Jo 1 300 salolaista 2-vuotiasta saanut oman kirjastokassin

1
Okko Alanko otti neuvolassa iloisena vastaan kirjastokassin terveydenhoitaja Elena Meller-Jaakolta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Halikkolaisen Eila Sipposen keittiössä surisee ompelukone. Valmistumassa on pieni kangaskassi, joita hän saa tehtyä yhdestä lakanasta yhteensä 14 kappaletta.

– Näitä on kiva ommella, sarjana kun tekee. Olen ommellut koko ikäni, Sipponen hymyilee.

Salon neuvoloissa on jaettu 2-vuotiaille lapsille kirjastokassi jo vuodesta 2018 lähtien. Yhteensä on siis jaettu noin 1 300 kassia, joista noin 700 on syntynyt Halikon Marttojen Eila Sipposen käsissä.

– Teen kasseja mielihyvin, kun eläkkeellä on aikaa, enkä osaa olla siten, etten mitään tekisi, hän kuvailee.

Kirjastokassi on juuri sopivan kokoinen 2-vuotiaalle. Se ei laahaa maata pikkuisen kädessä, ja mikä tärkeää, siinä on oma tasku kirjastokorttia varten.

– Omasta kassista ja omasta kirjastokortista lapselle tulee tunne, että minä olen tärkeä. Se on pienestä kiinni, muistuttaa kirjastokassi-idean äiti Birte Bergström.

– Kasseja tehdään eri värisiä, jotta lapsi voi neuvolassa itse valita niistä mieluisan. Silloin sitä tulee myös paremmin käytettyä, hän jatkaa.

Ja kasseja todella käytetään.

– Kirjastossa niitä näkee. Ja välillä joku pieni innostuu esittelemään, että on saanut neuvolasta tällaisen, kertoo Salon pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston johtaja Iina Kaustinen.

Joka kassista löytyy Pikku Kirjastokorppi -kirjanen, josta saa vinkkejä lapsen ja vanhemman yhteisiin lukuhetkiin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kirjastokassin juuret ovat jo noin kahdeksan vuoden takana, jolloin puheenaiheeksi nousi lasten lukutaidon heikkeneminen ja perheiden sisäisen vuorovaikutuksen puute.

– Silloin alettiin miettiä, voisivatko kirjastot olla vuorovaikutuksen koti, sillä lapselle lukeminen on merkittävä tapa lisätä vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä. Vuonna 2017 aloin koota Saloon moniammatillista lapselle lukemista edistävää verkostoa, kertoo taidepedagogi, sosionomi Annika Tavasti.

Näin syntyi Kirjastokorppi-verkosto, jossa on mukana edustajia muun muassa Salon ja Kemiönsaaren kirjastopalveluista, Salon varhaiskasvatuksesta, perheneuvolasta ja ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, Salon seurakunnasta, yhdistyksistä sekä oppilaitoksista. Syksyllä 2017 verkosto alkoi kartoittaa tarpeita ja resursseja.

– Ennaltaehkäisevä perhetyö oli havainnut, että kodeissa ei näy kirjoja ja perheiden sisäiseen vuorovaikutukseen tarvitaan apua, Tavasti kertoo.

Tähän ryhdyttiin joukolla miettimään keinoja. Salon kaupunginkirjasto alkoi lahjoittaa hyväkuntoisia lasten ja nuorten poistokirjoja, joita ennaltaehkäisevä perhetyö alkoi toimittaa perheisiin. Vauvojen kirjat eivät kirjastossa säily lahjoituskuntoisina, joten lokakuisin kirjastossa alettiin järjestää yleisölle vauvakirjakeräys.

Kirjastokasseja on tehty kaikenvärisiä, jotta jokainen lapsi löytäisi itselleen mieluisan. Kassien takana Salon pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston johtaja Iina Kaustinen (vas.), Kirjastokorppi-verkoston emo Annika Tavasti ja kirjastokassi-idean emo Birte Bergström. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vauvakirjakeräys on käynnissä tälläkin hetkellä. Salon pääkirjaston lastenosastolle ja lähikirjastoihin voi viedä lokakuun ajan keräyskoriin hyväkuntoisia kovasivuisia kirjoja, jotka ennaltaehkäisevä perhetyö toimittaa lapsiperheisiin.

Idean kirjastokassista keksi Salon terveyspalveluissa terveyden edistämisen yhdyshenkilönä toiminut Birte Bergström.

– Aloin miettiä jotakin, mitä voisi antaa lapselle tietyssä ikävaiheessa. Kun lapsi syntyy, perhe saa paljon kaikenlaista materiaalia. Kirjastokassi hukkuisi sen joukkoon, minkä vuoksi se on parempi antaa 2-vuotisneuvolassa, Bergström sanoo.

Bergström ideoi lapsen käteen sopivan kirjastokassin, jonka sisälle on sujautettu perheille tietoa. Kassissa on Salon kirjaston esite ja kirjanmerkki, Salon seurakunnan varhaiskasvatuksen esite, Salon kaupungin varhaisen ja ennaltaehkäisevän perhetyön esite sekä Marttojen esite. Lisäksi kassia varten tehtiin oma pieni kirjanen nimeltä Pikku Kirjastokorpin ohjeita yhteisiin lukuhetkiin, jonka on kirjoittanut Tricia Honkasalo. Sitä vanhempi voi katsoa yhdessä lapsen kanssa ja saada vinkkejä yhdessä lukemiseen.

– Kerran erään 2-vuotiaan äiti kysyi, riittääkö se, jos kirja on lapsen edessä lattialla ja hän on lapsen vieressä. Kokemus on osoittanut, että lapselle lukemiseen tarvitaan yksityiskohtaisia neuvoja, Bergström toteaa.

Halikon Marttojen Eila Sipponen on ommellut jo noin 700 kirjastokassia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Aluksi kirjastokasseja ompelivat salolaisten marttayhdistysten ja Salon Tilkkukillan jäsenet sekä muut vapaaehtoiset. Vähitellen ainoaksi tekijäksi on jäänyt Eila Sipponen.

Tänä vuonna kasseja jaetaan vuonna 2020 syntyneille lapsille, joita on Salossa yhteensä 301. Ensi vuonna vuorossa olisivat vuonna 2021 syntyneet, joita on 319. Siitä, saavatko hekin kassin, ei ole vielä varmuutta.

– Kaikki 2-vuotiaat, jotka tulevat vielä tänä vuonna neuvolaan, saavat kirjastokassin. Mielellään jatkaisimme jakamista sen jälkeenkin, mutta en tiedä vielä, jatkuuko se ensi vuonna, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuulle, toteaa terveyden edistämisen yhdyshenkilö Sari Sirkelä Salon terveyspalveluista.

Itse kassien hankkiminen ei ole ongelma, sillä Eija Sipponen jatkaa mielellään ompelua ja kankaat on saatu lahjoituksina.

Rahoituskysymys tuleekin vastaan Pikku Kirjastokorppi -kirjasten painamisessa. Siitä on tähän asti vastannut Salon kaupungin terveyspalvelut.

Syksyn aikana selviää, siirtyykö kirjastokassitoiminta hyvinvointialueen vastuulle vai jääkö se kaupungin vastuulle. Mikäli se jää kaupungin vastuulle, silloin kaupunki harkitsee, jatketaanko toimintaa ja varataanko sille määräraha.

Okko on innokas kirjastokävijä

2-vuotias salolainen Okko Alanko tarttuu kirjastokassiin innokkaasti, kun terveydenhoitaja Elena Meller-Jaako ojentaa sen hänelle.

– Okko voisi olla vaikka joka päivä kirjastossa. Siinä mielessä kassi sopii hänelle erityisen hyvin, hymyilee äiti Katri Alanko .

Okko Alanko on jo ehtinyt testata kassia tositoimissa.

– Hän valitsee kirjat omatoimisesti ja laittaa ne kassiin. Kiitokset vain heille, jotka tekevät tällaisia. Ja kiitos myös kirjastolle, missä lapset on otettu huomioon todella hienosti, sanoo isä Teemu Alanko.

Terveydenhoitaja Elena Meller-Jaakon mukaan 2-vuotiaiden perheet ovat ottaneet kirjastokassin vastaan hyvin.

– Ja sellaiset perheet vielä paremmin, jotka käyvät kirjastossa ja joille se on tuttu asia. Esimerkiksi Okosta huomaa, että hänelle on luettu pienestä asti. Mutta toisille lapsille ei ole, ja siksi opastusta tarvitaan, ettei lapsille tarjota vain padia ja puhelinta, hän toteaa.

Salon neuvoloissa on annettu nyt muutaman vuoden ajan 1-vuotiaiden perheille Lukulahja lapselle -kassi. Se sisältää lorukirjan ja iltasatukirjan, seinälle kiinnitettävän Lue lapselle -lukumitan, lorukortit sekä kutsukortin kirjastoon. Kassi on osa valtakunnallista projektia, mutta 2-vuotiaiden kirjastokassi on vanhempi ja Salon ikioma hanke.

Tutkimukset osoittavat, että lapselle lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa ja kielellisiä valmiuksia. Levollinen lukuhetki vanhemman kanssa myös rauhoittaa lasta.

Okko Alangolle kirjoja luetaan päiväunille ja yöunille mentäessä. 2-vuotiaalle on ehtinyt muodostua jo omia suosikkikirjoja.

– Okon lempikirja on Äkkää ja tökkää. Suosittuja ovat myös Muumit, Puppe ja Kissalan Hessu, vanhemmat luettelevat.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Elakoitynyt
3 kuukautta sitten

Hienoa antaa lapsille intoa lukemiseen.