Avohakkuu suojelualueen rajalla – Suvi Haapala tyrmistyi metsätöistä Hyyppärän Natura-alueella Somerolla

21
Yli satavuotias harjumetsä on hakattu Natura-alueella luonnonsuojelualueen rajaan saakka. Kuva: SSS/Lasse Kylänpää

Vaalea hiirihaukka lyö pari kertaa siivillään ja liitää lounaaseen yli hakkuuaukean. Kannot kielivät yli satavuotiaasta harjumänniköstä. Seitsemän hehtaarin avohakkuu Hyyppärän Natura-alueella Somerolla hämmentää. Ely-keskus on hyväksynyt päätehakkuun, jonka reuna viistää luonnonsuojelualueen rajaa.

– Se voi ymmärrettävästi näyttää vähän oudolta, suunnittelija Risto Vilen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta myöntää.

Luonnossa liikkujat ottavat aiempaa hanakammin yhteyttä viranomaisiin kohdatessaan hakkuita Natura-alueilla. Yksi heistä on espoolainen Suvi Haapala, joka lähetti lokakuussa sähköpostia Someron kaupungille nähtyään tutun marjapaikan hakattuna Kaskistossa.

”Onko luonnonsuojelualueen koskemattomuus tarkistettu hakkuiden jälkeen ja kuka asian tarkastaa? Teenkö poliisille rikosilmoituksen mahdollisesta ympäristörikoksesta?” Haapala kirjoitti.

Itse hakkuu on laillinen, ja metsänomistaja on ilmoittanut siitä asianmukaisesti viranomaisille.

”Siinä oli vanhaa mäntymetsää, paksua sammalikkoa ja mustikkamättäitä. Nyt kaikki on vedetty matalaksi ja koko alue on menetetty.”

Natura 2000 -suojeluverkosto kattaa Hyyppärän harjualueesta Salossa ja Somerolla liki 2 500 hehtaaria. Suojelun perusteena on kaksitoista erilaista luontotyyppiä humuspitoisista lammista kasvipeitteisiin silikaattikallioihin.

Tutkijat kutsuvat Hyyppärän harjualuetta luonnon monimuotoisuuskeskittymäksi, jossa on tavattu runsaasti uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Naturassa suojeltavien lajien listalle on nostettu liito-orava, kalkkisiemenkotilo, kiiltosirppisammal ja korpihohtosammal.
Varsinais-Suomen maakuntakaavassa Hyyppärän alue on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi.

Hyyppärän laajat havumetsät ovat enimmäkseen talouskäytössä. ”Hakkuut rumentavat paikoin pahasti maisemaa”, Naturan tietolomakkeessa todetaan. Halkjärven rannalla neljäkymmentä vuotta mökkeillyt Suvi Haapala kokee, että hänenkin maisemansa on nyt tärvelty.

– Siinä oli vanhaa mäntymetsää, paksua sammalikkoa ja mustikkamättäitä. Nyt kaikki on vedetty matalaksi ja koko alue on menetetty, Haapala suree.

Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuaikeistaan ennakkoon Metsäkeskukselle. Metsänkäyttöilmoitus pitää tehdä viimeistään kymmenen päivää ennen hakkuun aloittamista, ja se on voimassa kolme vuotta. Pieniä kotitarvehakkuita ei tarvitse ilmoittaa.

Suomen metsäkeskus saa yli 100 000 metsänkäyttöilmoitusta vuodessa. Tarkoitus on valvoa, etteivät aiotut hakkuut riko metsälakia, vesilakia, luonnonsuojelulakia, muinaismuistolakia tai kaavamääräyksiä.

Toukokuussa 2021 Metsäkeskus sai ilmoituksen 7,11 hehtaarin uudistushakkuusta pohjavesialueella Somerolla. Aukko äestettäisiin ja siihen kylvettäisiin mäntyä.
”Kuviolla ei ole erityisen tärkeää elinympäristöä”, ilmoituksessa todettiin.

Metsäkeskus toimitti tiedon Varsinais-Suomen ely-keskukseen. Ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen ylitarkastaja Mia Laakso otti kantaa hakkuuaikeisiin viiden päivän päästä: ”Uudistuksen yhteydessä tulee käyttää vain kevyttä maanmuokkausta. Luonnonsuojelun osalta ei ole muuta lausuttavaa”.

Puunkorjuu Natura-alueella sai alkaa.

Metsänomistaja on ilmoittanut päätehakkuusta asianmukaisesti viranomaisille. Ely-keskuksella ei ollut huomautettavaa avohakkuusta. Kuva: SSS/Lasse Kylänpää

Avohakkuut Natura-alueilla ovat viime vuosina nostattaneet hälyä eri puolilla Suomea. Niistä on arvosteltu sekä metsäyhtiöitä että Metsähallitusta.

– Kaikki toimenpiteet eivät ole Natura-alueella kiellettyjä. Ely-keskus arvioi aina tapauskohtaisesti, heikentävätkö suunnitellut toimenpiteet alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja merkittävästi, ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ely-keskuksesta korostaa.

Ely-keskuksen mukaan seitsemän hehtaarin harjumetsän hakkuu Karaten luonnonsuojelualueen kupeessa ei ole todennäköisesti merkittävästi heikentänyt niitä luontoarvoja, jotka alueelle on määritelty. Päätehakkuu ei myöskään ole vastoin maa-aineslakia, johon suojelu siinä kohtaa perustuu.

– Aika harvoin on tilanteita, joissa hakkuut harjumetsässä pitäisi kieltää kokonaan, Uljas toteaa.

Harjumetsät on ainoa luontodirektiivin luontotyyppi, jolla metsätaloustoimet ovat suunnitellusti olleet sallittuja Natura-alueillakin. Suojelun perusteet on silloinkin toki turvattava.

Retkeilijät, marjastajat, sienestäjät ja muut luonnossa kulkijat ilmoittavat kuitenkin havainnoistaan ja epäilyksistään entistä herkemmin ely-keskukselle.

– Saamme joitakin yhteydenottoja vuodessa, luonnonsuojeluyksikön päällikkö Olli Mattila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta muotoilee.

Ely-keskus aikoo käydä paikan päällä tarkastamassa, onko metsäkoneen harvesteripää mahdollisesti käynyt suojelualueen puolella niin kuin Haapala epäilee.

”Metsänomistaja päättää, millaisia toimenpiteitä hän laillisesti metsässään tekee.”

Metsänhoitoyhdistys Salometsä toimii Salon, Someron, Marttilan, Tarvasjoen ja Karinaisten alueella. Yhdistyksellä on nelisentuhatta jäsentä, jotka omistavat metsää yhteensä 105 000 hehtaaria.

–  Naturan luontoarvot on päätetty 1990-luvun lopulla, ja niiden mukaan mennään. Metsänomistaja päättää, millaisia toimenpiteitä hän laillisesti metsässään tekee, Salometsän puheenjohtaja Heikki Sariola muistuttaa.

Sariola sanoo ymmärtävänsä mökkiläisiä ja rajanaapureita, joiden maisemaa hakkuut muuttavat. Sariola kuitenkin kokee, että metsänomistajia syyllistetään eivätkä he saa metsäkeskustelussa ääntään kuuluviin.

Heikki Sariola omistaa Karaten 5,9 hehtaarin yksityisen luonnonsuojelualueen, ja hän on yhteistyössä ely-keskuksen kanssa tehnyt lammella luonnonhoitotöitä. Tukkeutunutta purouomaa on avattu käsityönä niin, että muun muassa korpihohtosammalen kasvupaikka pysyisi kosteana.

– Jos suojelupäätös on tehty, niin kyllähän minä voin olla hankkeissa mukana, Sariola toteaa.

Hyyppäränharjun maanomistajat saivat pari vuotta sitten kirjeen, jossa kerrottiin ympäristöministeriön rahoittamasta Hyyppäränharjun yhteistoimintaverkosto -hankkeesta. Maanomistajat ovat päässeet kertomaan omien metsiensä luontoarvoista sekä kiinnostuksesta vapaaehtoisen suojeluun. Talousmetsien luonnonhoidosta on voinut esittää ajatuksia ja toiveita.

– Hanke on herättänyt maanomistajissa kiinnostusta suojeluun ja luonnonhoitoon, ylitarkastaja Uljas kehuu.

Valtio rahoittaa elinympäristöjen suojelua Metso- ja Helmi-ohjelmilla, joiden tarkoitus on hillitä luontokatoa. Suojelu on vapaaehtoista, ja aloitteen pitäisi tulla maanomistajalta. Suunnittelija Risto Vilen tietää, millainen metsä Karate-lammen vierestä hakattiin.

– Uskon, että sillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet päätyä suojeluun.

Avohakkuu voi Vilenin mukaan muuttaa suojelualueen pienilmastoa, kun tuulisuus ja valoisuus lisääntyvät.

21 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
EU kiristäköön hakkuuehtoja
3 kuukautta sitten

Kuva osoittaa parhaalla mahdollisella tavalla, miksi suojellun metsäalan merkittävä kasvattaminen on Suomessa välttämätöntä.

Tosi on
3 kuukautta sitten

Edelleen Suomi elää metsästä. Metsä uudistuu Nokia ei.

Hyvä, että uudistavat vanhan metsän
3 kuukautta sitten

Vanha metsä kuuluu uudistaa. Aivan oikein toimittu. Puillakin on ikäkaari, jonka loppupäässä puut ovat alttiita taudille ja tuholaisille, jotka pahassa tapauksessa leviää nuoreen metsään naapurissa.

Tätä kysyn
3 kuukautta sitten

Mutta miksei riitä harvennus, vaan on hakattava paljaaksi?

Keijo K.
3 kuukautta sitten

Ovatko ne kyseisen metsän puut tosiaankin kaikki yhtä vanhoja (ikivanhoja) ja vanhuuttaan kaadettavia?

En käsitä, miksi täytyy tehdä metsätyöt koneiden ehdoilla. Harvoin viime vuosina olen nähnyt hyvää hakkuiden jälkeistä hoitoa tyhjäksi hakatulla metsäpohjalla.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

Vastaukseni on samalla vastaus nimimerkille Tätä kysyn.

Varttuneen metsän harvennus ei ole järkevää. Ylijäreäksi kasvatettu puu ei kelpaa enää sahalle ja varsinkin tuhojen riski harvennuksen jälkeen kasvaa. Kuitenkaan mäntykankaalla ei alikasvoksesta saa aikaan uutta puusukupolvea kuin siemenpuuhakkuulla. Se ei käytännössä avohakkuusta eroa.

Sen lisäksi, että metsätalous tuottaa teillekin tarvitsemianne hyödykkeitä kilpailukykyiseen hintaan, on se omistajalle taloudellista toimintaa. Teidänkään mielestä sijoitus- tai yritysomaisuuttanne ei ole viisasta pitää huonosti tuottavana. Miksi ehdotatte, että metsänomistajan pitäisi hoitaa omaisuuttaan huonosti?

Keijon havainnot uudistamisesta selittyvät ilmeisesti erilaisilla arvostuksila.

Tarkkailija A
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Luettuani EU:n selostuksen Natura-alueista, niin johtopäätös on, että kaikkea voi siellä tehdä eikä mikään ole kiellettyä. Esimerkiksi osio 21: Millaisia suojelutoimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön? Ei mitään.

Oikeastaan voisi kysyä, mitä virkaa tällaisilla Natura-alueilla oikein on? Ainakaan metsissä, joissa ei ole vieraslajeja poistettavaksi tai ruovikkoa leikattavaksi. Onko Suomessa siis perustettu Natura-alueita vain sillä mielellä, että näin niitä saadaan kartalle, mutta mikään ei oikeasti muutu?

Keijo K.
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Jos lähdetään kritisoimaan toisen ihmisen arvostuksia, täytyy olla todella hyvin tietoinen sen toisen ihmisen arvostamista arvoista. Perustan oman näkemykseni siihen, mitä liikkuessani naen.

Jos hyödykkeeksi lasketaan myös metsäyritysten miljardien tulokset ja hirvittävät voitot, niin se vähä, mitä ne maksavat veroja, on se hyöty tavalliselle tallaajalle. Mihin on hävinnyt järki nykyajan toimista ja tekemisistä?

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

Kommenttini arvostuksistasi oli arvaukseni. Et silti vieläkään tarkentanut, millaisilla mittareilla hoitoa arvioit, kun tulos on mielestäsi huono. Yritykset tuottavat yritysverojen lisäksi suuren määrän työpaikkoja, joista kertyy myös veroja. En kuitenkaan tarkoittanut hyödykkeillä tätä, vaan puuperäisiä tuotteita, jotka ovat sinunkin päivittäisessä arjessasi välttämättömiä. Skaalan laajuuteen kannattaa tutustua, jos asiaa tulee mieleen vähätellä. Lisäksi kannattaa miettiä omaa uusiutumattomien materiaalien käyttöä ja sitä, paljonko tästä olisi hyvä korvata uusiutuvilla. Jos tavat tuottaa puuta eivät kelpaa, pitää esittää vaihtoehto. Se, että esimerkiksi luovutaan avohakkuista, ei yksin riitä. Pitää osoittaa, millä jatkossa hallitaan puun saatavuuden heikentyminen, hintojen nousu sekä hiilen sidonnan romahdus. Tai puun käytön… Lue lisää »

Keijo K.
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

”Perustan näkemykseni siihen, mitä liikkuessani näen”. Silmähän ei tietenkään ole mittari, mutta sillä kuitenkin näkee.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

En epäile, etteikö silmällä näkisi. On kuitenkin eri asia nähdä kuin määritellä jokin asia hyväksi tai huonoksi.

Mikä on siis se seikka, minkä näkemäsi perusteella olet määritellyt hakkuiden jälkeisessä tyhjäksi hakatussa metsäpohjassa huonoksi?

Suomi elää metsästä
3 kuukautta sitten

On hyvä, että metsiä hakataan ja uudistetaan. Avohakkuita tehdään nykyisin vähemmän ja niillä on taimien istutuspakko. Harvennushakkuu on myös toinen vaihtoehto metsien hoitoon.

Tarkkailija A
3 kuukautta sitten

Miksi tuo alue on Natura-aluetta, jos siellä voi tehdä avohakkuita? Tuskin suojellaan lintuja ja niiden pesintää tai mitään luontotyyppejä, koska nehän avohakkuissa vedetään sileäksi. Mitä suojeltavaa sinne jää avohakkuiden jälkeen?

Urpo
3 kuukautta sitten

Jutun mukaan alueelta on hakattu vanhaa metsää. Usein paheksutaan sitä, että metsät hakataan liian nuorina. Kriitikot voisivat määritellä mielestään sopivan iän hakkuille.
Rikosilmoituksen tekoakin suunnitellaan, vaikkei ole selvillä, onko rikosta tapahtunut.
Espoolaisen mielestä hänen maisemansa on tärvelty. Tuossa on nyt omistussuhteet vähän pielessä. Jokainen omistajaksi haluava voi ostaa seitsemän hehtaaria vanhaa metsää. Hintaa sillä on todennäköisesti noin 15 000 €/ha. Sen rahoittamisen jälkeen voi suhtautuminen asiaan muuttua.

Mamma maalta
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Vuosikymmeniä sitten metsätöitä kuten puun kaatoa, olivat tekemässä rivakat miehet kaataen puut moottorisahalla sahaten. Traktorilla vedettiin rungot tien varteen, sitä aiemmin hevosilla.

Nyt on tehokkuuden vuoksi suuret monitoimikoneet kaato- ja keruutöissä. Tulosta on synnyttävä nopeasti. Jälki on tyhjä ja autio, mutta noin viisi vuotta, niin uutta puuta versoo jo, ja muutama vuosi lisää, on puuta ja puskaa, ettet läpi pääse.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Mamma maalta

Olisi aika ymmärtää sen metsän olevan muutakin kuin ihmisten puuvarasto. Sukupolvet onneksi vaihtuvat, ja nämä eiliset aatteet poistuvat samalla. Suomalaiset esiintyvät jonakin suurina metsäasiantuntijoina, vaikka totuus on kaukana siitä.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Suomessa on metsät hakattu satojen vuosien aikana moneen kertaan, ja aina on metsä tullut takaisin. Välillä on vaadittu kovempia otteita, kun harsintahakkuiden jäljiltä uudistuminen ei ole ollut riittävää. Sukupolvet tosiaan vaihtuu, eikä uudet aina tahdo muistaa edeltäjiensä oppimia asioita. Pyörä pitää keksiä uudestaan, kun saavutettu tilanne ei olekaan itsestäänselvyys. Metsä on toki paljon muutakin kuin ihmisen puuvarasto, siitä ollaan samaa mieltä. Hyvin tuo monikäyttöisyys toteutuukin. Espoolainen voi rakentaa puusta mökkinsä arvokkaaseen rantamaisemaan ja ajella sinne kauhistelemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Sieniä ja marjoja riittää kaikille aikaisemmin hakattujen metsien varttuessa, kun toisaalla niitä uudistetaan. VMI-aineiston perusteella puuston ikärakenne on muuttumassa vanhemmaksi, ja… Lue lisää »

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Mitä, eikö metsiä olekaan hoidettu maailman parhaalla ammattitaidolla, kun kerran joudutaan ennallistamaan? Urpon kannattaisi hieman laajentaa tietämystään siitä, mitä tarkoittaa uusiutuva. Se on paljon muutakin kuin puu.

Jos asiat ja metsien tila olisi noin hyvä kuin esität, niin miksi tieteellinen tutkimus näyttää jotakin muuta? Yksi luontokohde ei pelasta lajikatoa, ja senkin rakensivat majavat.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Voitko laajentaa tietämystäni ja kertoa uusiutuvan materiaalin, jolla voidaan korvata puusta nykyisin saatavia ja kehitteillä olevia tuotteita? Esimerkiksi aurinkosähköstä ei tietääkseni onnistu muovia korvaavien tuotteiden valmistus.

Ennallistamista pitää tehdä, koska Keski-Euroopan maat ovat hävittäneet luontonsa kauan sitten ja suuri väkimäärä kuormittaa ympäristöä, mutta heillä ei ole resursseja asiaa kompensoida. On helpompi löytää hehtaarit muualta. Kysehän ei ole siitä, että siellä autobahneja, peltoja tai kaupunkeja purettaisiin ja metsitettäisiin.

Mitä tieteellinen tutkimus kertoo syyksi koskemattomien tunturipaljakoiden luontokatoon? Ainakaan suojelun puutteesta ei ole kyse, mutta tulokset ovat paljon heikompia kuin metsässä.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Luontokato koskettaa koko maapalloa. Siihen kuuluu niin Salo kuin Paljakka Lapissa. Tietämättömyys kunniaan, mututieto pönkittää harhaluuloja.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Eli puheistasi huolimatta korvaavaa materiaalia ei olekaan. Se taas vaikuttaa siihen, miten puun tuotantoon kannattaa suhtautua.

Maallikkona voisin olettaa, että ennallistamistarve on suurin siellä, jossa luontoa on eniten muokattu. Esimerkiksi Hollannissa. Mutta täällä vihreät ja vasemmisto puoltavat sitä, että Euroopan metsäisin valtio saa ylivoimaisesti raskaimman taakan osakseen.

Sillä ei luontoa auteta, vain ajetaan Suomi entistä syvempään ahdinkoon.