Salo laittaa lähivuosina vauhtia useampaankin asiaan, jos tekeillä olevaa strategiaa toteutetaan. Tarkoitus on muun muassa hakea asuntomessuja.
Myös kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kotikulmiensa kehitykseen aiotaan lisätä.
Salo aikoo tarjota asukkailleen entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua. Strategialuonnoksessa todetaan, että hyvinvoiva Salo edistää Saloon kotoutumista ja ottaa eri ikäiset ja -taustaiset kuntalaiset yhä aktiivisemmin mukaan kehittämään omaa asuinympäristöään.
Erikseen mukaan otettavina ryhminä mainitaan lapset ja nuoret. Kaupungin toiminnassa toteutetaan Unicefin lapsiystävällisen kunnan periaatteita.
On teema melkein mikä tahansa, strategissa puhutaan asukkaiden, yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Asiakas- ja asukastyytyväisyyttä tullaan seuraamaan säännöllisesti.
– Strategiaa valmisteltaessa on aidosti keskusteltu, että yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä nostetaan aiempaa enemmän esille. Ne tavallaan läpäisevät strategian, sanoo kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.
Strategialuonnoksessa katse on tukevasti tulevaisuudessa ja kaupungin olevissa tai tulevissa vahvuuksissa.
Esimerkiksi keskustan kehittämistä vauhditetaan, mutta samalla huolehditaan taajamien tarkoituksenmukaisesta maankäytöstä. Kaupungin keskustavisio hyväksyttäisiin ensi vuonna.
Erityistä huomiota kohdistetaan moottoritien läheisyydessä oleviin alueisiin, joille kaavoitetaan yritys- ja asuntotontteja. Moottoritieliittymiä on Salon alueella kuusi. Pisimmällä kaavoituksessa ja rakentamisessa ollaan Vaskiontien varrella.
Kaiken kaikkiaan tonttitarjontaa pidetään olennaisena asiana yrittäjiä ja asukkaita houkuteltaessa.
Yhdeksi Salon rikkauksista on kirjattu kylät. Niiden ja kaupungin yhteistyötä kehitetään erillisellä hankkeella, jolla kootaan yhteen vapaaehtoiset toimijat ja luodaan yhteiset periaatteet kylien kehittämiselle. Kaupungin osa on huolehtia kylillä palveluista ja kaavoituksesta.
Salon kaupungin ja yrittäjien yhteinen tavoite nousta Suomen yritysystävällisimmäksi kaupungiksi sisällytetään myös kaupungin strategiaan.
Yritysystävällisyyden lisäksi Salo on myös kiinnostava ja kansainvälinen kasvukaupunki, jossa työnantajille riittää työvoimaa. Jotta sitä saadaan, kehitetään koulutusta ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa.
Kaupungin talous on vahvasti yritysten menestyksen ja niiltä palkkaa saavien kaupunkilaisten varassa. Yritykset ja työpaikkojen tuoma muuttovoitto vahvistavat verotulopohjaa.
Asukkaalle Salo on strategian mukaan helposti saavutettava, turvallinen ja sujuvan arjen kaupunki. Hyvät yhteydet mahdollistavat etätyön tekemisen tai sujuvan työssä käymisen.
Joukkoliikenteen lisäksi edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen väyliä parannetaan ja lisätään.
Vaikka liikenteestä puhutaan, Tunnin junaa ei mainita. Sitä ei kuitenkaan ole unohdettu.
Korhosen mukaan strategiassa keskitytään asioihin, jotka ovat kaupungin omassa päätösvallassa.
Viime valtuustokauden kärkihankkeista Tunnin juna, Salon itäisen ohikulkutien jatko ja Salon sairaala ovat edunvalvonnallisia asioita, joiden edistämiseksi laaditaan oma strategiansa.
Strategiassa todetaan, että jokainen salolainen pääsee tarpeidensa mukaisiin ja laadukkaisiin palveluihin, jotka ovat käytännöllisesti saavutettavissa.
Linjaus ohjaa kaupunginjohtaja Korhosen mukaan palvelujen tuottamista. Kyse ei ole pelkästään palveluverkosta, vaan myös esimerkiksi digitaalisista palveluista ja hyvistä liikenneyhteyksistä.
Kaupungin palvelut tarvitsevat tekijänsä. Salo panostaa hyvään johtamiseen ja työnantajakuvaan, jotta osaajia saadaan töihin ja että he myös pysyvät Salossa.
Viime valtuustokaudella hyväksytyn strategian tavoin nytkin asetetaan kärkihankkeita. Niihin kuuluu, että Salo on kiertotalouden edelläkävijä.
Kärkihankkeen kärkenä on Lounavoiman jätevoimala Korvenmäessä. Sen ympärille on mahdollista rakentaa uutta yritystoimintaa.
Strategialuonnoksen mukaan Salo on myös tapahtumien vetovoimainen kaupunki. Salo profiloituu tällä valtuustokaudella kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, ja palveluiden ja tapahtumien tunnettuutta parannetaan.
Valtuustokausi jatkuu kevään 2025 kuntavaaleihin asti.
Salolaisia tsempataan strategiassa viittaamalla lähimenneisyyteen: suuriin muutoksiin sopeutuminen on tehnyt meistä joustavia, mutta kestäviä ja periksiantamattomia. Salolaiset keskittyvät mieluummin tekemiseen kuin puhumiseen, mutta ”voisimme me enemmänkin itseämme kehua, sen verran hyvä kaupunki tämä on”.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoteen 2030 ulottuvat strategian 12. joulukuuta.
No hyvä, päätetään, että Salo on vetovoimainen tapahtumakaupunki.
Asuntomessujen hakeminen on oikea, viisas ja nuorekas päätös. Kaupunki saadaan vihdoin kotimaan kartalle muun kuin rakennemuutoksen tiimoilta. Toivottavasti asuntomessualue kaavoitetaan meren rantaan. Meri on Salon ehdoton valttikortti, ja rantaviivaa on hyödynnettävissä kilometrikaupalla.
Yritys- ja lapsiystävällisyyden lomassa olisi tärkeää nostaa kaupunkia esille nuorten aikuisten kohtaamispaikkana. He perheitä perustavat, taloja rakentavat ja työpanoksellaan pitävät yrityselämän pystyssä.
Kun kaupunginjohtaja sanoo kaupunki, hän tarkoittaa kaupungin keskustaajamaa. Ihanat pienet kylät Perniöt, Vaskiot, Vartsalat ja Hajalat samalta viivalta kyläyhdistysvetoisesti. Salo ohikulkutien varrella! Muuta tänne täältä pääsee nopeasti pois!
Voidaan yhtäaikaan kilpailla sekä Paimiota että Lohjaa vastaan ja hävitä molemmille. Salon sijaintimantraa onkin jo tovi toisteltu ja tulisi vihdoin sisäistää, että tähän peliin sijainti on yksinkertaisesti huono. Sen sijaan sijainti on erinomainen omaleimaisen elinvoiman ja pysyvyyden rakentamiseen, josta ei ole kiire mihinkään, mutta kuitenkin tarvittaessa pääsee.
Virkamiesten ja päättäjien tulisi ymmärtää roolinsa mahdollistajina, ei innovoijina. Jälkimmäinen tulisi jättää hyvinvoivalle kuntalaiselle.
Pessimismiä on kuultu Salossa riittämiin. Nyt on aika kääntää suut hymyn puolelle ja mennä hyväntuulisesti kohti uusia aikoja.
Kyräily ei kannata. Se karkoittaa ihmiset muualle ja silloin salolaisten asuntojen arvo laskee, koska kysyntä heikkenee. On kuin nakertaisi omaa omaisuuttaan, jos kanssaihmistä lannistaa, kadehtii tai ajaa lähtemään Salosta pois.
Oman alan työpaikka on monelle sen verran tärkeä juttu, että ollaan valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Varsinkin, jos näiltä seuduin ei löydy vakituista työpaikkaa.
Ja he, jotka ovat muualta tänne muuttaneet, myös muuttavat helposti uuden työn perässä muualle. Aito salolainen ei niinkään lähde muuta kuin ehkä rakkauden perään.
Totta tuokin. Edellinen työ oli toisella paikkakunnalla. Salon suunnalta siellä kävi juurikin muualta Saloon muuttaneita. Aika pitkälti myös oma asenne ratkaisee. Tai sanotaan suoraan: ratkaisi, ennen polttoaineiden hintojen älytöntä nousua.”
Toistakaamme samoja jo yli vuosikymmenen jatkuneita toimimattomia asioita, kuten rakennetaan Salo ohikulkutien varteen tai että kyllä ne virkamiehet ja päättäjät innovoivat meille tänne uudet Nokiat. Uudestaan ja uudestaan, mutta hymyssä suin ja positiivisesti. Mielestäni tämä on sitä pessimismiä – juuri sitä ”joka päivä parempi” -mantraa, jossa yritetään korjata kaikkea, kun kaikki on huonosti. Positiivista on herätä siihen että meillä on täällä paljon kadehdittavan hyvin ja ihmisiä näistä isojen tapahtumien kaupungeista haluaisi oikeasti muuttaa tänne, jos me itse ymmärrettäisiin ja osattaisiin kertoa, mitä meillä täällä on. Se, mitä ei ole moottoritien varressa, eikä välttämättä kaupunkikeskuksessa. Isojen kaupunkien nukkumalähiön paikkaa tavoittelee läjä… Lue lisää »
Itselle on tärkeää, että Salosta pääsee nopeasti pois isojen tapahtumien kaupunkeihin. Hyvät liikenneyhteydet ovat välttämättömiä.
Kiitos kunnanisille pysäkkikatoksesta Kuruntielle. Näin osoitimme, että kansalaisaktiivisuus kannattaa.
Lapsiystävällinen kunta? No, hankkikaa ne uudet ilmalämpöpumput vihdoinkin Elmeriin, se olisi lapsiystävällinen teko. Mutta ai niin, ei ole rahaa.