”Ennusteet toteuttavat itseään, jos niiden annetaan toteuttaa” – Salon päättäjät haluavat joustoilla vauhtia keskustan rakentamiseen

14

Salon synkät väestöennusteet eivät yllätä kaupungin poliittisia päättäjiä.

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n ennusteen mukaan Salon väkiluku uhkaa laskea 3 000–6 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Voittajia Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä ovat ennusteen mukaan suuret kaupungit ympäryskuntineen (SSS 18.10.).

Salossa väkiluku on laskenut jo toistakymmentä vuotta, ja kaupunki on menettänyt 4 000 asukasta.

– Väestön väheneminen ei tule yllätyksenä kenellekään, jos on ollut päättäjänä yli vuoden. Ongelma on koko Suomen yhteinen ehkä yliopistokaupunkeja lukuunottamatta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Tamminen (ps.) muistuttaa.

– Ennusteet toteuttavat itseään, jos niiden annetaan toteuttaa itseään. Meidän tehtävämme lautakunnassa on tehdä päätöksiä, jotta kaupunki muuttuu houkuttelevammaksi, Salon kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lundström (kok.) puolestaan vastaa.

Mitä Salossa olisi tehtävissä, että suunta muuttuisi tai väkiluvun lasku edes hidastuisi? Asiaa on mietitty ankarasti syksyn aikana, kun kaupungille on sorvattu uutta strategiaa.

Salon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Saku Nikkasen (sd.) mukaan strategiassa on kolme kärkeä: keskusta, moottoritien liittymien hyödyntäminen ja maaseutu kylineen.

Salon pitää houkutella ihmisiä monipuolisilla asumismahdollisuuksilla maaseudulla ja kaupungissa. Nikkasen mukaan keskusta on kuitenkin kaupungin käyntikortti, ja ”siinä käyntikortissa on nyt paljon korjattavaa”.

– Keskustan asuntorakentaminen pitää saada liikkeelle. Sillä saataisiin poismuuttoa hillittyä ja uutta väkeä muuttamaan sisään. Kun alkaa tulla ihmisiä, tulee aktiivisuutta, joka säteilee ympärilleen. Ihmiset tarvitsevat palveluita, ja se luo painetta synnyttää uutta liiketoimintaa, hän päättelee.

Sanna Lundström toivoo, että kaupunki miettisi keskustaan myös jotain vetovoimaa lisäävää ”tamperelaista ekstraa”, eikä pelkästään sitä, mikä on pakko tehdä.

– Meillä on vähän liikaa näpertelyä, ja rohkeus puuttuu päätöksistä, hän perustelee.

– Meidän investointimme ovat aika pieniä, parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa. On rakennettu Perniöön ja Märynummelle kouluja, mutta ne on ollut pakko hoitaa. Ei oikein kauheasti mitään muuta ole tehty, Heikki Tamminen myöntää.

Nikkanen toivoi keskustaan torninostureita jo aloittaessaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana puolitoista vuotta sitten. Hän myöntää, että muutoksen hidas tahti on turhauttavan hidas.

– Kaikilla tuntuu olevan sama maali, mutta mitään ei tapahdu. Päätöksentekijöillä on valmiutta, kiinteistönomistajilla on valmiutta ja halua. Sitten on enää kiinni siitä, että valmistelu ja esittelijät tähtäävät siihen, että päättäjät pääsisivät päättämään, Nikkanen sanoo.

Hän ei avaisi keskustan osayleiskaavaa, koska sen muuttaminen veisi vuosia. Sen sijaan rakentamiseen voisi tuoda joustoa poikkeamisluvilla.

– Meillä on selkeästi liian tiukat säännöt, miten saa rakentaa keskustaan. Niistä pitäisi saada yhteisymmärrys. Poliittisessa koneistossa on valmiutta korjata linjaa, Nikkanen vakuuttaa.

– En näe estettä sille, että esimerkiksi kerroslukua ja rakennustehokkuutta voitaisiin nostaa. Pitäisi arvioida uudelleen, minkälaista rakentamista tarvitaan, Heikki Tamminen sanoo.

Kaavoitus on ollut yksi Salon pullonkauloista. Kaavahankkeet ovat edistyneet hitaasti osin siksi, että kaupunki on keskittynyt kymmenen vuotta säästämiseen ja saneeraamiseen.

Ensi vuoden talousarviossa esitetään uusia työntekijöitä kaavoitukseen. Sanna Lundström uskoo, että se tuo vauhtia kaupunkikehitykseen. Eri asia on, löytyykö uusia työntekijöitä nykyisessä työvoimapulassa.

– Meidän pitää sopeutua myös siihen, että jos emme saa osaajia riittävästi, on oltava mahdollisuus ostaa kaavoitusta ulkopuolelta. Tätä myös kiinteistönomistajat ovat toivoneet, Lundström sanoo.

Saku Nikkanen on ostopalveluiden käytöstä samaa mieltä. Heikki Tamminenkaan ei tyrmää ajatusta.

– Toivottavasti työntekijöitä löytyy. Se on investointi tulevaisuuteen, hän sanoo.

Nikkanen sanoo miettivänsä usein, miksi kaiken pitää olla niin ”kaupunkivetoista”.

– Kaupungissa on kohteita, joita voisi kehittää ihan yksityisin voimin. Vuorovaikutusta yksityisten kiinteistönomistajien kanssa voisi olla enemmän.

Sanna Lundström muistuttaa, että poliittinen tahto ei aina tarkoita, että asiat tapahtuvat. Poliittiset päättäjät ovat tehneet aloitteita esimerkiksi moottoritieliittymien hyödyntämisestä jo vuosien ajan, mutta sitä koskevat esitykset ovat jääneet vähiin. Asuntomessuistakin on puhuttu jo vuosia, mutta yhtään päätöstä asiasta ei ole tehty.

– Lautakunta tekee päätöksiä esityksistä. Meille voi tulla suoraan tietoa yksityisistä keskustan kehittämishankkeista, jotka kuulostavat aivan hyviltä. Ne eivät kuitenkaan etene kaavoitusohjelmaan tai poliittiseen päätöksentekoon, Lundström ihmettelee.

– Päätöksiä kyllä tehtäisiin, jos tulisi esityksiä, Saku Nikkanen lupaa.

– Allekirjoitan tuon, että esityksiä on tullut päättäjille aika vähän, Heikki Tamminen sanoo.

Tamminen, Nikkanen ja Lundström muistuttavat vuorollaan, että Salolla on edelleen hyvä palveluverkko ja sijainti.

– Pitää miettiä koko laajaa Saloa, että olisi mahdollista asua viihtyisissä, idyllisissä kylissä tai toisena vaihtoehtona dynaamisessa keskustassa. Kolmas kärki on moottoritien läheisyys, johon pitää saada asumisen ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia, Nikkanen linjaa.

Heikki Tamminen hyödyntäisi myös etätyön yleistymistä, joka mahdollistaa asumisen suurten kaupunkien ulkopuolella.

– Totta kai kaikkemme tehdään, jotta Salo olisi elinvoimainen ja houkutteleva kaupunki. Vähimmillään pitää pystyä hidastamaan laskevaa kehitystä, hän miettii.

 

”Asukasluvun kasvu on erittäin kova tavoite”

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo, että asukasluvun kasvusta ja muuttovoitosta on puhuttu paljon kaupungin strategiatyön aikana.

– Asukasluvun kasvu on erittäin kova tavoite, koska vanhuksia kuolee enemmän kuin lapsia syntyy. Minusta pitää olla tyytyväinen jo siihen, että tänne muuttaa enemmän väkeä kuin pois, hän kääntää.

Mannervesi korostaa, ettei kaupungin pidä tyytyä hiipuvaan tulevaisuuteen. Ilmiön taustalla on kuitenkin suuria muutoksia, joihin pitää suhtautua realistisesti.

– Meillä on työpaikkoja auki, mutta nykypäivänä kynnys muuttaa työn perässä on korkeampi kuin ennen. Samalla pitää muistaa, että ikäluokat pienenevät koko ajan.

Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen sanoo, että väestömuutoksiin voidaan vaikuttaa vein pitkäjänteisellä ja systemaattisella työllä. Nopeita pysyväksi jääviä sysäyksiä tulee harvoin.

Korhosen mukaan Saloon muuttaa tilastojen mukaan tällä hetkellä saman verran väkeä kuin Salosta pois. Viime vuonna luku oli noin 1 860 henkilöä. Väestönmuutos kokonaisuutena on negatiivinen, koska syntyvyys on huomattavasti pienempää kuin kuolleisuus.

– Tärkein muuttamisen syy yleisesti ovat työpaikat, mutta vetovoimalle on myös muita syitä. Salo sijaitsee Suomen kasvukolmiossa, joten potentiaalia kasvulle on myös tulevaisuudessa. Asuminen on edullisempaa ja ympäristö viihtyisämpi kuin suurissa kasvukeskuksissa. Salon saavutettavuus on vahvuus ja siihen pitää tulevaisuudessakin kiinnittää huomiota, Korhonen vastaa sähköpostitse.

Hänen mukaansa Salon pitää kaavoittaa riittävästi maata niin yritysrakentamiselle kuin asuntorakentamiselle. Lisäksi tarvitaan yrityksiä ja rakentajia, jotka kaavoja haluavat toteuttaa.

– Uuden strategian valmistelun aikana asia on tiedostettu ja siihen on kiinnitetty huomioita. Strategiassa on useita siihen tähtääviä pitkäjänteisiä toimia, Korhonen kirjoittaa.

14 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Masa
1 kuukausi sitten

Poliitikoilta tulee hyviä ideoita, niitä on varmaan tullut jo vuosia ellei vuosikymmeniä. Muutosta vaan ei ole esimerkiksi keskustan ilmeeseen paljoa tapahtunut. Virkamieskuntaa olisi myös syytä uudistaa, jotta saadaan muutosta tapahtumaan. Se taitaa olla se kehityksen jarru Salossa.

Reki
1 kuukausi sitten
Reply to  Masa

Veikkaan ihan samaa. Virkamieskunta vaikuttaa hyvin monissa tapauksissa unohtaneen oman roolinsa ja syynsä olemassaololle. Asukkaiden tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan ihan konkreettisesti. Sitä kautta alkaa vetovoimaisuuden rakentaminen. Vanhat kivikautisen hitaat ja byrokraattisen raskaat tavat toimia tulee nyt miettiä uudelleen, jotta asioita tapahtuu ja syntyy uutta ja hyvää.

Salon kannattaisi miettiä myös omaa työnantajakuvaansa, nimittäin fiksut ja osaavat ihmiset kyllä ovat tietoisia viimeaikaisista tilanteista, eivätkä ne ainakaan nosta kiinnostusta työvoiman silmissä.

Deja vu
1 kuukausi sitten

Ikään kuin olisin kuullut tuon valitusvirren jo ennenkin – vuodesta toiseen. On ihme ja kumma, kun on hienot strategiat (”Elinvoimaiset kylät”) ja tehokkaat toimenpideohjelmat (”Tapetaan kyläkoulut”), niin siitä huolimatta nuori väki pakenee.

Luulisi jo pelkän ”kasvukolmio”-mantran hokemisen houkuttavan porukkaa niin, että Salon rajalle pitäisi uutta piikkilanka-aitaa vetää.

Veka
1 kuukausi sitten
Reply to  Deja vu

Kasvukolmio on vähän harhaanjohtava. Tampereelle ei kulje suoraa tietä.

Kiirehtijä
1 kuukausi sitten
Reply to  Veka

Sinnekin pitäisi saada kulkemaan se tunnin tie.

Tosi on
1 kuukausi sitten
Reply to  Veka

Somero-Forssa-Urjala-Kylmäkoski -vt3.
Aika suora on.
Tai Somero-Vaulammi vt10 josta H:linna ja vt3.

Missä vastuullinen purkaminen?
1 kuukausi sitten

Moni pienempikin alue kehittyy kaupungin ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä. Toimiiko Salossa edes tämä? Että kaupunki kävisi aktiivisesti neuvotteluja tyhjien ja tyhjenevien liikekiinteistöjen omistajien kanssa näiden rakennusten ostamisesta kaupungin omistukseen.

Sitten huonokuntoiset rakennukset vastuullisesti purkuun ja tilalle nykypäivän tarpeisiin vastaavaa uudisrakentamista. Jos jatketaan sillä linjalla, että vanhoista isoista kiinteistöistä pyritään eroon myymällä ne halvalla pois, kulmakuntaan muodostuu hyvin äkkiä erikoisoperaatioihin sopivia kolhooseja.

Maksaja
1 kuukausi sitten

En halua, että minun verovarojani käytetään slummien ostamiseen – niille löytyy parempaakin käyttöä. Slummien purkamiseen on löydyttävä tavalla tai toisella rahoitus kyseisten kiinteistöjen omistuksesta aikanaan hyödyn keränneiltä.

Hyötyjä
1 kuukausi sitten
Reply to  Maksaja

Entäpä kun hyödyn kerääjänä on kaupunki eli veronmaksajat, kuten koulukiinteistöissä, sairaaloissa, terveysasemissa, kunnallisissa vanhainkodeissa ja niin edelleen? Näitäkin kaupungit myyvät huutokaupoissa muutamalla tonnilla, että pääsevät kuluista eroon. Sitten pelätään, ketähän kiinteistöihin tulee, eikä ostajilla ainakaan ole varaa lähteä purkamaan isoja komplekseja lain vaatimalla tavalla.

Allan
1 kuukausi sitten

Keskustan alue on tehokkaasti suojeltu vanhojen rumien röttelöiden osalta esimerkiksi aseman ympäristössä.

Käytännössä näistä suojelurajoitteista johtuen nykykeskustaa on hyvin vaikea kehittää mihinkään nykyaikaiseen ja moderniin.

Suojellaan koko nykyinen keskusta kukkahattutädeille puistomaiseksi kävelyalueeksi aseman seutuineen, johon silloin tällöin Ukko-Pekka piipahtaa tuomaan nostalgisia tunnelmia kukkahattutädeille.

Salon on kaikkein järkevintä tehdä Pasilat, eli toimia niin, että uudempi modernimpi keskusta tulee moottoritien solmukohtien vaikutusalueelle ja myös uusi viisi minuuttia nopeampi ja selkeästi halvempi junarata tähän uuden keskustan alueelle.

Samalla toteutuu se toinen esityslistalla oleva hanke moottoritiealueen kehittämiseksi, joka ei niinkään ole saanut vielä palstatilaa.

Veka
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Olisi komea ja kallis hanke tuo Piihovin ympäristön muuttaminen moderniksi keskustaksi. Varmasti olisi hyvällä paikalla ja saattaisi jopa kiinnostaa uusia asukkaita, mikäli palvelut (lue: päiväkoti, koulu ja terveydenhuolto) olisivat kohdallaan. Ideaa ensiksi torpaamassa ovat kuitenkin museovirasto ja MTK sekä paikalliset maanomistajat. Uskelanjokilaakso lienee suojeltu historiallisena kulttuurympäristönä, pellot ovat viljelyksessä eikä sinne uusia naapureita varmaan haluta. Kaiken kruununa todella paksu savipatja ja paaluttamisenkin jälkeen riskinä on, että keskusta kallistuu ja vajoaa kuin vanha emäkirkko konsanaan. Itse kehittäisin Saloa Halikonlahden suuntaan, missä toki sama vastustus. Ensin jokirantaan nättiä kaupunkialuetta puistoineen ja aukioineen merelle asti. Ei mitään laatikkotaloja sekalaisessa järjestyksessä, vaan ihan ruutukaavassa.… Lue lisää »

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Veka

Onhan jo olemassa suunnitelmia ja esityksiä moottoritien risteyalueiden eli solmukohtien kehittämiseksi. Oli Salkkarissakin kahden valtuutetun kirjoitus ratahankkeen siirtämiseksi moottoritien läheisyyteen. He olivat myös hienon ansiokkaasti pöllineet ja jalostaneet muinaisen ehdotukseni robottibussien hoitamasta syöttöliikenteestä eri lähiasuinalueille. Oikein hienosti hyödynnetty. Totta kai se maksaa paljon, etenkin, kun se oli pitänyt toteuttaa alkuunsa jo 10 vuotta sitten. Kuitenkin on hienoa, että jo aika moni kommentoija on huomannut, että nykyistä Salon keskustaa on haasteellista kehittää sellaiseen suuntaan, joka kiinnostaisi mahdollisesti uusia asukkaita. Yksi huomattavimmista kehitysesteistä ovat juurikin suojellut alueet ja sitten ovat tietysti huonokuntoiset vanhat rakennukset, Sitähän tosin koskaan tiedä, mikä päivystävä arkkitehti saa… Lue lisää »

Tavis torilta
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Eikös Raisiokin rakennettu vlt 8:n ja Naantalin teiden risteykseen??? Samoin Kaarinan kasvava kaupunki on kasvanut pienestä taajamasta hyvän sijainnin ansiosta. Kuitenkin, mm. Tammisaaressa, Naantalissa, Porvoossa, ovat vanhat hyvin hoidetut puutalot säilytetyssä vanhassa kaupungissa ja uudet kaupunginosat ominaan. Jos jotain suunnittelijoille.

Ohikulkutietä odotellessa
1 kuukausi sitten

Keskusta on kyllä uudistunut, viimeksi ehkä kolmekymmentä vuotta sitten.