Suomen ainoa perhepäivähoitoketju Kultapalat laajentaa toimintaansa Saloon. Porvoossa kaksi vuotta sitten perustetulla ketjulla on perhepäivähoitajia Porvoossa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella, Riihimäellä, Tuusulassa ja Mäntsälässä – ja nyt myös Kiikalan Kruusilassa.
Muutaman kilometrin päässä Muurlasta asuva Mari Mäkynen otti yhteyttä Kultapaloihin, koska halusi työskennellä kotona ja pienessä lapsiryhmässä.
– Kultapalojen päiväohjelmaan kuuluu kotiruokaa ja paljon ulkoilua. Nämä ovat sellaisia arvoja, joita minäkin haluan tarjota lapsille.
Lapsiin ja nuoriin suuntautunut lähihoitaja on aikoinaan tehnyt sekä lyhyitä että pidempiä sijaisuuksia päiväkodeissa. Yksityiselle puolelle hänet veti vapaus tehdä omalla tavalla sekä jonkin verran parempi palkka.
– Lasten kanssa voidaan yhdessä esimerkiksi leipoa. Ympärillä on metsää ja maaseudun rauhaa, jossa lapset saavat kasvaa. Sellaista kiireetöntä arkea, Mäkynen perustelee.
Mäkynen ja muut Kultapalat-ketjun perhepäivähoitajat työskentelevät franchising-yrittäjinä, joiden toimintaa kaupunki valvoo säännöllisesti. Salon kaupungin palveluohjaajat kävivätkin heti kättelyssä tarkistamassa, että Mäkysen koti on turvallinen ja soveltuu perhepäivähoitoon.
– Kävimme yhdessä tarkasti läpi turvallisuusasiat sekä koko talon ja pihan. Katsoimme, missä on leikkipaikat ja missä nukutaan ja onko jossain jotain huomioitavaa. Lisäksi meillä on omavalvontasysteemi eli raportoimme kaupungille muutoksista, Mäkynen kertoo.
Perhepäivähoitoketjun etuna Mäkynen näkee vahvan yhteisön.
– On ihmiset, joilta kysyä apua erilaisiin haasteisiin. Soittelemme, sähköpostittelemme, viestittelemme ja tapaammekin välillä. Avun saaminen esimerkiksi hallinnollisiin asioihin on tehty todella helpoksi. En ole kovin hyvä kirjallisissa hommissa, joten koen sen todella kivana, Mäkynen iloitsee ja sanoo uskovansa, että Saloon saadaan jatkossa vielä lisää Kultapalat-perhepäivähoitajia.
Viime vuosina Suomessa on uutisoitu paljon perhepäivähoidon hiipumisesta. Valtakunnallinen ilmiö koskettaa myös Saloa, jossa perhepäivähoitajien määrä on tippunut rajusti kuluvan vuosituhannen aikana.
Kun kuntaliitos astui voimaan vuonna 2009, Salossa oli vielä 120 perhepäivähoitajaa. Vuoteen 2014 mennessä hoitajien määrä oli pudonnut 88:aan. Tällä hetkellä kunnallisia perhepäivähoitajia on 21 ja yksityisiä yhdeksän.
Yksi syy hoitajien vähenemiseen on eläköityminen, toteaa Salon varhaiskasvatusjohtaja Anna Karlsson.
– Aika paljon on ollut eläköityviä hoitajia, ja osa hoitajista on myös kouluttautunut ja siirtynyt muihin tehtäviin, hän sanoo.
Salossa työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien palkka on tähän saakka määräytynyt hoitajilta varattujen hoitopaikkojen mukaan. Kesäkuussa kunta-alalle saatiin kolmivuotinen sopimusratkaisu, jonka myötä kunnalliset perhepäivähoitajat saavat lokakuun alusta lähtien kuukausipalkkaa.
Karlsson ei osaa sanoa, houkutteleeko kuukausipalkka alalle uusia hoitajia.
– Vaikea lähteä katsomaan kristallipallosta. Maailma on muuttunut, ja oman kodin avaaminen vieraille lapsille sekä pitkät hoitoajat vaativat koko perhepäivähoitajan perheeltä tiettyä sitoutumista.
Salon kaupunki yritti vastikään rekrytoida uusia perhepäivähoitajia Perniöön ja Muurlaan, muttei saanut keväästä elokuuhun saakka auki olleeseen rekrytointi-ilmoitukseensa yhtäkään hakemusta näiltä alueilta. Karlssonin mukaan muutama ilmoitti kyllä kiinnostuksestaan, mutta hakijat eivät asuneet Perniössä tai Muurlassa tai ylipäätään vielä missään päin Saloa.
– Saatavuuden ja tarpeen kohtaaminen on riippuvaista siitä, missä hoitajan koti sijaitsee. Aika moni haluaa lähipalveluna tätä perhepäivähoitoa, joten välttämättä kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa, Karlsson sanoo.
Hänen mukaansa perhepäivähoitoa kehitetään siinä laajuudessa ja mittakaavassa kuin kunnassa on tarvetta ja rekrytointeja tehdään tarpeen mukaan.
– Vaikka lapsimäärä on vähentynyt, alle 3-vuotiaiden hoidettavien määrä on lisääntynyt. Siinä mielessä perhepäivähoito on ehkä kodikkaampi vaihtoehto, että siellä on pienet ryhmät, mutta perhepäivähoidolla ei voida korvata päiväkotien pedagogista osaamista, Karlsson toteaa.
Mäkynen uskoo, että perhepäivähoitoa aletaan arvostaa koko ajan enemmän.
– Päiväkodeissa on isot lapsiryhmät ja omat haasteensa, kuten vaihtuvat sijaiset ja tuntemattomat naamat. Ajattelisin, että vanhemmat arvostavat pieniä ryhmiä ja tuttua hoitajaa, hän sanoo.
Kuvituskuva: SSS-arkisto
Kultapalat-ketjun perustajan ja toimitusjohtajan Jenny Salon mukaan poikkeusolot antoivat perhepäivähoidolle puhtia uudella tavalla. Hän huomasi yksityisenä perhepäivähoitajana toimiessaan, että yhä useampi vanhempi halusi lapsensa hoitoon pieneen ryhmään.
– Yrittäjäperheessä kasvaneena olen tottunut siihen, että ongelmaan pitää aina löytyä ratkaisu. Siksi perustin Kultapalat. Ketjun nimi tulee siitä, että äitini eli lapseni mummu sanoo kaikki lapsia kultapaloiksi, Salo kertoo.
Kultapalat-perhepäivähoitajilla voi kerrallaan olla enintään neljä hoitolasta. Salon mukaan ketjulla on yhteinen pedagoginen vuosikello ja jokainen perhepäivähoitaja noudattaa valtakunnallista sekä kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Salon tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä ketjulla on perhepäivähoitajia koko Suomen alueella.
– Minulla on iso tahtotila uudistaa perhepäivähoitoa siten, että jokainen saisi työkavereita ja voimavaraa yhteisöstä. Vahva missioni on, että perhepäivähoitajat saavat loistaa työssään ja minä autan arkisissa asioissa, Salo kertoo.
