Kierrätyksen uudet tuulet: Jätteiden lajittelun tuoreimmat muutokset koskevat muovia, biojätettä ja tekstiilejä

Kierrätyksen lisääntyessä yhä suurempi osa jätteistä muuttuu uudelleen käytettäviksi raaka-aineiksi tai energiaksi. Roskien viejälle tämä näkyy lajitteluastioiden määrässä. Kysyimme  Lounais-Suomen Jätehuollosta, kuinka lajittelu alueella nyt sujuu ja mitä tulisi opetella lisää.

– Lajittelu sujuu asukkailta pääsääntöisesti ihan hyvin, kiittää palvelujohtaja Cati Huhta, joka vastaa LSHJ:n johtoryhmässä kiinteistön jätepalveluista ja ympäristöneuvonnasta.

– Tavallisimmin pohdintaa herättäviä jätteitä ovat esimerkiksi kahvipaketti ja jugurttipurkin kansi. Ovatko ne muovia vai metallia? Jos materiaali rypistettäessä jää ruttuun, se on metallia, ja jos ei, se on muovia, Huhta neuvoo.

Jos samassa pakkauksessa on useita materiaaleja, joita ei saa eriteltyä, lajitellaan sen mukaan, mitä on eniten. Metallinkeräykseen voi laittaa pakkauksen, josta yli puolet on metallia.

Epävarmoissa tilanteissa Huhta kehottaa katsomaan neuvoja LSJH:n nettisivuilla olevasta jätteiden ABC:stä.

– Suurimmat virheet eivät niinkään synny väärin lajittelusta vaan välipitämättömyydestä. Jos pakkausjäteastiaan tiputetaan esimerkiksi tavallinen roskapussi, se voi pilata koko kerätyn pakkausjäte-erän.

Pakkauksien puhtaus saattaa myös mietityttää. Täytyykö ne pestä ennen lajittelua?

– Muovi- ja kartonkipakkaukset puhdistetaan kevyellä pyyhkäisyllä tai huuhtelulla kylmällä vedellä. Jos tarvitaan lämmintä vettä tai tiskiainetta, ne on ekologisempaa lajitella polttokelpoiseen jätteeseen, Huhta vastaa.

Metalli- ja lasipakkaukset saa yleensä tarpeeksi puhtaiksi kevyellä huuhtaisulla, eikä niitä tule laittaa polttokelpoiseen jätteeseen.

Likaiset pakkaukset aiheuttavat hajuhaittoja, ja kartonkikeräyksessä lika voi vaikuttaa materiaalin laatuun.

– Kosteus ja ruokajäämät saattavat johtaa siihen, että pinnoittamattomien kartonkipakkausten kuidut alkavat hajota, minkä vuoksi keräysastian sisältöä ei voida ohjata materiaalikierrätykseen, vaan astia pitää tyhjentää polttokelpoisena jätteenä.

Muovin keräyspisteitä on tulossa ensi vuonna lisää. Huhta selventää, että suurin osa pakkausjätteen keräyspisteistä on Rinki Ekopisteitä, joita ylläpitää teollisuuden ja kaupan omistama Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy. Lisäksi LSJH:lla on täydentäviä kierrätyspisteitä.

– Ringillä on jatkossa velvoite ylläpitää vähintään 1000 muovipakkausten keräyspistettä Suomessa, kun aiemmin määrä oli 500. Uudet astiat tulevat paikoilleen kesällä 2023, ja kun niiden paikat ovat tiedossa, myös LSJH lisää muovinkeräysastioita 2023–24.

Jos muovin keräys jää edelleen kauas, muovipakkaukset saa laittaa myös polttokelpoiseen jätteeseen. Silloin ne hyödynnetään energiana.

Biojätteiden lajittelu on asia, jossa Cati Huhdan mukaan on LSJH:n alueella eniten parantamisen varaa.

– Moni laittaa vielä biojätteensä polttokelpoiseen jätteeseen, eli roskiin joita puhekielessä saatetaan nimittää sekajätteiksi. Biojätettä on alueen polttokelpoisen jätteen seassa yli kolmannes.

Biojätteen keräys kiinteistöistä on laajenemassa, ja kompostoida voi myös itse. Lounais-Suomen Jätehuoltolautakunta ylläpitää kompostointirekisteriä, mutta Huhdan mukaan sinne ei ole kiirettä ilmoittautua ennen kuin sähköinen ilmoitusjärjestelmä valmistuu.

Hänellä ei ole ainakaan toistaiseksi tiedossa, että viranomaiset aikoisivat lähteä tarkastamaan kiinteistöjen komposteja.

Polttokelpoisen jätteen seassa biojätteet eivät aiheuta haittaa, mutta hyödyt jäävät saamatta:

– Erilliskerätystä biojätteestä valmistetaan biokaasua, joten sen lajittelu auttaa tuottamaan kotimaista energiaa. Biojätteestä valmistetaan myös runsaasti kasvuravinteita sisältäviä lannoitteita.

Viemäriin biojätteet eivät sovi, sillä ne kuormittavat turhaan vedenpuhdistamon toimintaa.

Poistotekstiilejä on kerätty LSJH:n alueella muutaman vuoden ajan, ja niiden käsittelyä kierrätyskuiduksi on kehitetty pilottiprojektissa Paimiossa. Jalostuslaitos on suunnitteilla Turkuun.

– Keräys on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Tänä vuonna tullaan LSJH:n alueella ylittämään jo 200 tonnia, kertoo projektipäällikkö Aki Honkanen.

Poistotekstiileihin lajitellaan vaatteet ja liinavaatteet, jotka eivät enää kelpaa käyttöön, mutta ovat puhtaita ja kuivia. Sen sijaan esimerkiksi alusvaatteet, peitot ja matot sekä maaliset ja öljyiset remonttitekstiilit ovat polttokelpoista jätettä.

Hyväkuntoiset vaatteet on parasta myydä tai lahjoittaa eteenpäin käyttöön.

– Pääsääntöisesti ihmiset lajittelevat tekstiilijätteet hyvin, mutta poistotekstiilin pakkaamisessa on osin toivomisen varaa. Toivomme, että tekstiili pakataan tiiviisti muovipussiin, jolloin kosteus ei pääse pilaamaan sitä, Honkanen neuvoo.

Cati Huhta muistuttaa vielä, että kaikkein haitallisin lajitteluvirhe on vaarallisten jätteiden ja lääkejätteiden laittaminen polttokelpoiseen jätteeseen.

– Lääkejätteitä ei myöskään saa heittää viemäriin, sillä sieltä lääkeaineet päätyvät vesistöihin ja siellä eläviin eliöihin.

Kaikki LSJH:n lajitteluasemat ottavat vastaan vaarallisia jätteitä ympäri vuoden. Niiden tuominen on kotitalouksille ilmaista 50 kilogrammaan tai litraan asti. Lääkejätteet voi palauttaa apteekkeihin. LSJH järjestää myös apteekkien keräyspalvelun.

Vaarallisten jätteiden lisäksi lajitteluasemille tulee viedä myös suurikokoiset jätteet. Ilmaiseksi otetaan vastaan muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromua, metalliromua ja puujätteitä.

Kierrätyspisteille ei saa jättää mitään niihin kuulumatonta, sillä ylimääräisten jätteiden siivoaminen aiheuttaa suuria lisäkustannuksia alueen asukkaiden jätemaksuihin.

– Vaarallisten jätteiden jättäminen pisteille taas on vaaratekijä niin ympäristölle kuin asukkaillekin. Varsinkin lapset ovat uteliaita ja voi tapahtua vahinkoja, Huhta varoittaa.

Kiinteistöjen velvoitteet muuttuvat

• Muovin keräysvelvoite, joka on aiemmin koskenut yli 20 huoneiston kiinteistöjä, laajenee. Vuonna 2023 taajamien kiinteistöissä, joissa on 5 huoneistoa tai enemmän, tulee olla omat jäteastiat kaikille pakkausjätteille eli lasille, metallille, kartongille ja muoville.
• Pakkausjätteiden keräys siirtyy LSJH:lle 2023, ja tarjolle tulee mahdollisuus hankkia vapaaehtoisesti pakkausjäteastioita keräysreittien varrelle myös pienempiin kiinteistöihin tai alueiden kimppa-astioiksi.
• Biojätteiden erilliskeräysvelvoite on aiemmin koskenut taajamien asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään 10 huoneistoa. Tämän vuoden heinäkuusta alkaen velvoitteen huoneistomäärä on ollut 5.
• Heinäkuusta 2024 alkaen biojäte on kerättävä kaikista kiinteistöistä, myös omakotitaloista, jotka sijaitsevat 10 000 asukkaan kaupunkitaajamissa. Salossa tämä tarkoittaa keskustan aluetta ja Halikkoa. Vaihtoehtona on kompostoida itse.
• Vapaaehtoinen biojätteen keräys tulee myös taajamien ulkopuolelle reittien varrelle 2024, kun biojäteastioiden tyhjennykset siirtyvät LSJH:lle.