Mikkeli, Kotka ja Porvoo pesevät Salon keskustan elävyydessä – Rambollin mukaan Salon tulos on silti erinomainen

21
Salon keskustassa asuva pystyy Rambollin tutkimuksen mukaan hoitamaan arkiasioitaan ilman autoa. Esimerkiksi kauppaan, kulttuurikohteisiin ja viheralueille on lyhyt kävelymatka. Myös joukkoliikennettä on tarjolla.

Salon keskusta ei pärjää elävyydessä muille samankokoisille kaupungille, selviää tuoreessa vertailussa.

Ramboll Oy on pannut paremmuusjärjestykseen kaikkiaan 226 keskustaa ympäri Suomea, ja Salo sijoittuu vertailussa sijalle 28.

Väkiluvultaan Saloa lähinnä olevat Mikkeli, Kotka ja Porvoo yltävät vertailussa kahdenkymmenen parhaan joukkoon sijoilla 7., 14. ja 17. Turku on tuloksissa kolmantena.

– Marginaalit ovat pienet, ja Salo sai 88 pistettä sadasta. Meidän mittapuullamme 85 pistettä on jo erinomainen tulos, palvelupäällikkö Eero Salminen Rambollilta muistuttaa.

Ramboll toteutti valtakunnallisen kuntien elävyysindeksivertailun nyt toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla vertailtiin kuntia, nyt keskustaympäristöjä.

Livcy-elävyysindeksivertailussa keskustaympäristöt pisteytettiin sen mukaan, miten ne tarjoavat erilaisia arjen palveluita keskustassa asuville ja muille palveluiden käyttäjille.

Arvioita tehtiin kaupasta ja palveluista, koulutus- ja terveyspalveluista, liikenteestä ja liikkumisesta, viheralueista, liikuntapalveluista ja kulttuurista.

Keskusta-alueeksi määriteltiin keskipisteestä vartin kävelyn sisällä oleva alue. Metreissä se tarkoittaa 1 200 metrin sädettä esimerkiksi torilta.

”Marginaalit ovat pienet, ja Salo sai 88 pistettä sadasta. Meidän mittapuullamme 85 pistettä on jo erinomainen tulos.”

Vertailussa olivat mukana kaikki Suomen ympäristökeskuksen määrittelemät keskusta-alueet. Espoosta ja Vantaalta valittiin aluekeskukset. Näistä vertailussa pärjäsivät hyvin Myyrmäki (11.), Tikkurila (13.) ja Leppävaara (18.).

Yllätys ei liene, että Helsingin keskusta nousi ykköseksi monessa vertailukohteessa. Helsingin keskustassa asukkailla on keskimäärin 2,5 minuutin kävelymatka lähimpään päivittäistavarakauppaan. Myös koulut, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja terveyspalvelut ovat keskimäärin muutaman minuutin kävelyn päässä kaikille.

Viher- ja virkistysosiossa ykköseksi nousi Raisio, jossa keskustan asukkaat pääsevät viheralueille keskimäärin alle minuutissa ja lähimmälle virkistysreitille kahdessa minuutissa. Koko vertailun voittanut Kuopio keräsi myös hyvät pisteet viheralueista.

Ykkössijoja rohmunnut Helsinki hävisi viheralueissa reilusti, koska keskusta-alueelta kertyi noin 20 minuutin kävelymatka virkistysreiteille Töölönlahdelle ja keskuspuistoon. Siksi se putosi kokonaistuloksessa Kuopion taakse.

Salo keräsi kaupallisista palveluista indeksiluvun 90,2, mitä Rambollin Eero Salminen pitää erittäin hyvänä. Myös liikenne (93,1), kulttuuri (91,5) sekä viher ja virkistys (94,6) nostivat keskiarvoa.

Salon indeksiä pudottivat koulut ja terveys (77,1) sekä liikunta (84,2). Tulos ihmetyttää, koska Salon keskustan tuntumassa on useita kouluja ja erimerkiksi laaja Urheilupuisto.

Eero Salmisen mukaan tulos vaihtelee sen mukaan, paljonko kävelymatkaa alueen asukkailla on palveluihin.

Esimerkiksi liikuntapaikkojen keskittäminen yhteen monipuoliseen liikuntapuistoon on hänestä hyvä asia. Sen kääntöpuoli on, että toisella puolella keskustaa asuvilla kertyy Urheilupuistoon matkaa.

– Liikuntapaikat on keskitetty monissa kaupungeissa isoihin liikuntapuistoihin. Sen lisäksi on tärkeää, että tarjolla on lähiliikuntapaikkoja, lähivirkistysalueita ja kuntosaleja, joihin on helppo kulkea kävellen, Salminen sanoo.

Rambollin vertailun tavoitteena on nostaa esiin asukkaiden näkökulmaa keskustojen kehittämisessä. Silloin kiinnostavaa on, miten lähellä palvelut ovat ja onko niitä mahdollista käyttää kävellen.

– Kestävyysnäkökulmasta on hyvä, jos ihmisiä voidaan houkutella käyttämään palveluita kävellen. Se on myös terveellistä, Eero Salminen sanoo.

Salo pärjäsi hänen mukaansa vertailussa hyvin.

– Voi melkein sanoa, että keskustassa voi asua ilman autoa. Junalla ja bussilla pääsee matkustamaan kauemmas, ja esimerkiksi lapsille on tarjolla harrastuksia aika lähellä.

– Helppo liikkuminen on valtti lapsiperheillekin. Monesti keskustasta muutetaan pois, kun lapsia syntyy. Se aiheuttaa lapsiperheille kuljetuksia, joissa kuluu paljon aikaa, Eero Salminen muistuttaa.

Livcy-elävyysindeksin parhaat: Kuopio ykkönen

1. Kuopio 94,7

2. Helsinki 94,0

3. Turku 93,3

4. Pori 93,1

5. Jyväskylä 93,0

6. Lahti 92,7

7. Mikkeli 92,4

8. Tampere 92,4

9. Tapiola 92,1

10. Rovaniemi 92,0

11. Myyrmäki 91,9

12. Vaasa 91,9

13. Tikkurila 91,9

14. Kotka 91,5

15. Oulu 91,1

16. Hämeenlinna 90,8

17. Porvoo 90,7

18. Leppävaara 90,6

19. Lappeenranta 90,6

20. Joensuu 90,3

Salo ja naapurit:

28. Salo 87,9

40. Forssa 85,7

62. Paimio 79,4

65. Tammisaari 78,5

66. Karjaa 78,5

70. Lohja 78,0

154. Kemiö 64,0

169. Somero 61,4

195. Koski Tl 57,0

 

”Tämä on jatkuvaa kilpailua, jossa Salonkin pitää olla hereillä”

Salon maankäyttöpalveluiden johtaja Raimo Inkinen pitää Rambollin tutkimusta mielenkiintoisena.

Hän sanoo yllättyneensä esimerkiksi Mikkelin korkeasta sijoituksesta. Porvoo ja Kotka ovat hänen mielestään olleet jo pidempään hyvällä tasolla.

– Yleisesti voi sanoa, että kaupungit satsaavat nykyään paljon keskustoihin, sen elämään ja palvelutarjontaan. Tämä on jatkuvaa kilpailua, jossa Salonkin pitää olla hereillä, Inkinen sanoo.

Hiljattain Salossa työt aloittaneelle Inkiselle tuli tutkimuksesta ensimmäisenä mieleen Salonjoki ja sen rantojen kehittäminen.

– Vaikka nyt on kehitetty vasta hyvin keskeisiä maa-alueita, työn jatkaminen on tärkeää. Salonjoen rantoja olisi helppo kehittää esimerkiksi lenkkimaastoina ja varustaa ulkokuntosalityyppisillä ratkaisuilla, hän sanoo.

21 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tosi on
3 kuukautta sitten

Mikkelissä lomailleena torin alue on vetovoimainen. Tosin on Mikkelillä historiaa, JV ja Päämajamuseot. Keskustan ulkopuolelle en ole tutustunut.

Saisimmekohan kehitettyä Länsirantaan jotain ravintola-kahvilatyylistä toimintaa? Kävelykatu on myös Mikkelissä toimiva. Länsirantaa puoltaisi hotellin läheisyys ravintola-kahvila -alueena.

Mutta onko Vilhonkatu se kävelykatu? Ehkei. Tässä pohdittavaa äänestämillemme luottamusmiehille ja naisille. Ne Kokkilan koulurahat voidaan panna tähän hankkeeseen.

Lähiruokaa markkinoille
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Kehitystä kaivataan, mutta puoli Suomea alkaa olla yhtä kahvilaa. Tarvitaan paljon muutakin, monipuolista, erilaista tarjontaa varsinkin lähiruoan ja muiden paikallisten tuotteiden osalta.

Mä vaan
3 kuukautta sitten

Torilla ei lauantaina ollut kuin muutama kurpitsa myynnissä.
Perusmyyjät olivat paikalla, mutta kurpitsaviikot keskittynevät vahvasti Halikkoon.
Ostoksilla kävijöiden ikähaarukka sitä Salon harmaampaa luokkaa.
Nuoria ei juur näkynyt.

Käyttämättömät mahdollisuudet
3 kuukautta sitten

Porvoossa on pöhinää, koska kaupunki osaa ja haluaa hyödyntää meren läheisyyttä. Salossa keskustan ja meren välissä on hiljainen vyöhyke, joka erottaa ihmiset tänä päivänä kovassa arvossa olevasta vesielementistä. Tilannetta voi olla vaikea muuttaa, koska täällä ajatellaan, ettei uudet asukkaat saa rakentaa lähemmäs rantaa, kun aikaisemmatkaan eivät saaneet. Vaihtoehtomme ovat siis joko yhdenvertaisuus tai kehittyminen. Itse valitsen jälkimmäisen, koska muuten syntyvyys siirtyy kokonaan muualle ja Salosta loppuvat viimeisetkin palvelut.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten

Mikkelissä ja Porvoossa on vanhojen kaupunkien luoma imago lisättynä historiallisten tapahtumien muistot ja rakennukset. Ne ovat niitä asioita, joita ei Salosta löydy. Salo on vain entinen tori- ja satamapaikka. Porvoon vanhat aitta-rakennukset tekevät jokirannassa ainutlaatuisen ilmeen, jota ei muista kaupungeista löydy. Salossa pitäisi uudemmista asioista tehdä mielenkiintoisia.

Jani
3 kuukautta sitten
Reply to  Tavis torilta

Onhan Salossa Seppä Laurin patsas! Luulisi sillä pärjäävän.

Tosi on
3 kuukautta sitten
Reply to  Tavis torilta

Tämä on totta. Voi olla, ettei keskustan viihtyisyyttä saada edes rahalla. Mutta voidaan edes yrittää.

Niin ja mitä tulee lähiruokaan, sitä myydään torilla. Tosin ei näy Someron palvin autoa myymässä eikä Perniön lihan. No, saa sieltä myös kahvia, mutta naakkoja kuhisevat istuinpaikat eivät kovin kivoja ole.

Koetetaan kehittää jotain. Olihan jossain ajatus, että kevyen liikenteen väylä kulkisi kummaltakin puolelta jokea Vuohensaareen. Siihen sitten kivoja paikkoja levähtää, mahdollisuuksia terassiravintoloille jne.

Mä vaan
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Kyllä Perniön auto oli lauantaina paikalla.

Matkapuhelintehtaan raunioilla
3 kuukautta sitten
Reply to  Tavis torilta

Uudempiin asioihin, ja nimenomaan erilaisiin kuin muilla, tulisi tosiaan Salossa kiinnittää huomiota. Olemme paljon lähempänä nuorten ihmisten keskittymiä Turkua ja Helsinkiä kuin Mikkeli ja Kotka ovat. Ei tarvittaisi kovin montaa modernia omalaatuista vetonaulaa, niin Salo alkaisi kiinnostaa omien rajojensa ulkopuolella.

Eläkeläinen Salorast
3 kuukautta sitten

Nokia ja matkapuhelimet on nykyihmisten muistissa, mutta ensin oli Salora, joka aloitti radioiden valmistajana jo 1940-luvulla, siihen lisättiin televisioiden tekeminen, välivaiheena monitorit tietokoneiden tultua. Siinä sivussa aloittivat kehittelemään matkapuhelinta, jonka Nokia tuli ja osti lopettaen televisio- ja monitorituotannon.

Urpo
3 kuukautta sitten

En halua viettää aikaani keskustassa kuin pakollisten asioiden hoidon verran, joten minua ei harmita sijoitus listalla. Toki sehän oli oikeasti ihan hyvä ja onhan keskusta jo nyt ihan toimiva. Vilhonkadun kävelykatu vielä parantaisi Tori-Plaza-akselin muodostamaa kokonaisuutta, jossa jo kirjaston piharemontti oli onnistunut alku.

Perjantain lehdessä ollut juttu Viitankruunun ulkoilureitistä ilahdutti. Se on yksi pieni palanen sitä kokonaisuutta, jolla Salonjoen alueen piilossa olevaa potentiaalia kaivetaan esiin.

Ai niin, eihän se olekaan keskusta-aluetta.

MDI
3 kuukautta sitten

Salon rakennusvalvonta on täysi nolla, kaikki on vinksin vonksin, vaan eipä näytä kaupunkia kiinnostavan. Nämä ”koneglanssiteinoheinotkaunoleningitjne” saavat vain rampauttaa kaupunkikuvaa. Mikä estää puuttumasta asiaan, suhteet?

Jokainen jalkakäytävä on vinossa johonkin suuntaan, tietysti kaikki eri suuntaan, mutta ei näytä kaupunkia sekään kiinnostavan. Kävelytiet joen molemmin puolin Vuohensaareen ja entisen sokeritehtaan laiturille purkukehotus uhkasakoin. Lisää vierasvenepaikkoja jokirantaan ja koko joen alajuoksun perkaus ja maisemointi, siinä alkua kaupunkikuvan parantamiselle.

Ehkä kannattaisi käydä muuallakin
3 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Salon pääkatu on kuin Petroskoista. Mutta ei siinä mitään, salolaiset ovat ihan tottuneita.

Pertti
3 kuukautta sitten

Ei Petroskoissa näin huonoa ole.

Stadilainen
3 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Olen todella väsynyt viesteihisi.

Terveisin,
”Maailman toimivin kaupunki”

MDI
3 kuukautta sitten
Reply to  Stadilainen

Väittäisin, että liki kaikki salolaiset ovat samaa mieltä talorähjien pilkuttamasta kaupunkikuvasta.

PS. Ei ehkä toimivin mutta ihan ok, siis Helsinki.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Jalkakäytävän painuminen osoittaa sen, miten pehmeää kaupungin maapohja on. Kun katsahtaa joitakin kadun varren liiketilojen rappujen ja seinustan tilannetta, huomaa, miten siinä ammottaa tyhjiä aukkoja. Salonnen kulma siistittiin kiitettävästi ja uudistettiin. Alue oli ennen kaupungin keskustaa.

Kaikki liikenne kulki Turun- ja Helsingintietä, myös kaikki bussiliikenne. Nykyään kaikki pyörii tori-Plaza -seutuja. Nostetta eivät ole korkeat kerrostalot pehmeällä pohjalla eikä lisättäviä ruokailupaikkojakaan. Niitäkin on jo riittämiin Salon kokoiseen kaupunkiin. Mutta, jotain olisi tehtävä, ihmisten asenteissa esimerkiksi.

Repa
3 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Miksi kaupungin virkamiesjohto ei vaadi että jalkakäytäville rakennetut terassiviritelmät puretaan kesän lopuksi, esimerkiksi Helsingintien alkupäässä olevan terassi joka sulkee koko jalkakäytävän eikä muutenkaan ole mikään kaunistus.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten
Reply to  Repa

Repalle, olen kanssasi samaa mieltä näistä Salon katuterasseista, jotka saadaan rakentaa koko jalkakäytävän tukkivaksi. Sama juttu Helsingintien toisella puolella, lähes koko laaja jalkakäytävän kulmaus terassia. Joku järjestys olisi oltava näissäkin.

Keijo K
3 kuukautta sitten

Inkinen pitää Rambollin tutkimusta mielenkiintoisena, minuakin kiinnostaisi tutkimuksen todelliset kustannukset.

MDI
3 kuukautta sitten

Vihdoinkin Salossa on herätty jokirannan maisemointiin. Ilokseni huomasin sinne ilmestyneen uuden kävelytien. Suunnilleen Myllyojankadun kohdilta kohti siltaa, ja hyvin mahtuu alemman veneliikkeen sekä rannan välistä. Kiitos!