Hajala sai yli 70 uutta tonttia, mutta niitä on mahdotonta löytää myyntipalstoilta – ”Olemme hakanneet päätä seinään”

3
Hajala on Salon kylistä lähimpänä Turkua. Viime vuonna valmistunut kyläkaava sallii runsaan täydennysrakentamisen, jonka myötä kylä voisi saada lisää asukkaita. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Millainen on Salon kylien tulevaisuus?

Tästä on puhutttu viime viikkoina paljon Meri-Halikon koulun lakkautussuunnitelman vuoksi.

Omat päiväkoti- ja koulukohunsa on käynyt läpi myös Halikon Hajala, jolle on punottu selviytymissuunnitelmaa kyläkaavan muodossa.

Pitkään valmisteilla ollut kyläkaava valmistui ja hyväksyttiin viime vuoden toukokuussa. Sitä voinee pitää suorastaan mullistavana: kaavan myötä noin 600 asukkaan Hajalaan piirrettiin 74 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Näistä 69 on yksityisten mailla.

Kyläkaava ei ole ainakaan toistaiseksi osoittautunut autuaaksi tekeväksi.

Yksikään Hajalan uusista rakennuspaikoista ei ole julkisesti myynnissä. Ilmoituksia ei löydy Oikotiestä, ei Etuovesta, eivätkä edes Salon kaupungin omilla mailla olevat viisi rakennuspaikkaa näy kaupungin verkkosivujen tonttilistauksessa. Etenkin ulkopaikkakuntalaisen on käytännössä mahdotonta tietää kylän massiivisesta täydennysrakentamissuunnitelmasta.

– Olemme yhdistyksen sihteerin kanssa hakanneet päätä seinään. Tiedetään, että kaavaa haluttiin ja toivottiin ja halutaan rakentajia. Mutta nyt kun saatiin kaava mitä niin vinguttiin, kukaan ei ole tehnyt mitään, sanoo Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Alifrosti.

Kyläyhdistyksen omilla verkkosivuilla kyllä kerrotaan uusista rakennuspaikoista.

– Kyläyhdistys ei saa harrastaa kiinteistönvälitystä, mutta olemme ohjanneet joitain kyselijöitä maanomistajien puheille. Toistaiseksi tontteja ei ole saatu kuitenkaan myytyä.

Alifrostin toiveena on, että maanomistajat aktivoituisivat myynnin kanssa. Hän kertoo pyytäneensä myös kaupunkia lisäämään kaupungin mailla olevat tontit kaupungin tonttikarttaan, mutta näin ei ole tapahtunut.

Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Alifrosti toivoo, että sekä yksityiset maanomistajat että kaupunki ryhtyisivät markkinoimaan Hajalan vapaita tontteja. Kuva: TS arkisto/Varsinais-Suomen Kylät

Hajalan uudet rakennuspaikat eivät ole valmiita tontteja, vaan ne ovat rakennuspaikkoja.

Rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarvehankintaa, mutta myyntitilanteessa tontti pitää lohkoa.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo, että kaupungin verkkosivuilla näkyvässä tonttilistauksessa on vain valmiit heti varattavissa olevat ja hinnoitellut tontit.

– Kaupungin tonteille Hajalassa ei ole määritelty hintaa, mutta ei sille ole estettä, että pistettäisiin asia prosessiin ja määriteltäisiin, sanoo Mannervesi.

Hajalan kyläyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja kyläkaavaa sinnikkäästi edistänyt Pasi Lehti on sitä mieltä, että Hajalan tonttitarjonnan pitäisi näkyä kokonaisuudessaan kaupungin sivuilla. Silloin kyläkaava muuttuisi paperista rakentamiseksi, hän arvioi.

– Seuraava ovi kun saataisin auki ja tontit tulisivat kaupungin kautta julkisesti tarjolle, niin kyläkaava muuttuisi hyvinkin nopeasti todeksi. Hajalassa on tällä hetkellä se tilanne, että julkisesti myynnissä ei ole kiinteistöjä. Hajala on tiukassa, ja hyvin vähän tarjontaa mihin voisi muuttaa.

Mannervesi arvioi, ettei kaupungin verkkosivujen listaus ole välttämättä tehokkain tapa myydä tontteja. Häntä mietityttää myös kaupungin rooli.

– Tietysti Suomessa ja Salossa on myös lukuisa joukko kiinteistönvälittäjiä, jotka ihan vapaan yrittäjyyden periaatteella tienaavat rehellisesti leipänsä juuri tällä samalla hommalla. Jos ajattelee, että mikä on todennäköisyys sille, että ostaja eksyy kaupungin sivuille etsimään tonttia verrattuna siihen, että se etsii tonttia kiinteistönvälittäjien sivulta, niin sitä voi jokainen itse pohtia.

Hajalan väkiluku on noin 600 henkilöä, joista kyläkaavan vaikutusalueella asuu noin noin 300 henkeä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Yksi kyläkaavan myötä paljon uusia rakennuspaikkoja mailleen saaneista on Timo Heinonen.

Heinonen asuu Märynummella, mutta hän omistaa Hajalassa maata henkilökohtaisesti sekä yhdessä veljensä kanssa.

Heinosen omille maille kyläkaava toi 17 uutta rakennuspaikkaa. Hän on myynyt alueelta yhden vanhan talon, jonka määräalan mukana meni kaksi rakennuspaikkaa. Loput 15 rakennuspaikkaa on myymättä.

Heinonen ei oleta, että kukaan muu olisi myyntiasiassa hänen puolestaan aktiivinen.

– Yksityinen myy omat tonttinsa. Eihän kaupunki voi niitä yksityisen puolesta myydä, hän sanoo.

Heinonen kertoo olleensa yhteydessä kiinteistönvälittäjään, mutta toimeksiantoa hän ei ole tehnyt. Keskusteluissa oli päädytty siihen, että kunnallistekniikalla varustetusta tontista voisi pyytää korkeintaan 35 000 euroa.

Vesi- ja viemäriliittymien hinnaksi Heinonen arvioi noin 10 000 euroa, mikä tarkoittaisi 25 000 euron myyntihintaa. Kiinnostusta on ollut, Heinonen sanoo.

– Ihmiset hakevat isompaa tonttia, mutta ainakaan vielä ei ole päädytty kauppoihin. Juuri nyt tilanne on muuttunut ja hankalakin, kun korot ovat nousussa ja rakentaminen kallistuu.

Heinosen tontit ovat alueella, joka on tällä hetkellä talousmetsää. Hän sanoo suoraan, että tontin hintatason ollessa 25 000 euron luokkaa metsän pirstaloiminen ei ole houkuttelevin vaihtoehto.

– En voisi sitä ympäröivää aluetta sen jälkeen käsitellä talousmetsänä, vaan se on sitten asuinaluetta.

Hajalan kyläkaavaa tehtiin vuosia. Timo Heinonen kuvailee prosessia hermoja kiristäneeksi. Aluksi kaikki sujui hänen mukaansa hienosti ja jouhevasti, mutta viimeiset vuodet ennen kyläkaavan valmistumista tuntuivat vitkuttelulta.

– Kaavan valmistuminen venyi ja venyi. Oma mielenkiinto putosi noin 50 prosenttia ainakin.

Myös kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Alifrosti sanoo olevansa pettynyt kaupungin toimintaan. Kyläkaava tuli, mutta Aliforsti toivoisi jonkinlaista vetoapua myös markkinointiin. Hänestä sijainti Salon länsireunalla lähimpänä Turkua olisi hehkutuksen arvoinen.

– Tuntuu hassulta, että Paimio kehittyy valtavasti koko ajan. Me ollaan se seuraava. Miksei kaupunki yhtään ole kiinnostunut markkinoimaan Hajalaa?

Pasi Lehti ajattelee, että Hajalan ohella muutkin kylät tarvitsisivat kyläkaavat ja kaupungin markkinointiapua. Hänestä asiaa pitäisi linjata poliittisesti.

– Se pitäisi tehdä hallituksen ja valtuuston kautta niin, että kaikille annettaisiin mahdollisuus. Kun on olemassa elinkelpoisia kyliä, joita koulujen lakkautuksilla yritetään tuhota, niin olisi sellainen päätös, että kylät pystyisivät käynnistämään kaavoitusprosessin ja saisivat markkinoinnin pyörimään eli tontteja näkyviin.

Pasi Lehti toivoo, että Salon kaupunki ottaisi suurempaa roolia kylien tonttitarjonnan markkinoinnissa. Kuva: SSS arkisto/Minna Määttänen

Kyläkaavasta on toivottu Meri-Halikon koulukeskustelun yhteydessä piristysruisketta myös Kokkilaan.

Mika Mannerveden mielestä pitäisi miettiä tarkasti, mihin asiaan kaavasta toivotaan ratkaisua.

– Ovatko kysymykset ratkaistavissa kevyemmillä keinoilla kuin kaavoituksella? Sitä kannattaisi tuon Hajalan prosessin jälkeen pohtia. Varsinkin, kun Meri-Halikossa on oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa, missä on osoitettu vakituistakin asumista.

Mannervesi muistuttaa, että kylien asukkailla voi olla monenlaisia ajatuksia ja toiveita.

– Maanomistajille on kauhean vaikea mennä ulkopuolelta sanomaan, että kuule me ollaan ajateltu, että sinä rupeat nyt myymään, Mannervesi sanoo.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Vieras
3 kuukautta sitten

Näin ne Salon kylät pelastuvat.

Keijo K.
3 kuukautta sitten

Kaupunkikehitysjohtajan sanoista huokuu se, miten paljon maaseudun lähiöihin kannattaa satsata. Vai kannattaako?

Työt käyntiin
3 kuukautta sitten

Rakentajia on tulossa Turun suunnalta Hajalaan paljonkin. Kunhan tonteilla on kunnallistekniikka, eikä niille kuulu moottoritien tai uuden ratalinjauksen melu.