Moni piharakentaja hihkaissee riemusta, kun pitkään valmisteltu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus etenee eduskuntakäsittelyyn.
Talonomistajan kannalta suurin uudistus on lupakynnyksen kohoaminen. Jatkossa esimerkiksi rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi.
Jos laki etenee eduskuntakäsittelyssä nykymuodossaan, saisi reilun vuoden kuluttua rakentaa alle 30 neliömetrin tai alle 120 kuutiometrin piharakennuksen ilman rakentamislupaa. Vapautus luvanvaraisuudesta ei koskisi kuitenkaan asumiseen tarkoitettuja tiloja.
Laki kumoaa nykyiset maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat pykälät ja uusi rakentamislaki astuisi voimaan 1.1.2024.
Salon rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Janne Ranki suhtautuu varauksella lakiuudistuksen piharakennuksia koskevaan sisältöön.
Vapaamman rakentamismahdollisuuden vuoksi hankkeeseen ryhtyvän ei tarvitsisi enää lain mukaan jatkossa palkata ammattisuunnittelijaa selvittämään alle 30 neliömetrin rakennushankkeessa muun muassa kaavanmukaisuutta, rakennusoikeuden riittävyyttä ja yleisesti rakentamisen säädöstenmukaisuutta.
Tämän ennakoidaan lisäävän kunnan rakennusvalvonnan tehtäviä.
– Ohjauksen ja neuvonnan tarve tällaisissa hankkeissa tulee jatkossa lisääntymään. Uudistuksen myötä mahdollisesti vapautuvat ennakkoluvittamisen resurssit tarvittaisiin todennäköisesti jälkivalvonnassa, joka on huomattavasti hankalampaa kuin hankkeen luvittaminen etukäteen olisi ollut.
Rankin mukaan joitakin rakennusvaiheen virheitä on ongelmallista korjata myöhemmin.
– Riskinä on, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä sattuu tahattomasti esimerkiksi rakennuksen sijoittumista koskeva virhe, joka on hankala korjata jälkikäteen. Rakennusvalvonnalla olisi jatkossakin velvollisuus puuttua säädöstenvastaiseen rakentamiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on valmisteltu vuodesta 2011 alkaen. Tuolloin ympäristöministeriö käynnisti lain toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin. Nykyinen laki on peräisin vuodelta 1999, joten uudistukset ovat monilta osin kohdallaan.
Uudistuksessa on useita kunnianhimoisia tavoitteita, kuten hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Niiden eteen on kuitenkin kehitetty lainsäädäntöä varten konkreettisia keinoja.
– Rakentamisen luvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään koneluettavaan ja valtakunnallisesti yhteen toimivaan muotoon. Tämä aiheuttaa jonkin verran myös rakennusvalvontaan muutoksia.
Rakennusvalvonnan henkilökunta koulutetaan tietomallipohjaiseen lupakäsittelyyn ja muuttuviin ohjelmistoihin.
– Ohjelmistoja tulee kehittää yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa. Kehittäminen ja koulutukset ovat alkaneet jo etupainotteisesti, Ranki kertoo.
Digitalisaation edistämisen ja yhdenmukaistamisen lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Uudessa rakentamislaissa annetaan tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä. Koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat- ja hyödyt tulee arvioida rakennuksen ilmastoselvityksessä.
Jokaisen uuden rakennuksen on täytettävä joukko pitkäikäisyyden ja muunneltavuuden vaatimuksia. Rakennusmateriaalit tulee pitää kierrossa mahdollisimman pitkään. Sekä uusien että purettavien rakennusten on rakennuslupaa hakiessa selvitettävä kaikki käytetyt ja vapautuvat materiaalit, pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.
– Lupakäsittelyn kannalta ilmastoselvitys ja siihen liittyvien raja-arvojen täyttäminen rakennuslupavaiheessa on suuri muutos.
”Uudistuksen myötä mahdollisesti vapautuvat ennakkoluvittamisen resurssit tarvittaisiin todennäköisesti jälkivalvonnassa, joka on huomattavasti hankalampaa kuin hankkeen luvittaminen etukäteen olisi ollut.”
Lakiuudistusten vaikutus rakentamisen kustannuspuoleen selvinnee Rankin mukaan uudistusten edetessä.
– En osaa tässä vaiheessa vielä arvioida, vaikuttaako lakiuudistus rakentamisen kustannuksiin merkittävästi.
Vuonna 2021 Salossa myönnettiin yhteensä 47 saunarakennuksen rakennuslupa. Talousrakennuksiin myönnettiin 18 toimenpidelupaa. Näihin ei uuden rakentamislain mukaan tarvittaisi enää jatkossa lähtökohtaisesti rakentamislupaa. Kaiken kaikkiaan rakentamisen lupia myönnettiin vuonna 2021 yhteensä 706 kappaletta.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle on koottu oma nettisivustonsa mrluudistus.fi.
Salossa on kokemusta, miten helikopterit kiertävät valvomassa, ettei autokatoksiin ole ilmestynyt ovia ilman lupahakemuksia. Mahtaakohan jatkossa saada laittaa ovet ilman paperisotaa. Nyt pitää kouluttautua ilmakuvista neliöiden laskemiseen.
Onneksi byrokraatitkin vanhenevat ja siirtyvät eläkkeelle.
Autokatos on Salossa turhaa ylellisyyttä. Vetää vaan kuusten väliin narun ja siihen auton kokoisen pressun roikkumaan. Senkun ajaa kuusen alle ja pressu levittyy auton päälle. Pois lähtiessä se jää taas roikkumaan kuin pyykki narulla. Pressun kuivattamiseen ei ole kukaan tullut vielä kyselemään lupaa.
Pressukatos on todella tehokas ja toimiva suoja autolle, kesällä ja talvella. Ei olleet ikkunat raaputettavassa kuurassa kovemmillakaan pakkasilla. Voi suositella.
Ja taloudellinen. Pressun plus narun yhteishinta on halvempi kuin rakennusvalvonnan yksi katselmuskäynti kiinteää katosta tekevälle.