Kansalaisopistojen tuntiopettajien matkakulukorvaukset heikkenevät kesäkuussa syntyneen työehtosopimuksen perusteella. Aiemmin opistot korvasivat näille yli kuuden kilometrin työmatkan, mutta tänä syksynä omavastuuosuus piteni 20 kilometriin suunnalta.
Kuntatyönantajien ja Opettajien ammattijärjestö OAJ:n sopima heikennys saa kovaa kritiikkiä Salon seudulta. Kansalaisopistot pyörivät nimenomaan tuntiopettajien varassa. Päätoimisia on harvalla opistolla.
Salon kansalaisopistossa työskentelee 150–170 tuntiopettajaa ja Somero-opistossa vajaat 60. Molemmissa opistoissa ainakin puolelle heistä on tähän asti maksettu matkakustannusten korvausta.
Someron sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm on erittäin harmistunut.
– Tämä tulee vaikuttamaan erityisesti pääkaupunkiseudun ja isojen kasvukeskusten ulkopuolella olevien opistojen opettajien rekrytointeihin, ja sitä kautta opistojen tarjontaan.
Mäkelä-Rönnholm sanoo, että olisi ollut kohtuullista kuulla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivia opistoja ennen päätöksentekoa.
– Valitettavan usein muissakin sivistystoimialan valtakunnallisissa uudistuksissa törmää siihen, että asioita ei ole lainkaan mietitty pienempien kuntien eikä kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden näkökulmasta.
Somerolla kansalaisopiston tuntiopettajien työmatka-ajot aiotaan korvata jatkossakin vanhan mallin mukaan.
– Esitys asiasta on menossa henkilöstöjaoston käsiteltäväksi, Mäkelä-Rönnholm kertoo.
Somero-opiston koulutuskoordinaattori Riitta Ryhtä pitää työehtosopimuksen ratkaisua maaseudun kannalta vaarallisena. Hän pohtii sen vaikutuksia opettajien saatiin ja sen myötä kurssitarjontaan.
– Tälläkään hetkellä ei ole helppo saada opettajia. Entä tämän jälkeen? Eihän opettajan kannata tällä sopimuksella lähteä enää 20 kilometrin päästä pitämään esimerkiksi kahden tunnin kuoroharjoituksia, hän toteaa.
Somero-opisto pyrkii saamaan opettajat 50 kilometrin säteeltä: valtaosa heistä kulkee Somerolle Salon tai Forssan suunnalta.
Opistot korvaavat tuntiopettajien matkakulut edullisimman matkustustavan mukaan. Maaseudulla se on useimmiten oma auto, koska julkista liikennettä on heikosti käytettävissä.
– Toimintaamme on ympäri laajaa maaseutukaupunkia ja ilta-aikaan, Salon kansalaisopiston rehtori Päivi Pölönen muistuttaa.
Tieto matkakuluheikennyksestä tuli Päivi Pölöselle ikävänä yllätyksenä. Muutoksesta tiedotettiin virallisesti elokuussa.
– Neuvottelujen sisällöstä ei kerrottu etukäteen. Päätös on aiheuttanut mieliharmia ja keskustelua. Oppilaat ovat alkaneet pelätä, jääkö joku hyvä opettaja pois.
Toistaiseksi muutos ei ole vaikuttanut opettajien saantiin, koska syksyn kurssisuunnitelmat ja työsopimukset tehtiin jo keväällä.
– Vielä ei ole tietoa, peruuko joku opetustyönsä tämän takia. Kevätlukukauden kursseista päätetään loka–marraskuussa, Pölönen huomauttaa.
Salon kansalaisopiston kuluvan vuoden budjetti on rakennettu vanhan mallin mukaan, koska tietoa heikennyksestä ei ollut. Rahaa olisi käytettävänä entisenlaisiin matkakustannusten korvauksiin, mutta esitystä paikallisesta sopimuksesta ei ole tehty.
– Aloitteen pitää tulla työntekijöiltä, Pölönen sanoo.
”Mikään ei estä opistoja korvaamasta kilometrejä”
OAJ:n neuvottelupäällikkö Markku Perttunen on jo saanut opistoista yhteydenottoja, joissa muutosta on moitittu ja valitettu, ettei tuntiopettajille saa maksaa entisenlaisia matkakorvauksia. Perttunen muistuttaa, että mikään ei estä opistoja korvaamasta kilometrikuluja.
– Ne saavat korvata matkakustannuksia vaikka ensimmäisestä kilometristä lähtien. Näin kannattaakin tehdä, jos työvoimasta tulee on pula, hän toteaa.
– Neuvottelujen aikana tehdyn kyselyn perusteella merkittävä osa työnantajista totesi, että heidän opistonsa tulevat maksamaan kilometrikuluja entiseen malliin, vaikka sopimusta muutettaisiin.
OAJ:n ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työehtosopimusneuvottelut saatiin maaliin alkukesästä. Markku Perttunen toteaa, että vapaan sivistystyön osalta OAJ halusi parantaa erityisesti isotuntisten eli tuntiopettajien työllä elävien opettajien palkkakehitystä.
Aiemmin kolmen vuoden kansalaisopistokokemus vähintään 16 viikkotunnilla toi kuuden prosentin korotuksen tuntipalkkaan. Uuden sopimuksen mukaan vähintään 16 viikkotuntia tekevät saavat viiden työvuoden jälkeen neljän prosentin korotuksen entisen korotuksen lisäksi. Seitsemän vuoden työkokemuksen jälkeen opettaja saa palkkaansa yli kahdeksan prosentin korotuksen yleiskorotuksen lisäksi. Tätä muutosta korvattiin osin muun muassa matkakustannuskorvausten heikennyksellä.
Opistojen päätoimiset opettajat ilmoittavat työmatkakulunsa verottajalle, mutta tuntiopettajat eivät voi tehdä verotuksessa työmatkavähennyksiä.
Muutaman työtunnin takia ei kannata ajaa
Salon, Someron ja Paimion kansalaisopistoissa kädentaitoja opettava Kirsi Hämäläinen on tyrmistynyt ja ärtynyt.
– Olen tehnyt työsopimukset olettaen, että homma toimii, kuten ennenkin, ja sitten yhtäkkiä tulee tieto työehtojen muuttumisesta.
Koskella asuva artenomi toteaa, että tuntiopettajan ei kannata ajaa opettamaan pariksi tunniksi ilman matkakulukorvauksia.
– Lopetan työt, hän totesi kuultuaan uudesta työehdosta.
– Olisi eri asia, jos saisi kuuden tunnin työpäiviä, mutta harvassa paikassa on enää päivisin kursseja: opetukset painottuvat arki-iltoihin.
Kirsi Hämäläisellä on kahtena iltana viikossa opetusta Somerolla ja kahtena Paimiossa. Salon kansalaisopistolla käy joka toinen viikko.
Somerolle edestakaista matkaa kertyy 66 kilometriä, Paimioon 94 kilometriä ja Saloon 100 kilometriä. Uuden sopimuksen mukaan hänen omavastuunsa joka reissusta olisi 40 kilometriä aiemman 12 kilometrin sijaan.
– Matkakulukorvaus on ollut pieni kannustin, koska tuntipalkatkaan eivät suuria ole. Jos opistot toteuttavat päätöksen, se vaikuttaa todella suureen määrään kansalaisopistojen opiskelijoita, kun kurssitarjonta supistuu. Opistot menettävät paljon opettajien tiedossa ja taidossa, jos pidemmän matkan takana asuvat opettajat jäävät pois.
Toimeentulonsa kansalaisopistojen tuntiopettajana hankkinut Hämäläinen on opettanut monipuolisesti kädentaitoja 1990-luvun puolivälistä asti, ja vetänyt muun muassa ompelu-, kudonta-, kirjansidonta-, huovutus-, pajutyö-, rautalankatyö- ja nukkientekokursseja. Hän arvelee, että moni olisi miettinyt tarkkaan, lupautuuko syksyksi opettamaan, jos muutoksesta olisi tiedotettu ajoissa.
Salon ja Someron kansalaisopistoissa kieliä opettava Päivi Leikkonen on nyt tyytyväinen, että Perniössä tarjolle pantu Espanjaa matkailijoille -kurssi ei toteutunut. Sirkkulassa asuva opettaja ei olisi tällä tietoa saanut matkakulukorvausta lainkaan, koska matkaa yhteen suuntaan on 17 kilometriä.
– Kurssitarjonta oli tehty muutoksesta tietämättä. Matkakulujen omavastuuosuuden nosto on selkeä huononnus tuntiopettajien sopimuksiin, joissa on muutenkin suuria ongelmia, Leikkonen painottaa.
Koulumaailmassakin opettaneelle Leikkoselle kansalaisopisto on ollut mieluisin työympäristö, vaikka tulopuoli on ollut ”tilkkutäkkiä”. Tuntiopettajilla ei ole työsopimusta kuin lukukausien ajan, joten muulloin heiltä puuttuu myös työterveyshuolto.
– Lukuvuodet ovat nykyään todella lyhyitä, Leikkonen huomauttaa.
– Toivottavasti matkakulukorvausasia korjaantuu, sillä muuten pienemmät opistot eivät tule saamaan opettajia.
Eläkkeelle lähivuosina jäävä Leikkonen on opettanut saksaa, ranskaa, espanjaa, italiaa ja englantia 30–40 vuotta. Salon kansalaisopistolle hänen ajomatkansa jää alle kuuden kilometrin. Somerolle matkaa on 44 kilometriä.
”Muutaman työtunnin takia ei kannata ajaa.” Kunnissa on muitakin ammattiryhmiä, jotka joutuvat ajamaan paljon pidempiä matkoja pienemmillä matkakorvauksilla muutaman tunnin takia. Vaikka ei kannattaisikaan.
Outoa, kun valtio tai kunta maksaa työntekijälle korvauksia työmatkasta. Sitä ei hitsari saa eikä kaupan kassa. Eikä ole syytä maksaa kansalaisopiston opettajillekaan.
Outoa, valtio maksaa savanneille 1 350 miljoonaa tänäkin vuonna. Noin niin kuin vertailuksi prioriteeteista.
Ei valtio ja kuntakaan maksa korvauksia siitä työmatkasta muille työntekijöille.
Korvaus maksetaan siitä työnantajan määräämästä ylimääräisestä matkustamisesta, jos se tapahtuu omalla autolla tai on rinnastettavissa työ- tai virkamatkaan, jota ei tehdä työnantajan autolla.
Tästä artikkelista ei selviä, kulkevatko kansalaiopiston opettajat ensin pääpaikkaan ja sitten sivutoimipisteeseen vaiko suoraan kodista sivutoimipisteeseen.
Hitsari pääsääntöisesti ei tee useampaa matkaa päivässä työnantajan määräämänä hitsarin omalla autolla.
Teollisuusliiton pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen mukaan työkohteesta toiseen siirtymismatkoista maksetaan esimerkiksi matkat omalla autolla, ja siirtymäajasta maksetaan palkka.
Siirtymismatkakin on työmatka.
”Eikä kaupan kassa.” Myös tässä kohdassa Pertillä ei ole täysin oikeaa tietoa. Kaupan alan työehtosopimuksen mukaan kaupan kassakin saa työmatkakorvauksia, jos työpäivä on esimerkiksi osassa työvuoroa toisessa kaupassa ja loppuosa työvuorosta on jossain toisessa kaupassa, ja siirtyminen tehdään työntekijän omalla autolla.
Tämänhän on aivan eri asia. Jos työpäivän aikana vaihtaa työpaikkaa, niin totta kai työnantaja joutuu maksamaan matkat. Nyt puhutaan kodin ja työpaikan välisestä kulkemisesta työpaikkaan, josta on töitä hakenut. Työnantajan eri kohteet on ilman muuta korvattava.
Rakennusalalla on samanlainen sopimus, kun kodin ja työpaikan matka ylittää jonkun kilometrimäärän. Siitä saa kilometrikorvauksen työantajalta. Kyllä hitsarikin joskus joutuu kulkemaan eri kohteisiin päivän aikana, ja luonnollisesti se on työaikaa ja siitä maksetaan korvaus oman auton käytöstä. Minulla oli tässäkin asiassa faktatieto.
Kyllä sillä hitsarilla voi olla myös sellaisia tilanteita, että hänelle maksetaan matkat omasta asunnosta työkohteeseen asiakkaan luo. vähän sinnepäin ja fakta ovat eri asioita.
Saman tyyppisissä tilanteissa kunta-alalla korvattiin matkakustannuksia asunnolta muuhun työkohteeseen, jos työntekijä ei mene vakituiseen toimipaikkaan. Niissä matkoissa on tietyn suuruinen omavastuuosuus, josta ei makseta matkakuluja. Nyt tällä hetkellä uusia kunta-alan sopimuksia ei ole vielä julkaistu, joten niistä kirjoitetut ja kerrotut tiedot voivat olla vielä virheellisiä.
Joka vuosi on ollut tarkastuksen jälkeen jotain virheitä, yleensä pieniä virheitä. Silloin tällöin työehdoissa löytyy myös isompia virheitä. On tietysti mahdollista, että virheitä ei ole yhtäkään.
Totta kai hitsarilla voi olla sellainen työmatka, josta maksetaan matkakorvaus. On ollutkin monta kertaa jopa ulkomaille asti. Olen kyllä erittäin hyvin tietoinen asiasta. Jopa kirjoitin, kodin ja työpaikan välisestä matkasta. Hänen vakinainen työpaikkansa on se työnantaja, kenen palvelukseen on mennyt. Eiköhän aina kirjoiteta ja puhuta siitä tilasteesta missä ollaan eikä kuvitella tulevaa.
Taas yritetään väkisin muuttaa alkuperäistä asiaa. Alkuperäinen asia on, että maksaako työnantaja matkakorvauksia kodin ja vakituiseksi katsotun työpaikan välisestä matkasta matkakorvausta.
KV-tessin mukaan ei maksa, jos työntekijä matkustaa varsinaiselle toimipisteelleen. Maksaa, jos työntekijä matkustaa jonnekin muualle kuin varsinaiseen toimipisteeseensä ja jos tessin muut reunaehdot täyttyvät.
Salkkarin uutisessa ei mainittu matkoista vakituisesta toimipisteestä. Periaate on ihan sama kuin sillä hitsarillakin.