Kohonneet kustannukset kurittavat seurantaloja Salossa – lohduton arvio Vaskiolta: ”Konkurssi tulee”

1
Talotoimikunnan sihteeri Lasse Heino on huolissaan Seuratalo Pukkilan tulevaisuudesta, jos sähkölaskut korottuvat nelinkertaisiksi. - Silloin kukkaro on tyhjä, ei auta mikään, Heino sanoo. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Osa salolaisista seurantaloista alkaa olla epätoivon partaalla nousevien kustannusten kanssa. Kun sähkö kallistuu ja isoja tiloja vuokrataan harvakseltaan, on yhtälö pidemmän päälle kestämätön.

Talotoimikunnan sihteerinä toimiva Lasse Heino kuvailee Vaskion Seuratalo Pukkilan tilannetta lohduttomaksi.

– Konkurssi tulee. Juhlia, mistä tuloja tulisi, ei ole ja sähkölaskut pyörivät kaiken aikaa, Heino summaa.

Seuratalo Pukkilan omistavat Vaskion Maamiesseura ja Vaskion Nuorisoseura. Heinon mukaan lähitulevaisuudessa on järjestettävä talotoimikunnan kokous, jossa Pukkilan jatkosta keskustellaan.

– Tämä on todella vakava paikka. Nykyinen sähkösopimus päättyy 4. joulukuuta. Sähkölasku on ollut vuodessa 5 000 euroa. Jos lasku nousee nelinkertaiseksikin, se tietää 20 000 euroa. Silloin kukkaro on tyhjä, ei auta mikään, Heino sanoo.

Heino ei osaa äkkiseltään arvioida, mitä Pukkilan konkurssi käytännössä merkitsisi ja mikä talon kohtalo olisi, jos rahat eivät enää riittäisi sähkölaskujen maksamiseen.

– En usko, että taloa ainakaan kukaan ostaa. Jäätymään sitä ei parane päästää, vaan jonkinlainen lämpö siellä pitää olla. Jostain pitäisi pystyä nipistämään kilowatteja pois jatkossa.

– Satavuotisjuhlat ovat tulossa tuota pikaa, joten talo olisi hyvä saada säilymään tavalla tai toisella. Kenties pitää järjestää rahankeräys kyläläisille, jotta saisimme sähköt maksettua, Lasse Heino pohtii. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Heinon mukaan 1920-luvulla rakennettu seuratalo on kaikin puolin hyvässä kunnossa.

– Satavuotisjuhlat ovat tulossa tuota pikaa, joten talo olisi hyvä saada säilymään tavalla tai toisella. Kenties pitää järjestää rahankeräys kyläläisille, jotta saisimme sähköt maksettua, hän pohtii.

Heino kertoo, että seuratalolla on toimintaa, kuten lentopalloa, sählyä ja voimistelua. Näiden harrastusten tuntitaksat ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne pysty peittämään isoja sähkölaskuja.

– Joka viikonloppu pitäisi olla juhlat, niin silloin selviäisimme nousevista kustannuksista. Syyskaudella on yhdet juhlat ja ensi kesänä on yhdet häät. Se tietää aika huonoa, Heino luonnehtii.

Pukkila on kokonaiskäyttöalaltaan yli 400 neliön kokoinen paikka.

– Kilpailu juhlapaikkojen kesken on kovaa ja juhlia pidetään nykyisin pienemmissä puitteissa. Pukkilaan tarvittaisiin ainakin 150 juhlijaa, niin sali ei tuntuisi liian suurelta ja olisi juhlan tunnelmaa, Heino sanoo.

Heinon mukaan nyt vastaan tuleva tilanne on huomattavasti pahempi kuin koronapandemia.

– Silloin saimme korona-avustusta ja pärjäsimme sitä kautta. Nyt tuskin saamme mitään. Onkohan kaupungilla jotain intressejä pitää pystyssä tämänkaltaisia vanhoja taloja, Heino kysyy.

Ajat eivät ole helpot Perttelissäkään. Peikkojen puheenjohtaja Satu Suominen sanoo, että Urheilutalon myyntimahdollisuutta pyöritellään marraskuussa. Kuva: SSS-arkisto

Myös Perttelin Peikkojen koti Perttelin Urheilutalo on vaikeuksissa.

– Pidämme marraskuussa vuosikokouksen, ja siellä päätämme, laitetaanko talo myyntiin, Peikkojen puheenjohtaja Satu Suominen paljastaa.

Suominen sanoo, että päätös myyntiin laittamisesta tulee olemaan vaikea. Peikot on juhlinut tänä vuonna satavuotista taivaltaan.

Syynä myyntisuunnitelmiin on se, että Peikoilla ei ole enää varaa pitää urheilutaloa. Talossa on öljylämmitys, eikä seuralla ole Suomisen mukaan varaa vaihtaa toiseen lämmitysmuotoon.

– Urheilutalon käyttöaste on pieni ja kulut nousevat. Juhlia siellä järjestetään vähän. Iltaisin urheilutalolla käy sulkapallon- ja sählynpelaajia, mutta ei se riitä kulujen kattamiseen. Vuokrahintoja ei voi nostaa kovinkaan paljon, koska silloin kävijöitä olisi vielä vähemmän.

Suominen laskee, että urheilutalon käyttökuluihin menee noin 1000–1500 euroa kuukaudelta.

– Se on iso raha. Emme halua laittaa jaostojen rahoja urheilutaloon. Kyllä talon pitäisi kattaa omat käyttökulunsa.

Suominen sanoo, että tässä vaiheessa on vielä mahdotonta arvioida, kuinka paljon kiinnostusta urheilutalo tulee herättämään – jos vuosikokouksessa myyntipäätös syntyy.

– On se hyvällä paikalla kuitenkin. Riippuu tietenkin, minkälaiseen käyttötarkoitukseen sen joku hankkisi.

Vpk talo
Salon Vpk-talon tulevaisuus on jokseenkin turvattu, mutta tilaisuuksien hinnoittelua on silti jatkossa pohdittava. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Salon keskustassa sijaitsevan VPK:n talon tilanne on hieman helpompi kuin esimerkiksi Pukkilan ja Perttelin Urheilutalon.

– Onneksi meillä ei ole sähkölämmitystä, vaan kuulumme kaukolämmön piiriin, palokunnan päällikkö Sami Seppänen kertoo.

– Sähkökulut tulevat lähinnä ilmanvaihtokoneista ja valaistuksesta. Toki sähkön hinta on moninkertaistunut aiemmasta ja hintakehitystä täytyy seurata.

VPK:n talolla on monipuolista päivä- ja iltakäyttöä kauppiaiden sekä esimerkiksi yhdistysten osalta. Viikonloppuisin VPK:n talolla ihmiset juhlivat syntymäpäiviään, joskus myös häitään.

Seppäsen mukaan eri tilaisuuksista jäävä voitto ei ole suuri, vaan hän kuvailee viivan alle jäävää summaa ennemmin plusmiinusnollaksi.

– Jatkossa hinnoittelussa on oltava jämäkämpi, jotta saamme kulut katettua paremmin, Seppänen toteaa.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Tammisiltalainen
7 kuukautta sitten

Miksi tilojen käyttäjät eivät sitten avaa lompakkojaan? Jäähallijuniorin kausi maksaa tuhansia, entä hui-hai palloilijan? Turha valittaa, jos ei tee mitään. Suu säkkiä myöten. Jos se ei riitä, niin talo markkinoille. Ei kai talo sinänsä ole itseisarvo muille kuin siitä halvalla hyötyville?