Kokoomus voittaa eduskuntavaalit Varsinais-Suomessa ja saa tavoittelemansa viidennen paikan. Tällaista tulosta ennakoi Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien teettämä kannatusmittaus.
Maakunnan toiseksi suurin puolue olisi SDP. Se saisi eduskuntaan Varsinais-Suomesta neljä edustajaa. Nyt heitä on kolme. Kannatusmittaus lupaa siis lisäpaikkaa myös demareille.
Häviäjiä olisivat perussuomalaiset ja keskusta.
EDUSKUNTAVAALEIHIN on tänään tasan puoli vuotta. Jos vaalitulos noudattaa syyskuussa tehtyä kyselyä, keskustaa odottaa romahdus. Sen ääniosuus putoaisi reilusti alle kymmenen prosentin, mikä toisi vain yhden paikan.
Viime eduskuntavaaleissa keskustaa äänestäneistä lähes 16 prosenttia äänestäisi nyt kokoomusta.
Perussuomalaiset oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa niukasti maakunnan suurin. Kokoomus oli aivan kannoilla. SDP jäi selvästi kolmanneksi.
Kannatusmittauksessa perussuomalaiset menettäisi yhden paikan, jolloin sillä olisi kolme varsinaissuomalaista kansanedustajaa.
Vasemmistoliitto on kyselyn mukaan keskustaa suositumpi. Vaikka se on menettänyt kannatustaan SDP:lle, se pitäisi runsaan kymmenen prosentin ääniosuudella kaksi paikkaansa.
Vaalipiirin pienimmät eduskuntapuolueet vihreät ja RKP saisivat edelleen yhden paikan.
Eduskuntapuolueilla ei ole Varsinais-Suomessa vaaliliittoja ensi kevään eduskuntavaaleissa. Viime kerralla perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit olivat samalla listalla.
KD jäi silloin ilman eduskuntapaikkaa. Niin näyttää käyvätkin nytkin, kun puolue on liikkeellä omalla listalla.
Kristillisdemokraateilla on SSS:n mittauksessa yhtä suuri kannatus kuin Liike nytillä. Kumpaakin äänestäisi kaksi prosenttia vastanneista. Puolueiden kannatus oli samalla tasolla myös viime eduskuntavaaleissa.
VARSINAIS-SUOMESSA kolmen kärkipuolueen järjestys on sama kuin valtakunnallisissa kyselyissä. Viimeisimmissä kokoomuksen ja SDP:n ero oli suurempi kuin Varsinais-Suomessa tehdyssä mittauksessa.
Viime talven aluevaaleissa vaalipiirinä oli koko maakunta. Keskusta menestyi niissä hyvin. Kannatus ei näytä kantavan enää eduskuntavaaleissa.
Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitaan 17 kansanedustajaa.
Kannatusmittauksen prosentit on muutettu vertausluvuiksi ja sitä kautta eduskuntapaikoiksi vaaleissa käytetyn d´Hondtin menetelmän mukaan.
Viimeinen läpimenijä on mittauksen mukaan RKP:n ehdokas. Ensimmäinen rannalle jäävä taas on perussuomalainen.
Varsinais-Suomessa eduskuntavaaleissa on ehdokkaana kolme puolueensa puheenjohtajaa: kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson. Saarikko ja Andersson ovat myös ministereitä.
Hallitus-oppositio-akselilla varsinaissuomalaiset asettuvat Sanna Marinin (sd.) hallituksen taakse. Yli 52 prosenttia kannatusmittaukseen osallistuneista äänestäisi jotain viidestä hallituspuolueesta.
Jos oletetaan, että istuvien kansanedustajien kannatus riittää jatkopaikkaan, kokoomuksessa ja SDP:ssä on tilaa uusille voimille.
Varsinais-Suomen kokoomuslaiset kansanedustajat ovat jo useamman kauden eduskunnassa olleet Petteri Orpo ja Anne-Mari Virolainen, toista kautta istuva Saara-Sofia Sirén sekä Ville Valkonen, joka nousi eduskuntaan viime keväänä varapaikalta Ilkka Kanervan kuoleman jälkeen.
Salosta kokoomus on asettanut ehdolle Anu Aaltosen.
SDP:n kolmesta kansanedustajasta jatkopaikkaa hakevat Aki Lindén ja Eeva-Johanna Eloranta.
Entinen sairaanhoitopiirin johtaja Lindén oli sekä viime eduskuntavaaleissa että aluevaaleissa demarilistalla ylivoimainen ehdokas, vaikka osallistui vaaleihin ensimmäisen kerran. Parhaillaan Lindén tuuraa Krista Kiurua (sd.) perhe- ja peruspalveluministerinä.
Katja Taimela ei ole ehdolla. Hänen seuraajakseen Salosta esitetään Saku Nikkasta, jolla oli kannatusta sekä aluevaaleissa että demaripiirin jäsenäänestyksessä.
Kannatusmittauksen neljä paikkaa tarkoittaisivat, että SDP:stä voi Arkadianmäelle nousta kaksikin uutta edustajaa.
Keskustan nykyiset kansanedustajat ovat Annika Saarikko ja Esko Kiviranta. Jani Kurvinen Somerolta on yltänyt kaksissa edellisissä vaaleissa varapaikalle. Vaikka ääniä kertyisi entiseen malliin ja enemmänkin, kansanedustajuutta on vaikea saavuttaa, jos puolueen kannatus maakunnassa riittää vain yhteen paikkaan.
Salosta keskustalla on ehdolla Olavi Jantunen.
Perussuomalaisten listalla on Salosta ehdolla ensimmäisen kauden kansanedustaja Mikko Lundén. Ehdolla ovat myös kansanedustajat Ville Tavio ja Vilhelm Junnila.
Perussuomalaisten neljäs kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on luvannut kertoa mahdollisesta ehdokkuudestaan lokakuun alussa eli näinä päivinä. Jos hän asettuu ehdolle, kannatusmittauksen kolmesta paikasta kilpailee neljä kansanedustajaa.
Somerolta on perussuomalaisten listalla ehdokkaana Kirsti Kurki.
Vasemmistoliiton menestys on Varsinais-Suomessa ollut pitkälti suositun puheenjohtajan Li Anderssonin varassa. Andersson on ehdolla, samoin kuin piirin toinen kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Salosta ehdolla on Timo Lähteenmäki.
Vihreiden ainoa kansanedustaja Sofia Virta on ehdolla. Salosta ehdolla on Pasi Lehti.
Vihreiden Virran tavoin RKP:n Sandra Bergqvist pyrkii toiselle kansanedustajakaudelle.
Nuorimmat suosivat demareita
Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien teettämässä kannatusmittauksessa ykköspaikalle noussut kokoomus on suosituin puolue 25–34-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa.
Nuorimpien, 18–24-vuotiaiden, ehdoton suosikki on SDP. Demareita äänestäisi lähes 39 prosenttia vastaajista.
Perussuomalaiset puolestaan on tykätyin 35–64-vuotiaiden keskuudessa.
Nuorimmat äänestäjät luottavat kahteen vanhaan suureen puolueeseen. Heistä melkein 65 prosenttia äänestäisi demareita tai kokoomusta.
Kun vastaajat luokitellaan ammatin tai aseman mukaan, kokoomus on yrittäjien ylivoimainen ykkösvaihtoehto. Johtavassa asemassa olevat taas äänestäisivät demareita melkein yhtä mieluusti kuin yrittäjät kokoomusta.
Kokoomuksen kannattajat ovat uskollisimpia äänestäjiä. Puoluetta kyselyssä kannattaneista yli 87 prosenttia äänesti kokoomusta myös viime eduskuntavaaleissa. SDP:llä vastaava prosentti on alle 80 ja perussuomalaisilla yli 76.
Näin kysely tehtiin
Taloustutkimus haastatteli 1 264 henkilöä, joista 1 065 henkilöä kertoi, miten äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Vastaajista 14,1 prosenttia ei äänestäisi tai ei halunnut tai osannut kertoa kantaansa.
Tutkimus tehtiin Internet-paneelissa 8.–15. syyskuuta.
Vastaajat edustavat Varsinais-Suomen äänestysikäistä väestöä, ja virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kannatusarvio on painotettu kevään 2019 eduskuntavaalien tuloksen mukaan, minkä ansiosta tulokset ovat tarkempia kuin pelkkä virhemarginaali antaa ymmärtää.
Toimittajan kommentti: Selvät kannatuserot
Suomessa tehdään kannatusmittauksia säännöllisesti, ja pysymme kuukausittain ajan tasalla siitä, miten poliittisten puolueiden suosio vaihtelee.
Tässä kannatusmittauksessa kysyttiin varsinaissuomalaisilta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt, puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja.
Vastaajat kertoivat kantansa vaiheessa, jossa vasta osa ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaista on virallisesti asetettu ehdolle. Vaalikamppailun sävystä tai kampanjoiden teemoistakaan ei ole vielä tietoa.
Yli puoluerajojen ääniä keräävät suositut poliitikot vaikuttavat vaalitulokseen.
Voidaan myös olettaa, että nuorimpien äänestäjien demari-innostus johtuu osin Sanna Marinista – jota ei tosin voi äänestää Varsinais-Suomessa.
Puoluejohtaja ehdokkaana innostaa todennäköisesti ainakin omia uurnille. Tässä mielessä keskustalle mitattu alle kymmenen prosentin kannatus on yllättävä.
Tässä mittauksessa puolueiden väliset erot ovat niin selviä, että voimasuhteet eivät muutu kovin pienillä heilahduksilla. Puolessa vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua asioita, jotka saavat äänestäjät käyttäytymään toisin kuin kyselyyn valittu otanta.
Nuoret suosivat demareita, tottakai, onhan pääministeri heidän mielestään niin kaunis!!! Voi hyvät hyssykät! Kaikenlainen sometus ja ulkonäkökeskeisyyskö ovat ne avut, joilla tämän maan asioita hoidetaan?? Äänestän mieluummin vähemmän komeaa miestä, jolla on tietoa, taitoa ja perehtymis- ja reagointikykyä nykyongelmiin lehdissä poseeraamisten sijaan.
Keskusta olisi hyvä vaihtoehto, mutta nykyisen valtiovarainministerin maanviljelijöille järjestämät nopeat tuet milloin huoltovarmuuden, milloin jonkin muun otsikon alla, sekä omalle etupiirille suunnatut alennukset, kuten maatalouden kiinteistöverohelpotus, tekevät vaikutelman sisäänpäin lämpiävästä puolueesta. Etenkin kun maaseutu sijaitsee heikkojen tieyhteyksien päässä, ja siihen tienpitoon ei saada rahaa ei sitten millään. Eikä varsinkaan niiden rikkinäisten teiden päässä työskentelevien hoitajien palkkoihin.
Keskustan alkiolaiseen kansanliikkeeseen pohjautuvat periaatteet ovat vielä kirjoitettaessa yleviä ja suomalaiselle elämäntavalle allekirjoitettavissa. Valitettavasti nykyiset kolmekymppiset kaiken tietäjät ovat astelleet kaiken ylisukupolvisen viisauden yli ja monta kertaa. Takin kun kääntää monta kertaa ei kukaan ota selvää miten päin se takki oli tai tulisi olla. Sote-palveluiden lopullinen tuhoaminen keskittämällä on varmasti monelle viimeinen niitti.
Varsinais-Suomessa keskusta on kuitenkin rakentanut kutkuttavan ansan, jossa äänestämällä keskustaa voit äänestää Annika Saarikon ulos. Mieti miltä tuntuu jos Saarikko menee yhden äänen erolla ainoana läpi? Voiko sitä mies/nainen kestää? Ei minustakaan!
98 % suomalaisista ei tiedä mitä ”alkiolaisuus” on. Kepun fraasi joka kaivetaan vaalien alla pölyisestä kaapista.