vähemmän väkeä kuin vuotta aiemmin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Osassa kansallispuistoja tämän vuoden kävijämäärä laahaa perässä myös koronaa edeltävästä tasosta. Teijo kuuluu tähän joukkoon: käyntejä on tilastoitu tänä vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2019.

– Tähän ei löydy yhtä selkeää selitystä, sanoo puistonjohtaja Harri Karjalainen Metsähallituksesta.

Yksi syy laskeneeseen kävijämäärään saattaa olla Karjalaisen mukaan tekninen: Teijon kansallispuistossa on uusittu kävijälaskureita, mikä on voinut aiheuttaa vääristymää vertailulukuihin.

Karjalainen ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kävijämäärä on todella painunut alle koronaa edeltävän tason.

Teijolla luontotaloa, välinevuokrausta ja majoitustoimintaa pyörittävän Natura Vivan toimitusjohtaja Jesse Marttila sanoo, että kävijämäärän vähentyminen on todellinen ilmiö ja näkyy selkeästi kansallispuiston arjessa.

– Välinevuokrauksessa on useamman kymmenen prosentin pudotus viime vuoteen nähden.

Koronaa edeltävään tasoon Marttila ei pysty tilannetta vertaamaan, koska yritys aloitti Teijolla vuonna 2020.

Natura Viva toimii myös Nuuksion kansallispuistossa ja pyörittää melontakeskusta Helsingin Vuosaaressa. Marttila sanoo, että sama laskeva trendi näkyy kaikissa toimipaikoissa. Hän arvioi, että taustalta löytyy koronarajoitusten poistumisen myötä laventunut tarjonta.

– Festareille, ravintoloihin ja ulkomaille on taas päässyt.

Kävijäkato näkyy myös välinevuokrauksen määrien laskuna. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Metsähallitus julkisti maanantaina yhteensä 41 kansallispuiston kävijätiedot. Näistä 15:ssä käyntimäärä oli pienempi kuin vuonna 2019.

Kokonaisuutena kansallispuistoissa on kuitenkin edelleen käyty enemmän kuin ennen koronaa. Yhteenlaskettu käyntimäärä oli tammi–heinäkuussa 2,2 miljoonaa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Suomen suosituimmat kansallispuistot tammi–heinäkuussa olivat Pallas–Yllästunturi, Urho Kekkosen kansallispuisto, Nuuksio, Koli ja Pyhä–Luosto.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kustannusten nousu
2 kuukautta sitten

Bensiinin hinta sekä festivaalien ja ulkomaan matkailun avautuminen selittänevät muutokset kansallispuistojen kävijämäärissä. Tulee tyyriiksi lähteä Teijolle ainakin pääkaupunkiseudulta omalla autolla. Juna jättää Saloon, ja muitakaan julkisia tuskin vapaapäivinä sunnuntaisin kulkee perille asti.

Alueen kesämökeilläkin oli jo kuluneena kesänä huomattavasti hiljaisempaa kuin koronakesinä. Mitä energiakriisin jatko sähkön hinnan hyppäyksineen sitten jatkossa tekeekään.

Marko
2 kuukautta sitten

Onko sitten festareille ja sinne ulkomaille meno halvempaa kuin Teijolle? Epäilen syiden olevan muualla kuin hinnassa.

Raha menee muualle
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Ei, mutta festareille ja ulkomaille kulutettu raha on pois kotimaan luontokohteisiin matkustamisesta, varsinkin pitemmän ja siten kalliimman välimatkan päästä.

Salosta Teijolla voi käydä vaikka joka ilta. Helsingistä ja Turusta on eri juttu. Korona-aikana kävi massoittain ihmisiä sieltä käsin, kun polttoaine oli halpaa eikä muita aktiviteetteja juuri ollut.

Urpo
2 kuukautta sitten

Tuskin syynä on sekään, ettei raha ulkomaan matkailun jälkeen enää riitä kansallispuistokäynteihin.

Eiköhän syynä pudotukseen ole se, että osa kävijöistä tuli kansallispuistoihin, kun koronarajoitusten takia ei muualle päässyt. Nyt kun rajoituksia ei ole, tuo joukko viettää aikaansa mieluummin näiden huvipuistoiksi miellettyjen kansallispuistojen sijaan festareilla, ulkomailla tai vaikka juomassa kaljaa kotikylän terassilla.

Toisaalta sääli, että luontomatkailu vähenee, toisaalta hyvä. Kaikki eivät osaa käyttäytyä luonnossa, eikä niitä siihen saa opetettua. Nyt luonnossa on vähemmän lieveilmiöitä ja siten mukavampaa. Ehkä osalle koronaturisteista luontomatkailusta jäi käteen jotain, jolla vähennetään ulkomaille lentelyä ja opitaan kunnioittamaan luontoa.

Olematon julkinen liikenne
2 kuukautta sitten

Olisi mukava siellä käydä, mutta julkinen liikenne on olematon. Ei mitään mahdollisuuksia päästä viikonloppuisin tai iltaisin, jos ei ole omaa autoa. Viikollakin liikenne loppuu jo klo 17 tai 18.

Outoa Salolta, ettei järjestetä vuoroja lisää, kun kuitenkin esimerkiksi Mathildedal vetää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa ja kansallispuisto siinä samassa.