Vastatuulen lohikäärme rymistelee läpi kirjallisuuden lajityyppien – Hanna Morren tavoitteena on kirjoittaa kevyesti, muttei tyhjänpäiväisesti

0
Hanna Morren toinen kirja sijoittuu Teijon ja Mathildedalin maisemiin.

– Halusin kirjoittaa romantiikkaa ja seksiä. Sirkus synkkä -novellissani oli kauhua ja seksiä, mutta ei romantiikkaa. Jäin kaipaamaan sitä.

Näin kuvailee Vastatuulen lohikäärme -kirjan lähtökohtia Hanna Morre. Kirjailijan toinen romaani sekoittaa sujuvasti eri genrejä chick litistä spekulatiiviseen fiktioon ja fantasiaan, jossa todellisuuden rajat on tehty rikottaviksi.

Vastatuulen lohikäärmeen päähenkilö Heta Louhikko on katastrofin partaalla huojuvan yrityksen johtaja, joka pitää vahvasta viinasta, metallimusiikista ja nopeista autoista. Hän paahtaa Alfa Romeollaan Helsingistä Mathildedaliin, eikä kuuntele käskyjä keneltäkään.

Isoäiti Tekla paljastaa salaisuuden: Hetassa on lohikäärmeen verta, laji on kuolemassa sukupuuttoon ja lisääntymistehtävään sopivin naaras on Heta. Uroskin olisi jo valmiina.

Mitään tästä Heta ei usko, eikä mikään isoäidin näkemyksistä hänelle kelpaa. Hetaa ei lisääntyminen kiinnosta, ja puolisonsa hän valitsee itse.

– 2000-luvun nainen ei nielaise, että hänen urasuunnitelmansakin sivuutetaan. Viihdekirjat eivät ole vain korkeiden korkojen kopinaa ja huulipunaa, vaan ihmisillä on oikeitakin ongelmia, Hanna Morre sanoo.

Morren aiempi tuotanto on pitkälti kauhupainotteista. Hän ei pidä tyylilajin muutosta isona, vaan sanoo haluavansa kirjoittaa kevyesti, muttei tyhjänpäiväisesti.

– Olen vähän Kikka-osastoa, haluan viihdyttää. Ja onhan kauhukin viihdettä.

Hanna Morre on halunnut rikkoa kirjassaan tietoisesti chick lit -genren rajoja. Päähenkilö on pitkä ja voimakas nainen, ”kuin Nightwishin Floor Jansen.” Tahto on vahva, luonne särmikäs ja ikääkin hänellä on pitkälti päälle 30 vuotta.

Aikuisesta naisesta kirjoittaminen maksoi Morrelle mahdollisesti kustannussopimuksen.

– Minun olisi pitänyt nuorentaa henkilöiden ikiä, mutten suostunut. Pointtini on kirjoittaa fantasiaa meille, jotka olemme lukeneet sitä jo 1980-luvulla.

Omannäköinen ratkaisu ovat myös kirjan viitteet metallimusiikkiin. Niitä on sen verran paljon, että Morre on koonnut Instagram-tililleen kirjalle oman soundtrackin Iron Maidenista Avantasiaan.

Myöskään lohikäärmeet eivät perinteisesti ole romanttiseen viihdekirjallisuuteen kuuluneet. Niistä Morre on ollut kiinnostunut siitä lähtien, kun luki lapsena Dragonlance-sarjaa.

– Ajatus ihmiseksi muuntautuneista lohikäärmeestä jäi kiehtomaan. Tarinoissa lohikäärmeet ovat ambivalentteja, ne voivat olla hyviä tai pahoja. Minulle on tarkkaa, että kyseessä on länsimaisen kulttuurin lohikäärme: sillä on oltava kuono, sarvet ja siivet.

Morre viittaa kirjassaan lohikäärmeisiin sanalla lievo, sillä hän halusi lajille kotimaisen nimen. Lievon juonet juurtavat Kalevalaan, jonka tarinoissa mainitaan lapalievo.

– Se toi mieleeni lentävän ja liekehtivän hahmon.

Vastatuulen lohikäärmeen tapahtumat sijoittuvat Teijolle ja Mathildedaliin – jopa niin tarkasti, että kirjailijan oli vaihdettava tapahtumapaikoista Matildanjärvi Hamarijärveen.

Sinne kun tuppasi tosimaailmassa tulemaan kirjoitusvuosina niin paljon turisteja, ettei järvi olisi ollut enää uskottava tapahtumapaikka toiminnalle, jolle ei silminnäkijöitä kaivata.

– Katsoin kartasta, missä olisi tilaa ja ajattelin, että ihmiset pysyisivät kansallispuiston puolella. Vaikkei maisemia kuvailla tarkasti, kirjoittajana tiedän missä ollaan.

Ruukkikylien nopeasti kasvanut suosio antoi myös juonelle kimmokkeen. Hetan jälkeläisen isäksi kaavaillulla kirvesmiehellä on syy tulla töihin Teijolle, kun arvonsa tunteva isoäiti haluaa remontoida huvilansa myyntikuntoon ja luopua lomailusta rahvaan parissa.

Vuosia Salossa asunut Hanna Morre asuu nykyisin Kangasniemellä Etelä-Savossa. Yhteydet Varsinais-Suomeen ovat vahvat: Morren äiti asuu Salossa ja poika opiskelee Turussa.

Työ kustannustoimittajana on vaihtunut kirjastovirkailijan ammattiin, mikä on tuonut lisää aikaa omalle kirjoittamiselle.

– Ainakaan minun aivokapasiteettini ei riitä siihen, että käsittelee samanaikaisesti muiden tekstejä ja kirjoittaa omaa. Ne menevät pikkuisen liian lähekkäin.

Lukijat ovat jo toivoneet Morrelta jatko-osaa Vastatuulen lohikäärmeeseen. Parhaillaan hänellä on työn alla kolmas romaani, jossa käydään sekä Torronsuon että Teijon kansallispuistossa.

– Kirjan työnimi on Metsänvartija, ja siinä pohditaan suomalaisten metsä- ja luontosuhdetta, avohakkuita ja kansallispuistojen käyttöä. Päähenkilö on eräilevä nainen, sillä eräkirjallisuudessa ja -ohjelmissa pääosassa on aina mies.

Kuka?

  • Hanna Morre Matilainen
  • Hanna Matilainen on vuonna 1981 syntynyt kirjailija, joka kirjoittaa spekulatiivista fiktiota nimellä Hanna Morre ja tietokirjoja nimellä Hanna Matilainen.
  • Morren novelleja on julkaistu useissa eri antologioissa.
  • Esikoisromaani Tuonen tahto ilmestyi vuonna 2016.