Jatkuva ihmisvirta ja autojen loputon jono kurpitsapellon luo kuulostaa uskomattomalta. Halikkolaisen kurpitsapuiston väenpaljous yllätti myös salolaiskävijän keskiviikkoiltana.
– En olisi uskonut, tunnustaa Juuso Kulmala.
Hänestä on hienoa, että ihmiset on saatu liikkeelle.
Rannikon puutarhan Esa Rannikon viisi vuotta sitten aloittama kurpitsatapahtuma on paisunut entisestään.
– Viime vuonna meni rikki 200 000 kävijän raja, mutta tänä vuonna näyttää siltä, että kävijöitä on entistä enemmän, Rannikko arvioi keskiviikkona.
Suosion kasvu tarkoitti myös sitä, että Rannikko joutui hakemaan lisätyövoimaa asiakaspalveluun.
Rannikko tietää, että moni on epäillyt kurpitsaviikkojen suosiota ja sitä, että Halikon keskustan lähellä oleva pelto tosiaan täyttyy ihmisistä. Hänelle tuli itselleenkin ensimmäisen tapahtumaviikon aikana epäilys.
– Tiistai oli ihan surkea. Ihan muutama asiakas vain kävi ja illalla pieni rypäs.
– Mietin, montako kymppitonnia tulee tappiota, hän kertoo.
Viikko sitten keskiviikkona tapahtui täyskäännös ja nyt taotaan taas uusia ennätyksiä.
– Tähän mennessä tänne on tuotu noin 38 000 erilaista kurpitsaa, Rannikko kertoo keskiviikkoiltana.
Menossa on kurpitsaviikkojen jälkimmäinen viikko, ja sunnuntaina tapahtuma päättyy ilotulitukseen kello 20.
– Sekin tehdään vähän isommin kuin ennen, Rannikko lupaa.
Pääasia kurpitsapuistossa ovat kuitenkin kurpitsat, isot ja pienet, kaiverretut tai kaivertamattomat.
– Ehkä ostetaan kurpitsoja, myös Juuso Kulmala suunnittelee.
Mukana olevat lapset Emilia ja Viljami Kulmala ovat käyneet kurpitsatapahtumassa aiemminkin ja joskus myös kaivertaneet halloweenkurpitsoja.
Nyt koko porukka oli kiertänyt katselemassa mitä erilaisimpia kurpitsoja.
– Hienon näköisiä, aika paljon erilaisia variaatioita, Juuso Kulmala kuvailee.
Seurueeseen kuulunut Judit Meszaros ihaili myös, miten monenlaisia kaiverruksia kurpitsoihin oli loihdittu.
Rannikko sanoo, että kaikki kurpitsalyhdyt ovat ukrainalaisten naisten tekemiä.
– He ovat innostuneet tekemään monenlaisia ja niistä on tullut paljon hyvää palautetta, hän kertoo.
Jo kolmatta kertaa kurpitsatapahtumassa käynyt turkulainen Jenna Ahonen on myös huomannut muutoksen.
– Nyt kurpitsat ovat paljon hienompia, hän kiittelee.
Myös väkeä on hänen arvionsa mukaan vielä enemmän kuin aiempina vuosina. Salosta lähtöisin oleva Ahonen oli puistossa pikkuveljensä Joel Ahosen kanssa ja molemmat esittelivät, minkälaiset kurpitsalyhdyt he olivat valinneet itselleen.
Kurpitsalyhtyjä valitsivat tarkkaan myös turkulaiset Anneli ja Tapani Paavolainen lastenlastensa Niko ja Petra Paavolaisen kanssa.
– Olemme täällä eka kertaa, he kertoivat.
Sysäyksen kurpitsaviikoille tuloon antoivat lapsenlapset, joille haluttiin järjestää ohjelmaa.
– On tämä monena vuonna ollut mielessä ja suunniteltu, kartastakin katsottu, nyt tuli hetki, Tapani Paavolainen kertoi.
Puisto sai heiltä kiitosta.
– On paljon nähty vaivaa.
Rannikko sanoo, että puistoon täytyy koko ajan tuoda jotakin uutta. Nykyiseen verrattuna pienestä vain 250 kurpitsalyhdyn puistosta liikkeelle lähtenyt tapahtuma vaatii ideoinnin lisäksi myös monenlaista järjestelemistä.
Liikenne on ruuhkautunut ja parkkipaikkoja on yritetty löytää lisää. Tänä vuonna saatiin hiukan lisätilaa kaupungin varastopihalta.
– Viikonlopulla on myös linja-autokuljetus Prismalta, Rannikko vinkkaa.
Hänestä on myös mukava nähdä täysiä autoja eli sellaisia, joissa tullaan kimppakyydillä.
Kurpitsaviikot työllistävät Rannikon puutarhaa vuorokauden ympäri, sillä puistossa on jatkuva valvonta ja väkeä käy käytännössä joka vuorokauden aikaan.
– Nuorisoa ja ammattikuvaajia liikkuu öisin.
– Maanantaiyönä täällä oli kolmen aikaan 50–60 nuorta, Rannikko kertoo.
Hän sanoo, että aamulla viiden ja kuuden aikoihin töihin ajavat pysähtyvät ja ottavat kuvia.
Moni kuvaa ahkeraan ja laittaa edelleen sosiaaliseen mediaan. Rannikko iloitsee siitä, sillä se vie viestiä eteenpäin.
Kurpitsa vilkastuttaa muitakin yrityksiä
Huomattavasti vilkkaampaa kuin viime vuonna. Viikonloppuna tupa oli täynnä ja jouduimme myymään ei-oota.
Näin kuvailevat kurpitsaviikkojen vaikutusta omaan yritystoimintaansa Petri Sirén Design Hillistä ja Eija Halkilahti Rikalanmäeltä.
Molemmat yrittäjät ovat lisänneet aukioloaikoja viikkojen ajaksi.
– Aukioloaikaa on jatkettu iltayhdeksään asti, Sirén sanoo.
Hän on myös palkannut lisää työntekijöitä kurpitsaviikkojen ajaksi.
– Iso kiitos Esalle (Rannikko), Sirén sanoo.
Hän kävi perheensä kanssa itsekin kurpitsapellolla, jossa erilaisten kurpitsojen kirjo herätti ihastusta.
– Uskomattoman hienoja, toinen toistaan hienompia, hän suitsuttaa.
Rikalanmäellä on paahdettu täyttä päivää kurpitsaviikkojen ajan.
– Varsinkin viikonlopulla on ollut täyttä, Halkilahti sanoo.
Lisätyövoimaa ravintola-alalle on vaikea saada, joten Rikalanmäellä on Halkilahden mukaan venytty pidempään.
Halikko on pelastettu – nyt kurpitsoja myös muille kylille.
Voitaisiin pitää kurpitsaviikkojen oheistuotteena hyvin oman alueen tuottajien viikot. On omenoita, porkkananviljelijöitä jne. Jopa sokerijuurikas on laatikkoon sopiva juures.
Tuotto menisi tuottajille suoraan.
Se vaan, kun sokerijuurikkaan viljelijöillä on sopimus sokeritehtaan kanssa, ei niistä voi suuria määriä myydä suoraan. Nimittäin jos sopimus ei täyty, se tietää viljelijälle huonompaa tiliä. Ensi vuoden sopimukset on jo melkein tehty.
Juurikkaan siemenet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet maksavat niin paljon, että jos myisi suoraan, niin hinta olisi niin suuri, ettei kukaan juurikkaita ostaisi. Täytyyhän viljelijällekin jäädä jotain käteen. Ensi vuonna sokeritehdas maksaa korotettua hintaa juurikkaasta, joten ei oikein houkuttele lähteä suoramyyntiin.
Ennen vanhaan juurikaskoneen jäljiltä maahan jääneet jurtit poimittiin talteen oman väen voimin, ettei menis hukkaan, vaan saisi nekin tiliin. Nykyisin nostokoneen jälkiä ei kävele enää kuin metsästäjät, jotka hakevat ruokintapaikoille jurtteja.
Eli siltä pohjalta voisi kyllä niitä maahan jääviä joku myydä tai ilmoitella poimittavaksikin kokeilijoille.
Nykyajan nostokoneiden jäljiltä ei enää juurikkaita kauheasti jää, ja jos jää, ne ovat maassa niin kovin kiinni, että tarvitsisi saada korkea hinta niistäkin juurikkaista, jos ne myisi jollekin.
Ja kun käyttää uusia lajikkeita, on tarkkaan määritelty esimerkiksi niin, että on pakko kyntää. Ja kyntäminen olisi hyvä saada tehtyä ennen kovia pakkasia. Se mikä oli 50 vuotta sitten, ei päde tähän päivään. juurikkaita ei harvenneta. Kuka hullu sitä tekisi, kun siemenet maksavat yli 300 €/ha? Aikoinaan siemenet sai ilmaiseksi.
Vaikuttaa kateelliselta kommentilta, onko sitä? Muiden iloakin pitää kadehtia ja niitä, jotka sen ilon saavat aikaiseksi.
Erikoisuutena oli tarjolla kurpitsamakkaraa. Poika totesi, että ”ihan normaalin makuista”.
Kiva tapahtuma, ja jälleen tuli kurpitsat kaiverrettua.
Eiköhän Salo tunneta muista syistä kuin kurpitsoista.
Halikko tunnetaan sinä vanhana kunnon Halikkona. Valitettavaa toki on, että tätäkin tapahtumaa välillä mainostetaan mediassa jotenkin sellaisena, että se olisi salolainen juttu.
Sitähän se onkin.
Kurpitsapellon nurkassa 35 000 kävijää illassa? Virhearvio? Sitä porukkaa tarvittaisiin kuskaamaan 800 täyttä turistibussia tai 10 000 henkilöautoa. Epäilen.
Kuka sen kissan hännän nostaa kuin kissa itse.
Minimivaatimus kävijöille: heijastimet käyttöön.
Tummat vaatteet, pimeä ilta ja runsas vastaan tulevien autojen valomeri tekevät jalankulkijoista näkymättömiä, vaikka seisotte miten lähellä suojatien reunaa. Kun useimmat eivät nyt lauantai-iltana käyttäneet heijastimia tai edes vaaleaa vaatetusta.
Kurpitsakekkerit on pian taputeltu, mutta pimeää aikaa jatkuu aika monta viikkoa.
Ihme kun kenellekään ei ole käynyt mitään. Ennen torstaita ihmiset käyttivät suojatietä ja pyörätietä, mutta sitten alettiin parkkeeraamaan tien reunaan ja hyppimään ojan yli ja siitä ajotielle ja tosiaan ilman heijastimia. Saako autoja parkkeerata pyörätielle? Koko silta oli täynnä parkkeerattuja autoja. Onko sillan kantokykyä mitattu noin, että on kolmessa rivissä henkilöautoja? Koko tapahtuman voisi siirtää jonnekin parempaan paikkaan ja siitä voisi tehdä samalla isomman. Esimerkiksi lapsille joku temppurata.
Paikka on ok. Autolla ei tarvitse päästä vierelle. Huonojalkaiset ovat asia erikseen.
Eikö Prisman pihalta ole järjestetty joku kuljetuskin?
Kirjaston, kirkon ja koulukeskuksen lähistöllä on jo kohtalaisen monta parkkipaikkaa. Kimppakyydit myös kunniaan.
Tapahtuma on hieno. Toivottavasti kävijät eivät pilaa sitä omalla käytöksellään.