Mikko Alatalon repertuaari ulottuu kupleteista gospeliin

0
Mikko Alatalo lähti Vain elämää -ohjelmaan valottamaan tuotantoa, jota hän on tehnyt Harri Rinteen kanssa. Kuva: Harri Hinkka

Se on Harri Rinteen juhlakonsertti! sanoo ensi viikolla Salossa konsertoiva Mikko Alatalo.

Alatalon 70-vuotisjuhlakier-tueen keikka Provinssissa poikkeaa helmikuulle jatkuvan kiertueen muista konserteista. Nyt ollaan Alatalon pitkäaikaisen lauluntekokumppanin Harri Rinteen synnnyinkaupungissa.

Hiidenmaalla Virossa asuva Rinne ei tosin ole paikalla.

– Harria ei helpolla saa Suomeen, mutta sanoin hänelle, että Tampere-talon konserttiin on pakko tulla.

Alatalon tuotanto on laaja ja monipuolinen. Keikoilla keskitytään kuitenkin yleensä klassikoihin. Niitä kuullaan myös Salossa.

Ihmisen ikävä toisen luo, Leuhkat eväät, Isänmaan toivot, Suojelus-enkeli, pohjoisen lauluja, Hyasinttien aikaan, laulaja luettelee puhelimessa.

– Kirjoitimme Hyasinttien aikaan -laulun Harrin äidille – tietämättä tietenkään, että äiti kuolisi kaksi viikkoa myöhemmin.

Alatalo tekee kiertueen pienellä kokoonpanolla, lyriikka edellä. Laulun pitää kuulua, ja teksteistä pitää saada selvää.

Taustabändin muodostavat Alatalon kitaristipoika Kalle ja kosketinsoittaja Tero Kaario.

Televisio nosti Iltatähteä juontaneen ja Syksyn säveliä voittaneen Alatalon 1970-luvulla koko kansan Mikoksi. Tänä syksynä hän on mukana katsotuimpiin tv-ohjelmiin kuuluvan Vain elämää -sarjan kolmannellatoista tuotantokaudella.

– Sillä on katsojia huima määrä, toista miljoonaa. Vain elämää on enemmän kuin pelkkä kevyt viihdeohjelma, sanoo Alatalo.

Alataloa on vuosien varrella turhaan kysytty tosi-tv-ohjelmiin. Farmit eivät kiinnosta, kun on tehnyt oikeasti maatöitä ja myynyt perunoita Oulun torilla.

Vain elämää on kokonaan toinen juttu.

– Ajattelin, että pystyn ohjelmassa valottamaan tuotantoa, jota olemme tehneet Harri Rinteen kanssa. Muut osallistujat suhtautuivatkin siihen suurella kunnioituksella.

Levytettyä tuotantoa kyllä riittää. Alatalolla on noin 100 kokonaan omaa ja 600 Harri Rinteen kanssa tehtyä kappaletta. Lisäksi Alatalo ja Juice Leskinen kirjoittivat kimpassa muutamia kymmeniä lauluja.

Mikko Alatalon päivä avasi Vain elämää -kauden. Alatalo vertaa asetelmaa siihen, että Vesa-Matti Loiri avasi oman kautensa.

Kuvauksissa Hirvensalmen Satulinnassa kamerat unohtuvat ja artistit avautuvat.

– Instassa ja Facessa on satoja viestejä, joihin en ole ehtinyt vastata. Palaute on ollut tosi koskettavaa. Ihmiset kertovat omista kokemuksistaan.

Alatalon ja Rinteen yhteistyö alkoi 1970-luvun alussa. Tampereelle opiskelemaan tulleet nuoretmiehet perustivat Juice Leskisen kanssa Los Coitus Interruptus -yhtyeen. Nimi lyheni pian Coitus Intiksi.

Loppu on historiaa.

– Aloimme Juicen johdolla kuroa umpeen suomalaisen laululyriikan ja kotimaisen rockmusiikin välistä gäppiä. Silloin ei vielä tajuttu, kuinka tärkeä impulssi se oli muille tekijöille.

Syntyi ilmiö, joka tunnetaan edelleen Manserockina. Sen juuret kiinnostavat nyky-yleisöäkin.

– Olen ollut kahtena viime kesänä esiintymässä rockfestivaaleilla, kertoo Alatalo.

Alatalon ensimmäinen sooloalbumi Maalaispoika julkaistiin 1974, vuosi Coitus Intin debyytin jälkeen. Kymmeniä kiekkoja myöhemmin tänä vuonna ilmestyi gospellevy Lapsen usko – Surun, toivon ja rakkauden laulut. Sille on poimittu Mikon aiemmin julkaistuja lauluja sekä uusia käännöksiä.

Erityisen herkästi laulaja suhtautuu versioon Eric Claptonin Tears in heaven -kappaleesta. Alatalo käänsi sen, kun hänen ensimmäinen vaimonsa teki itsemurhan 1990-luvun alussa.

– Viime talvena tuli kustantajalta Englannista lupa, että saan levyttää sen suomeksi. Nimenä on Kyyneleet taivaassa. Aion esittää kappaleen myös Salossa.

Juhlakonserttien lomassa Alatalo tekee kirkkokonsertteja Jaakko Löytyn kanssa.

Gospeliin päätymistä Alataloa pitää luonnollisena, vaikka hän nuorena Tampereelle muuttaessaan ottikin etäisyyttä pohjoisen uskonnollisuuteen.

Maalaispojan jälkeen seuraava hittini oli Saara, jonka aihe on Raamatusta. Ja esimerkiksi Tunnetko rakkauden teksti on suoraan ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä.

– Kristillinen perinne on aina ollut läsnä esimerkiksi siirtomaalauluissa siinä mielessä, että miten heikoimmat, maan hiljaiset, pärjäävät.

Pitkän ja menestyksekkään muusikkouran lisäksi Alatalo on opettanut laskettelua. Muun muassa siirtomaa-Suomesta laulanut muusikko päätyi myös eduskuntaan. Kansanedustajana hän toimi neljä kautta keskustan riveissä.

Monipuolisen miehen musiikkikin on monipuolista. Mukaan mahtuu niin rakkauslauluja kuin rempseitä kupletteja, niin kantaaottavia teemallisia kokonaisuuksia kuin lastenmusikkia.

Alatalo pitää itseään ”vanhana rockmiehenä”, mutta kuulijalle laaja tuotanto antaa toisen kuvan. Jos lokeroimaan ruvetaan, Alatalon laulut löytyvät usein kantrilaarista.

– Kantri on ollut aina mukana, Coitus Intin ajoista lähtien, hän myöntää.

Alatalo on tehnyt tehnyt kolme varsinaista kantrilevyäkin. Niissä käydään läpi maalaismusiikin eri alalajeja.

– Se oli väitöskirjani kantrista, Alatalo nauraa.

Hän muistuttaa, että suomalaiset pitävät kantrimusiikista, vaikka eivät sitä aina huomaakaan. Tanssipaikoilla mennään foksia kantrin tahtiin, ja esimerkiksi Kari Tapio oli vahva kantrikappaleiden tulkitsija.

Mutta lokerointi sikseen.

– Kun puhuu nuorten kanssa, he eivät tee eroa rockin ja iskelmän välillä.

Lähes 50 vuoden mittaisen levytysuran jälkeen Alatalo ajatteli, että gospellevy saa jäädä viimeiseksi.

– Mutta kun sain Iskelmä-Finlandian, lähetin osan rahoista Harrille ja ajattelin, että kai me vielä yhden lp:n teemme. Musiikista tullut raha myös menee musiikkiin. Oikeiden soittajien kanssa tehtävä levy ilmestyy ehkä parin vuoden sisällä.

Sitä ennen tapahtuu jotain aivan muuta. Ensi syksynä lavalla nähdään Coitus Intin ensilevytyksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi Coitus Int Revival.

Mukana ovat kaikki ne jäsenet, ”jotka ovat hengissä ja järjissään”. Alataloa, Rinnettä ja Pentti Penninkilampea säestää tamperelainen Hauli Bros, jossa Kalle Alatalo soittaa kitaraa. Kokoonpanolla on tarkoitus tehdä myös levy.

– Harrikin on luvannut soittaa bassoa.

Mikko Alatalon 70-vuotiskiertueen konsertti Teatteri Provinssin päänäyttämöllä perjantaina 7.10. klo 19.

Mikko Alatalo

Syntynyt 1951
Eli lapsuutensa ja nuoruutensa Kiimingissä
Muutti 1970 Tampereelle opiskelemaan yhteiskuntatieteitä
Laulaja-lauluntekijä 1970-luvun alusta lähtien
Ensimmäinen levytys 1973 Coitus Int -yhtyeessä
Kirjoittanut yksin tai yhteistyönä yli 700 laulua
Toimittajana ja juontajana TV:ssä 1970–1990-luvuilla
Tänä syksynä mukana Vain elämää -ohjelmassa
Keskustan kansanedustaja 2003–2019
Saanut muun muassa Suomi -palkinnon, Lastenmusiikki ry:n elämäntyöpalkinnon ja Iskelmä-Finlandian
Naimisissa, neljä lasta, viisi lastenlasta