Puukotus salolaisen kaupan parkkipaikalla on jäämässä viimeiseksi rikosjutuksi, jossa syytteet on luettu Salon oikeustalossa. Torikadulla ei ole pidetty yhtään rikosoikeudenkäyntiä kolmeentoista viikkoon, ja Varsinais-Suomen käräjäoikeus haluaa lakkauttaa koko istuntopaikan.
– Olemme opetelleet sitä, miten Salossa istuttavat jutut saadaan mahtumaan Turkuun, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka lausuu.
Esitys Salon istuntopaikan lakkauttamisesta on oikeusministeriössä. Esityksen mukaan käräjäoikeus luopuisi tiloista vuodenvaihteessa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on istunut Salossa satakunta päivää vuodessa.
Salon oikeustalossa on viime vuosina käsitelty enimmäkseen vain rikosjuttuja. Vielä juhannusviikolla käräjäoikeus istui Salossa kolmena päivänä ratkoessaan kymmentä eri juttua näpistyksestä törkeän lahjuksen ottamiseen.
Näillä näkymin viimeiseksi rikosoikeudenkäynniksi Salon käräjäsalissa on jäämässä istunto 5. heinäkuuta.
Syytetty oli 38-vuotias salolainen taparikollinen, jolle on Salon istuntopaikassa langetettu lukuisia vankilatuomioita 2000-luvulla. Tällä kertaa hänet tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä ja yhdeksästä muusta rikoksesta vuodeksi ja viideksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
Laamanni Martti Juntikan mukaan Salon rikosjutut mahtuvat käsiteltäviksi Turun oikeustalon istuntosaleihin.
– Salon juttuja ei enää erotella omaksi ryhmäksi. Ne ovat listalla muiden asioiden joukossa.
Käräjäoikeus perustelee esitystään muun muassa etäyhteyksillä, joiden käyttöönottoa koronapandemia vauhditti. Juntikan mukaan etäyhteydet oikeudenkäynneissä ovat arkipäiväistyneet.
– Kaikkien osallisten ei tarvitse enää kokoontua yhteen paikkaan niin kuin aikaisemmin.
Perusteluissa todetaan 120 kilometrin virkamatkat, kun käräjätuomarit, käräjäsihteerit ja syyttäjät ovat ajelleet Turun ja Salon väliä.
– Sitä pidetään hyvänä, että ajankäyttö tehostuu, Juntikka muistuttaa.
Esityksen mukaan Salossa ei myöskään ole tarvittavaa audiovisuaalista laitteistoa eikä mahdollisuutta tallentaa todistelua videolle. Ne edellyttäisivät ”merkittäviä kaapelointikustannuksia tai laajamittaisia muutoksia ilmanvaihtotekniikkaan”.
Esitys istuntopaikan sulkemisesta ei ole yllätys. Salon Seudun Sanomat kertoi jo talvella, että Salo on vaarassa menettää kaikki rikosoikeudenkäynnit Turkuun. ”Käräjäoikeus uhkaa lähteä Salosta”, lehti otsikoi 24. helmikuuta.
– Vakavasti on syytä harkita, onko tarvetta pitää erillistä istuntopaikkaa Salossa, Juntikka totesi tuolloin.
Koronaviruspandemia oli vauhdittanut etäyhteyksien käyttöönottoa oikeudenkäynneissä, ja laamanni oli alkanut miettiä, kuinka paljon käräjätuomarien, käräjäsihteerien ja syyttäjien aikaa kuluu kulkemiseen Turun ja Salon välillä.
– Tätä on pohdiskeltu paljon, mutta tarkempia laskelmia täytyy ehdottomasti tehdä, ettei muutokseen mennä suin päin, Juntikka sanoi helmikuussa.
Kolmen viikon päästä haastattelusta käräjäoikeus esitti Tuomioistuinvirastolle, että Salon istuntopaikka lakkautettaisiin 31. joulukuuta.
Istuntopaikan turvajärjestelyjen parantaminen toisi käräjäoikeuden mukaan kohtuuttomia kustannuksia. Salossa turvatarkastuksen on tehnyt vartija käsikäyttöisellä metallinilmaisimella. Turun oikeustalolla on metallinilmaisinportit sekä läpivalaisu tavaroille.
Salon oikeudenkäyntejä on tähänkin asti pidetty turvallisuussyistä Turussa esimerkiksi silloin, kun syytettyinä on ollut järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden esitys on edennyt Tuomioistuinvirastosta oikeusministeriöön. Samassa paketissa esitetään myös Kauhavan ja Utsjoen istuntopaikkojen lakkauttamista. Tuomioistuinvirasto pitää esityksiä tarkoituksenmukaisina.
Säästöä kertyy muun muassa tilavuokrista sekä siitä, ettei turvatekniikkaan ja salien varusteluun tarvitse investoida puolta miljoonaa euroa.
Käräjäoikeuden kolme haastemiestä ovat jäämässä edelleen Saloon. Heidän työhuoneensa voivat olla muuallakin kuin nykyisessä istuntopaikassa. Arkisto mahtuu Turkuun.
Toimittajan kommentti: Vaaliveikkaus
Käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainti on määrätty oikeusministeriön asetuksessa, jonka muuttaminen vaatii valtioneuvoston päätöksen. Rohkeneeko nykyinen hallitus sitä enää tehdä, kun huhtikuussa on eduskuntavaalit.
Tekopaikka ei näy juttuluetteloissa
Varsinais-Suomen käräjäoikeus julkaisee viikoittain juttuluettelon viikon aikana käsiteltävistä rikosasioista.
Salon Seudun Sanomat vertaili vuosien 2019 – 2022 juttuluetteloita kymmenen viikon ajalta elokuulta lokakuun ensimmäiselle viikolle.
Vuonna 2019 käräjäoikeus istui Salossa 13 päivää ja käsitteli 48 rikosasiaa. Koronavuonna 2020 istuntopäiviä oli 16 ja rikosjuttuja 46. Viime vuonna istuntopäiviä oli 13 ja rikosasioita 49. Tänä vuonna juttuja ei ole ollut enää yhtään.
Turussa istuttavista Salon ja Someron rikosasioista ei saa tietoa etukäteen, sillä juttuluetteloissa ei mainita tekopaikkaa. Laamanni Martti Juntikka myöntää, että se vaikeuttaa paikallisten tiedotusvälineiden työtä.
– On selvää, että siinä mielessä palvelutaso laskee.
Parannusta tuomioistuimen tietojärjestelmään ei ilmeisesti ole luvassa ihan heti.
Kiinteistösijoittajat eivät menetä yöuniaan
Salon oikeustalon omistaa Fesper Invest Oy, jonka takana ovat salolaiset kiinteistösijoittajat Tony Pelander ja Lasse Jokinen. He uskovat, että kiinteistölle löytyy uutta käyttöä.
– Emme menetä yöuniamme sen kanssa. Paikka on mitä mainioin keskellä kaupunkia, ja olemme miettineet visioita, mitä kaikkea siihen voisi tulla. Joku hyvä ratkaisu löytyy ihan varmasti, Pelander sanoo.
Käräjäoikeus on vuokrannut kolmikerroksisesta kiinteistöstä Pelanderin mukaan noin 700–800 neliötä. Rikosoikeudenkäynnit on pidetty isossa käräjäsalissa, jonka lisäksi on muun muassa kaksi pientä oikeussalia, neuvottelu- ja sosiaalitiloja, työhuoneita, kaksi selliä vangittuja varten sekä arkisto.
– Iso remontti pitää tehdä jatkokäyttöä varten. Perustekniikka varmaan jää, mutta väliseiniä pitää purkaa.
Pelander ja Jokinen ostivat parintuhannen neliön rakennuksen vuonna 2013 Senaatti-kiinteistöiltä, joka on valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöjen mukaan kauppahinta oli 1,047 miljoonaa euroa.
Lähtö oli ennakoitavissa jo silloin, kun valtio myi oikeustalon. Ensin loppui Maanmittauslaitoksen toimipiste. Vähän kerrallaan Salon julkiset palvelut sulkeutuvat ja siirtyvät niihin kaupunkeihin, joissa asukasluku kasvaa. Saa nähdä, herätäänkö Salossa ollenkaan toimimaan laskevan asukasluvun suunnan kääntämiseksi. Ja jos, niin milloin.
Salo tyhjensi ensin isompien iitoskuntien taajamat palveluista; poliisi, kela, posti, terv.palvelut yms. Nyt Salon keskus kärsii virastojen vähennyksistä. Kela vain joitakin tunteja viikossa auki, samoin verovirasto. Nyt lähtee käräjäoikeus. Poliisiasemalla monet lupa- ym. asioiden hoito ovat netissä tai Turussa tai jossain? Näin se Salo näivettyy huomaamattamme. Jotain tarttis tehdä, mikä olisi tätä päivää, eikä unelmoida ”Tunnin juna” -turhakkeesta.
Salossa on ainakin asenteissa kehitettävää. Ilman Tunnin junaa piskuinen kyläpahasenne näivettyy entisestään.
Mielelläni jättäisin Tunnin junan asian ulkopuolelle. Otettaisiin kantaa uuden poliisitalon tai mikä se onkaan, rakentamiseen ja sen sijoitukseen.
Uusi poliisitalon paikka kuuluu sarjaan Salon oudot järjestelyt mukaan lukien hoivakodin sijoittaminen IoT Campukselle, josta AMK kerääkin hoitajakoulutusta Turkuun. Ja Tunnin juna? Maantiet, valtaväylät nelikaistaisiksi. Näin on tehty jo Piikkiössä Raision kautta Maskuun ja jatkoa tulee.
Tunnin juna tulee kovaa vauhtia, mutta Salo ei ole valmis. Nyt pitäisi kaavoittaa torin ja meren väliin moderni asuinalue, josta on vaivaton kulku rautatieasemalle. Muuten Turussa ja Helsingissä päätetään, että junien ei tarvitse pysähtyä Salossa, mutta raiteet rakennetaan kulkemaan läpi kuitenkin.
No tarvitsemmeko käräjätupaa? Eletään niin ettei sitä palvelua tarvita.
Salo näivettyy, siinä ei auta mikään. Käräjäoikeudessa tarvitaan muutakin kuin pelkkää rikostutkintaa. Tunnin juna on viimeinen näivettäjä, ei pysähdy Salossa kuin jotkut niistä, ei kaikki. Rata puhkoo Salon, ei sellaiseen paikkaa uusia asukkaita tule.
Ainoa asia, josta olen Pertin kanssa samaa mieltä ja toista tuskin tuleekaan – eivätkä junaradatkaan ole ikuisia, kysykää vaikka Putinilta.