Vartsalan koulun opit jäivät mieleen – Sata vuotta sitten valmistunutta rakennusta juhlittiin avoimin ovin, ja moni entinen oppilas vieraili entisessä koulussaan

0
Pirjo Ruska ja Teppo Elo muistavat Vartsalan koulusta kurin, joka yli 70 vuotta sitten oli kova nykyaikaan verrattuna. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vartsalan koulu oli hyvä ainakin halikkolaisen Pirjo Ruskan mielestä.

– Kun ylioppilaskirjoituksissa kysyttiin ehtoollisesta, osasin vastata, koska se opetettiin Vartsalan koulussa.

Hän sanoo, että olisi muuten reputtanut reaalissa, mutta aikanaan koulussa opettaneen Kölhin ansiosta hän selvisi.

Ruska oli monen muun entisen oppilaan tavoin tullut tiistaina avoimien ovien aikaan tutustumaan sata vuotta vanhaan koulurakennukseen. Ruska, joka kouluaikaan oli sukunimeltään Virtanen, tuli kouluun vuonna 1947 Vartsalasta.

Hänen kanssaan vanhoja kouluaikoja muistellut Teppo Elo puolestaan tuli kouluun Vartsalan saaresta, mutta vasta kahdeksanvuotiaana.

– Aloitin myöhemmin, kun tulin meren takaa, hän selittää.

Vuonna 1950 koulutaipaleensa aloittanut Elo tuli saaresta yhdentoista muun lapsen kanssa mantereen puolelle, minkä jälkeen hän käveli kouluun viisi kilometriä.

Tämän koulumatkan hän kulki joka päivä saaresta. Elo kävi koulua neljä vuotta, kunnes siirtyi lyseoon. Ylemmillä luokilla ollut Ruska siirtyi lyseoon viidennen luokan jälkeen.

Ruska ja Elo muistavat, että heidän aikanaan 1.–3. luokkien opettajana toimi Astrid Winberg , siitä ylöspäin olevilla kahdella luokalla opetti Annikki Kölhi ja sitä seuraavilla hänen miehensä Lauri Kölhi.

Opettajien nimet ovat jääneet heidän mieleensä, mutta niin myös tuonaikainen koulukuri.

– Olin usein nurkassa, Ruska sanoo.

Yhden rangaistuksen hän muistaa hyvin.

– Kirjoitin pulpettiin neulalla, että Tutta ja Erkki, hän selittää.

Tästä seurasi arestia viikon ajan joka ilta.

– Opin, enkä sen jälkeen tuhonnut mitään, hän jatkaa.

Halikkolainen Marjo Toivonen muistaa Vartsalan koulun pienenä ja rauhallisena kouluna.

– Aloitin vuonna 1974 eka luokalla, asuin silloin Kaninkolassa, hän kertoo.

Luokilla oli tuohon aikaan vähän oppilaita.

– Kun aloitin, luokallani oli kahdeksan oppilasta. Kun lähdin, meitä oli neljä, Toivonen muistaa.

Koulua käytiin yhdysluokissa, jotka koostuivat 1.–2. luokista sekä 3.–6. luokista.

Hän kävi koulussa ala-asteen eli luokat 1–6, minkä jälkeen hän siirtyi Halikon yläasteelle ja sieltä edelleen lukioon.

Nyt Toivosesta oli mukava nähdä, minkälainen nykyisin päiväkotina toimiva rakennus on sisältä.

Meri-Halikon päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Katri Hallamaa sai idean, että sata vuotta sitten valmistunutta koulurakennusta voisi juhlia avoimin ovin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Koulu muuttui päiväkodiksi 25 vuotta sitten

Satavuotiaan koulurakennuksen avoimien ovien takaa löytyy Meri-Halikon päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Katri Hallamaa. Hän sai idean juhlistaa vanhaa koulurakennusta.

Idea sai kannatusta, ja päiväkoti avasi samalla ovensa tutustua varhaiskasvatukseen.

– Täällä on ollut aktiivinen vanhempainyhdistys, Hallamaa kiittelee.

Hän kertoo, että kouluna satavuotias rakennus toimi 75 vuotta, minkä jälkeen se on ollut 25 vuotta päiväkotina.

Katolla olevassa viirissä kerrotaan valmistumisvuosi 1922, mutta yhteen huoneeseen kootuista historiatiedoista selviää, että Vartsalan piirin koulu aloitti jo vuonna 1908.

– Koulu toimi ensin vuokratiloissa, Hallamaa sanoo.

Päiväkodille vanhassa rakennuksessa on Hallamaan mukaan hyviä ja huonoja puolia. Hyvistä hän mainitsee korkeat ja valoisat tilat, huonoista eteistilat, mutta sanoo, että vähän on tingittävä.

Rakennuksen historiasta yhteen päiväkotitilaan kootut lasten piirrokset ja niiden yhteyteen kirjoitetut kommentit kuvaavat lasten ajatuksia muun muassa näin:

”Tää talo on kiva talo, kun täällä saa aina leikkiä.”

Hallamaa sanoo, että nyt syksyllä päiväkodissa on 23 lasta. Joukossa on muutama ukrainalainenkin.

Hallamaa näkee päiväkodin ja koulun vetovoimatekijöinä alueelle. Koulu (Meri-Halikon koulu) sijaitsee Kokkilassa.