”Meri-Halikko tarvitsee koulunsa!” – kuulemistilaisuudessa mietittiin keinoja saada kylille lisää asukkaita

18
Kari Maaniemi vaati Saloa kehittämään kyliä ja kaavoittamaan Meri-Halikkoon uusia tontteja. Se toisi lisää asukkaita ja verotuloja. Kuvat: SSS/Marko Mattila

Meri-Halikon alueen asukkaat toivovat kylilleen uutta koulua, mutta myös uusia asukkaita ja lapsia.

Koulun tilaratkaisuja koskevassa keskustelutilaisuudessa mietittiin monia keinoja, joilla alueelle voisi houkutella uutta väkeä.

Kyläläisten mielestä tulijoita olisi, mutta valmiita taloja tai vapaita tontteja ei ole tarjolla.

Kyläyhdistys tarjoutui jopa selvittämään, paljonko kylillä on tyhjillään olevia vanhoja kiinteistöjä, kenen omistuksessa ne ovat ja olisivatko talot mahdollisesti myynnissä.

– Yksityisillä on myös tonttimaata, joka olisi otettavissa nopeasti käyttöön. Sekin pitäisi kartoittaa, Vartsalassa asuva kuntapäättäjä ja maanviljelijä Johanna Riski esitti.

Meri-Halikon koulun lakkautusesitys putkahti julkisuuteen opetuslautakunnan esityslistan kautta toissa viikolla.

Sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor veti esityksensä Meri-Halikon oppilaiden siirtämisestä Mustamäen kouluun pois ennen kokousta.

Nyt ajatuksena on, että lautakunta käsittelee kuntalaisten mielipiteitä koulun tilaratkaisuista iltakoulussaan 15. marraskuuta. Samalla lautakunnan jäsenet voivat antaa virkamiehille evästystä jatkosta.

Lähtötilanne ei Stoorin mukaan ole muuttunut. Meri-Halikon koulu toimii kahdessa vanhassa ja huonokuntoisessa rakennuksessa, jotka vaatisivat perusteellista korjausta.

Oppilasennusteiden mukaan koululaisten määrä on kylillä vähenemässä nykyisestä 53:sta runsaaseen kolmeenkymmeneen lähivuosina.

Oppilaat mahtuisivat hyvin Mustamäkeen. Uuden päiväkodin ja koulun rakentaminen kylille maksaisi 2,5–3 miljoonaa euroa. Vanhojen koulurakennusten korjaus maksaisi 1,5–2 miljoonaa, ja Stoorin mukaan koulurakennukset olisivat edelleen epäkäytännöllisiä.

Reetta Rouhiainen arveli, että ukrainalaisten lapset tarvitsevat ensi vuonna paljon päiväkoti- ja koulupaikkoja.

Reetta Rouhiainen ihmetteli, miten koulut olisivat remontin jälkeen epäkäytännöllisiä. Koulun rehtori Marko Jokinen vastasi, ettei vanhoissa rakennuksissa ole esimerkiksi ryhmätyötiloja. Henkilöstön lakisääteiset sosiaalitilat puuttuvat, ja sisäliikuntatilat suihkuineen olisivat tarpeen.

– Jos mahdollinen ratkaisu on, että korjataan, niin nämä varmasti otetaan huomioon, Jokinen toivoi.

Kari Maaniemi kertoi tilastotietoa kylistä ja muistutti, että Meri-Halikon tontit menivät aikanaan kuin kuumille kiville.

– Salon pitäisi selvittää maanomistajien halukkuus myydä tontteja ja kaavoittaa lisää asuintontteja. Verotuloja tuovat asukkaat, jotka rakentavat taloja tonteille, Maaniemi päätteli.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoi, että kaavoitus on helppoa. Vaikeampaa on toteuttaa kaava. Hänen mukaansa kaavoitus ei ole rajoittanut Meri-Halikkoon muuttoa nytkään. Sen sijaan ongelma on koko Suomessa vähenevä väestökehitys ja pienenevä syntyvyys.

Ismo Saari muistutti, että korona-aikana ainoastaan Salo ja Marttila kärsivät seudun kunnista muuttotappiota. Hänen mielestään maaseudulla on nyt vetovoimaa, joka pitäisi hyödyntää.

– Nyt pitäisi saada aikaan sama kehitys kuin Hajalassa, johon saatiin kyläkaava, Saari esitti.

Jenna Leppäsen mielestä Suomessa on selvästi nähtävissä, että muuttotrendi maalle on kasvava.

Saila Rouhiainen kysyi, onko kaupunki koskaan selvittänyt lasten kuljettamista kylien suuntaan. Suunta tuntuu olevan aina keskustaan päin. Hänen mielestään vanhempien pitäisi saada valita lapsilleen koulu vapaasti.

Salon vs. perusopetusjohtaja Jaana Talvitie vastasi, että esimerkiksi Mustamäki on alueensa lasten lähikoulu, eikä alueelta olisi järkevää kuljettaa lapsia Meri-Halikon suuntaan. Huoltaja voi valita lapselleen muunkin kuin lähikoulun, mutta silloin hän ottaa vastuun kuljetuksista. Täydellinen vapaus ja ilmaiset koulukyydit voisivat johtaa koulushoppailuun ja uusiin ongelmiin.

Jenna Leppänen sanoi, että Suomessa on selvästi nähtävissä muuttotrendi maalle. Koulu on keskeinen vetovoimatekijä ja peruspalvelu, joka kuuluu hänestä löytyä kylältä.

Stiina Siikonen totesi, että tontti- ja talopula on monen kylän ongelma ja estää lapsiperheitä muuttamasta kylille. Hän muistutti, että oppilasmäärissä kyse on muutamasta lapsesta, ja tilanne voi muuttua muutaman perheen päätöksellä.

Jaana Talvitie vastasi tehneensä hypoteettisen laskelman, paljonko Meri-Halikon nykyisen oppilasmäärän pitäminen nykyisellään vaatisi. Hänen mukaansa kaksilapsisia perheitä pitäisi muuttaa 5–6 vuoden sisällä kylille 12.

Reetta Rouhiainen muistutti, että Meri-Halikossa toimii monia puutarhoja, ja Salossa on paljon ukrainalaisia. Heidän lapsillaan voi olla ensi vuonna päiväkodin tai koulun tarve.

Jaana Talvitien mukaan perusopetuksessa on 135 ukrainalaista oppilasta. Jos he hakevat kotikuntaoikeutta ensi keväänä, lapsista tulee oppivelvollisia.

– Missä he asuvat, sitä ei voi tietää. Toivon sodan päättyvän nopeasti, jotta ihmiset pääsisivät kotiinsa.

Salon vs. perusopetusjohtaja Jaana Talvitie (oik.) ja varhaiskasvatusjohtaja Anna Karlsson joutuivat vastaamaan moniin kysymyksiin Meri-Halikon kuulemistilaisuudessa.

Johanna Riski muistutti, että Salon strategiaan on tulossa maininta kylien vetovoimasta. Hän sanoi sen haastavan päättäjiä miettimään, miten kyliä kehitetään.

Riski toivoi keskustelua myös niin sanotusta pienten lasten koulusta. Silloin kylällä olisi päiväkoti ja koulussa 1–2-luokkalaiset tai 1–4-luokkalaiset.

Kari Maaniemi toivoi, että lapset saisivat olla kyläkoulussa ainakin kymmenvuotiaiksi ennen isompaan kouluun lähtöä.

Vartsalassa asuva Tony Pelander rohkaisi päättäjiä visioimaan tulevaisuutta ja muistutti, että asukkaiden houkutteleminen Saloon pitäisi olla kaikkien asia. Silloin on hyödynnettävä kaikkien alueiden potentiaalia.

– Jos kaupunki vie koulut pois, se blokkaa ainakin lapsiperheet muuttajista pois, Pelander sanoi.

Yksi paikalla olevista vanhemmista kertoi, että hänen Mustamäen kouluun siirtynyt lapsensa viihtyy uudessa opinahjossaan hyvin.

– Pikkukoulussa ei välttämättä kaikki toimi kuten pitäisi. Minusta meidän pitäisi tehdä yhteistyötä Mustamäen kanssa, että saisimme pidettyä yhden hyvän koulun, äidin viesti oli.

18 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Meri on Salon vetonaula
3 kuukautta sitten

Meri-Halikko on Mathildedalin ohella Salon ainoita asuinalueita, jotka kiinnostavat saapuvia muuttajia myös Salon ulkopuolella. Meren läheisyys ja uimaranta ovat tänä päivänä ehdottomia valttikortteja uutta kotia etsivien keskuudessa. Näihin faktoihin perustuen koulun säilyttäminen, peruskorjaus ja modernisointi on Kokkilassa koko kaupungin edun mukaista, verokertymää pitkällä tähtäimellä kasvattavaa sekä aluekehityksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Elävä rannikko on Salon käyntikortti.

Mä vaan
3 kuukautta sitten

Puuttuva kevyen liikenteen väylä vilkkaasti liikennöidyllä alueella ei ole plussaa.

Hyvä huomio
3 kuukautta sitten
Reply to  Mä vaan

Vilkas liikenne kertoo alueen suosiosta ja siten myös kevyen liikenteen väylän tarpeesta tulevaisuudessa.

Mä vaan
3 kuukautta sitten
Reply to  Hyvä huomio

Korjaan : vilkas läpiajoliikenne.

Lossille tai lossilta on 20 minuutin välein kauhea kiire suuntaan tai toiseen. Nopeusrajoituksista ja ohituskielloista piittaamatta.

Vetovoimatekijä ihan varmasti
3 kuukautta sitten

Jos Saloon pitää rakentaa uusi koulu, niin sen pitäisi olla erityiskoulu. Se voisi olla Salolle vetovoimatekijä, koska hyvät erityiskoulut on harvassa. Ja erityislasten vanhemmilla on pienempi kynnys muuttaa lasten koulun perään kuin normilasten vanhemmilla. Samalla vois perustaa oman erityisammattikoulun, missä ois ainakin telma opetus, koska nythän on kunnalla velvollisuus järjestää opetus toiselle asteelle. Nyt kaikki erityisoppilaat kuljetetaan joko Turkuun, Lohjalle tai vieläkin kauemmas. Koulun suunnitteluun otettaisi mukaan yhdistykset ja erityislasten vanhemmat. Ja mä sanon heti että nykyiset erityiskoulut eivät ole 100% täydellisiä. Kumminkin tarttis ottaa huomioon sekä pyörätuolissa olevat että itsekseen kävelevät vammaiset lapset.

Urpo
3 kuukautta sitten

En kiistä tarvetta tuohon, mutta Kokkila tai Vartsala eivät ole oikeita sijoituspaikkoja erityiskoululle, eikä kysymys liity nyt keskusteltavaan kouluasiaan.

Höpötystä
3 kuukautta sitten

Salo ei tarvitse mitään uutta erityistä erityiskoulua. Sieltä Salostahan löytyy jo surullisenkuuluisa Meritalo (Uskelan koulu), joka palvelee erityisoppilaita.

Vetovoimatekijä ihan varmasti
3 kuukautta sitten
Reply to  Höpötystä

Ja on Hakastaro, missä on lähinnä kehitysvammaiset oppilaat, Meritalon oppilaat ovat parempitasoisia. Meritalon oppilaat ovat siinä uudella puolella, Hakastaron oppilaat vanhalla puolella. Ei oikein palvele vaikeasti kehitysvammaisia. Kaksikerroksinen koulu ei ole hyvä paikka pyörätuolissa oleville oppilaille. Jos rakennettaisiin ihan uusi, niin voisi ottaa huomioon kaikenlaisia juttuja kehitysvammaisten oppilaiden näkökulmasta. Esimerkiksi ilmastointi olisi myös kesällä riittävä, koska nämä oppilaat ovat kesällä kesähoidossa koulun tiloissa. Tämä kesä oli todella kuuma, ja kuumuudesta kärsivät oppilaat sekä henkilökunta. Mutta eihän tätä ymmärrä, jos oma lapsi on terve. Vanhan Hakastaron alakoulu oli hyvä, mutta sen annettiin homehtua pystyyn. Siellä ne rakennukset nyt seisovat tyhjillään. Jotenkin… Lue lisää »

MDI
3 kuukautta sitten

En tiedä voiko näin sanoa, mutta mikään kunta ei halua olla ”vetovoimatekijä” päättymättömälle rahanmenolle. Ikävää tietysti vanhemmille, mutta mainoksen sanoin; elämä on.

Karu loppu
3 kuukautta sitten

Kaikkien koulujen säilyttäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Väestö ikääntyy ja syntyvyys vähenee, on yhtälö, jonka kääntymiseen tarvitaan jo taikatemppuja.

Salon väkiluvun laskun on kerrottu kiihtyneen elokuussa 2022, ja se tarkoittaa, että väestöä myös kuolee enemmän kuin syntyy. Vanhojen rakennusten ylläpitokustannukset nousevat rajusti maailmantilanteen vuoksi. Sähkönhinnan nousu lisää kustannuksia entisestään.

Kyllä näitä nurkkakulmien opinahjoja on nyt vaan yksinkertaisesti lakkautettava.

Salo rakentamassa kattavaa kyläkouluverkostoa?
3 kuukautta sitten

Nämä ovat niitä asioita, jotka ymmärtää vasta sen jälkeen, kun osuu omalle kohdalle. Olisi pitänyt puolustaa silloin niitä suuremmalla oppilasmäärällä lakkautettuja terveitä kouluja toisella puolella Saloa, niin viesti olisi nyt yhdenvertainen ja johdonmukainen.

Aikamoisen Halikko-kortin saa kaivaa, jos rakennettaisiin uutta houkuttelemaan mahdollisia uusia asukkaita elävöittämään kylää. Kohta on taas yksi keskittämispäätös lisää, ja kun se päätös on tehty, ei kukaan ikinä tule kyseenalaistamaan sen järkevyyttä.

Kylä kuolee, ja virkamies oli jälleen kerran oikeassa. Tässä julkinen ja yksityinen sektori eroaa, toinen on pakotettu oppimaan virheistään.

Tosi on
3 kuukautta sitten

Toiveajattelulle ei ole nyt sijaa. Jos on todellista faktaa oppilasmäärän noususta ja pysymisestä seuraavat 50 vuotta, niin sitten otetaan velkaa ja rakennetaan. Mutta minkään fantasian perusteella ei saa eikä pidä rakentaa monen miljoonan monumenttia.

Hyvä periaate, että jokaisessa vanhassa liitoskunnassa on yksi alakoulu. Perniössä on hyvä pitää myös yläkoulu ja lukio. Halikon lukiosta en ole vakuttunut, mutta jos Salon lukioissa on tilan puute, niin sitten.

Ja laitetaan ne rahat siihen erityskouluun.

Kehitys kohti rannikkoa
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Tulevaisuuden oppilasmäärähän riippuu siitä, minne Salo jatkossa kaavoittaa omakotitontteja lapsiperheille. Olen ymmärtänyt, että maankäytön johtohenkilöiden vaihtuessa kehityksen suunta on nyt rannikolle päin.

Ihanteellista asuinpaikkaa haettaessa korostuvat paitsi meren ja luonnon läheisyys sekä koulu, myös sujuva tieyhteys rautatieasemalle ja moottoritielle. Nämä varmasti huomioidaan myös Salon hakiessa asuntomessuja.

Tosi on
3 kuukautta sitten

Rakennetaan se koulu sitten, jos nämä asuntomessut tuovat 100 uutta perhettä ja 50 lasta sinne messualueelle.

Jossittelu hiiteen
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Tuollaisia ehtoja sanelemalla mikään rakennushanke ei koskaan toteudu. Omakotitalon rakentajan ja ostajan on tiedettävä varman päälle, tuleeko alueella olemaan koulu. Ellei siitä ole varmuutta, niin hanskat pysyvät naulassa ja Salon kuihtuminen käpykyläksi on sitä myöten selväksi niitattu.

MDI
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Mitkä ihmeen asuntomessut? Kaupungilla ei tietääkseni ole Kokkilassa maata puhumattakaan asuntomessut sallivasta kaavasta.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Vaadit faktoja 50 vuoden päähän. Onko mielessä joku ennustaja, joka tietää tulevaisuuden? Tuolla perustelulla on kaikki rakentaminen turhaa.

30-vuotias työssäkäyvä landella asuva
3 kuukautta sitten

Pitäisikö keskusteluun saada mukaan myös niitä, joita tulevaisuuden asiat koskee? Miksi keski-ikäiset ja sen reilusti ylittäneet päättävät niistä kaupungin asioista, jotka eivät heitä koske? Ja näistäkin päättäjistä kuinka moni asuu tiheässä naapurustossa keskustassa eikä edes tiedä elämästä maaseudulla. Suosittelen välillä kysymään asioita nuorilta aikuisilta ja katsomaan trendien kehitystä myös muissa isoissa kaupungeissa. Kai tiedätte, että 35 vuotiaiden keskuudessa kaupungistuminen on kääntynyt ja muuttosuunta onkin kaupungeista ulospäin? Salon ainoana vetotekijänä toimivat ruukkikylät ja muut kyläyhteisöt, joita ei löydy Turusta ja Helsingistä yhtä helpolla. Suurin osa tutuista alkaa olla jo etätöissä, ja ajomatka Salon sisällä ei ole keskustaan ja Turkuun muutenkaan pitkä,… Lue lisää »