Kiinasta Suomeen muuttanut Minna Zhang maksaa opiskelupaikasta Salossa 46 000 euroa – salolaisista hänelle on jo muodostunut vankka käsitys

– Minä olen Minna. Asun Turuntiellä Salossa. Puhun kiinaa, englantia ja vähän suomea.

Näin esittelee itsensä suomeksi kiinalainen Minna Zhang. Hän muutti perheineen Saloon elokuun lopulla ja osaa jo joukon arkisia sanoja. Itsensä esittelyn lisäksi listalta löytyvät esimerkiksi tomaatti ja suklaa.

37-vuotias Zhang on juuri aloittanut opinnot Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä. Koulua käydään IoT Campuksella, ja koulutus kestää neljä vuotta. Tämän jälkeen Zhang on varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi ja pätevä työskentelemään esimerkiksi päiväkodissa.

Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattu sosionomikoulutus on uutta Turun ammattikorkeakoulussa.

Ajatus on sama kuin vuonna 2019 alkaneessa ICT-alan koulutuksessa: opiskelijoiksi pyritään houkuttelemaan ulkomaalaisia opintonsa itse maksavia opiskelijoita.

Hinnasto on sama kaikissa ammattikorkeakoulun englanninkielisissä koulutuksissa. EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukuvuosi maksaa 11 500 euroa, mikä tarkoittaa 46 000 euron hintalappua tutkinnolle.

Sosiaali- ja kasvatusalan koulutus- ja tutkimuspäällikkö Katariina Felixson Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että ensimmäiseen englanninkieliseen sosionomikoulutukseen hyväksyttiin 36 hakijaa. Aivan kaikki eivät ole kuitenkaan päässeet aloittamaan opintoja.

– Ryhmäkoko elää vielä, ja on ollut kaikenlaisia maahantulon haasteita. Odotamme, että 26–27 opiskelijaa aloittaa syksyn aikana.

Ryhmässä on opiskelijoita Kiinasta, Vietnamista, Sri Lankasta, Intiasta, Filippiineiltä, Nepalista ja Englannista. Opintonsa itse maksavien lisäksi kurssilla on muutamia suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, joilla ei ole maksuvelvoitetta.

Ajatus 46 000 euron hintaisesta amk-tutkinnosta saattaa olla suomalaiselle vieras, mutta monessa muussa maassa koulutusjärjestelmä perustuu opintojen maksullisuuteen.

Minna Zhang sanoo, että koulutuksen hinta on suunnilleen samaa tasoa kuin Kiinassa. Hänellä on alan koulutusta ja työkokemusta jo kotimaastaan.

– Olen myös itse kouluttanut alan ihmisiä ja ollut tekemässä varhaiskasvatuksen oppimateriaalia. Minulla on ollut myös oma pieni kuuden lapsen päivähoitoyritys.

Zhang päätyi Suomeen, koska hänen kiinalaisella ystävällään oli kokemusta ja kontakteja Suomesta. Ystävänsä ja työnsä kautta Zhang oli myös itse ollut jonkin verran tekemisissä suomalaisten kanssa.

– Haluan oppia lisää, ja koulutus oli tärkein syy tänne tuloon. Toisena syynä oli luonto ja ympäristö. Suomessa on paras vesi ja ilma. Kiinassa meidän piti keittää kaikki vesi ennen käyttöä, ja täällä voin ottaa veden suoraan hanasta.

– En ole vielä ehtinyt metsään, mutta haluan mennä metsään ja kerätä sieniä.

Zhang kertoo valmistautuneensa lähtöön huolella: hän opiskeli ennen muuttoa englantia ja suomea sekä teki töitä, jotta saisi rahaa säästöön. Muuttomatka Suomeen oli hänen ensimmäinen matkansa ulkomaille. Päätös oli merkittävä myös Zhangin lapsuudenperheelle.

– Olen ainoa lapsi, ja vanhempani sekä 99-vuotias isoisäni olivat hieman surullisia. Samalla he kokivat, että tämä on minulle hieno mahdollisuus.

Kotiutuminen Saloon on sujunut Minna Zhangin ensikokemusten perusteella hienosti.

Hän näyttää puhelimestaan valokuvaa, jossa on hänen kotikaupunkinsa Dalianin historiallinen Lushun-rautatieasema. Puisessa asemarakennuksessa on samoja piirteitä ja värimaailma kuin Salon asemarakennuksessa.

– Minusta Suomi tuntui heti tutulta. Sääkin on samantapainen kuin kotona.

Zhangin perheeseen kuuluu puoliso ja 9-vuotias poika, joka käy Uskelan koulua.

– Hän pitää koulussa kaikesta ja on jo oppinut suomeakin, iloitsee Zhang.

Perheen kokemukset ovat muutenkin olleet positiivisia. Zhang kehuu vuokranantajaansa kiltiksi ihmiseksi, joka on hankkinut asuntoon pesukoneen ja huonekaluja.

– Hän on auttanut minua paljon, ja poikani opettaja on auttanut minua. Salolaiset ovat kilttejä ja ystävällisiä. Naapurini sanoo aina ”moi moi”.

Minna Zhang laskee, että noin viisi hänen kurssikavereistaan asuu Salossa. Loput ovat asettuneet Turkuun. Hän arvioi yhdeksi syyksi asumisen.

– Turussa on opiskelija-asuntoja, mutta Salossa pitää hankkia asunto itse.

Yksi asia perhettä on Suomessa harmittanut: virallisten asioiden hoitamisen ja henkilökorttien saamisen hitaus.

Zhangin puoliso on ohjelmistoinsinööri, mutta hänen työnhakunsa ei ole päässyt vielä vauhtiin byrokratian vuoksi. Perheen toiveena on, että molemmat aikuiset löytäisivät Suomesta töitä.

– Itse haluaisin osa-aikaisen työn. En vain rahan takia, vaan koska haluaisin kontakteja ja keskusteluja ihmisten kanssa.

Haaveena on jäädä Saloon myös sen jälkeen, kun opinnot ovat ohi.

– Viihdymme täällä. Olo on mukava ja rauhallinen.

Suomeen ja Saloon muutto tarkoittivat Minna Zhangille koko elämän kokoista mullistusta, ja hän sinetöi muutoksen myös hyvin henkilökohtaisella tavalla.

Zhangin kiinalainen nimi on Pengfei Zhang. Etunimi Pengfei tarkoittaa isoa taivaalla liitävää lintua, ja nimi merkitsee toivoa sekä hyvää tulevaisuutta. Se on Kiinassa ensisijaisesti pojan nimi.

– Minna on helppo ja tavallinen nimi, ja se kuulostaa myös kiinaksi tytön nimeltä. Kun muutin Suomeen, annoin itselleni uuden nimen.

Saloon haalitut ICT-alan opiskelijat äänestivät jaloillaan, ja opetus siirtyi Turkuun

Takkuisen alun saanut Turun ammattikorkeakoulun kansainvälinen ICT-alan koulutusohjelma on vihdoin kasvanut aiottuihin mittoihin.

Tänä syksynä ohjelmassa aloitti 94 uutta opiskelijaa, ja kevätlukukaudeksi on tiedossa vielä 80 opiskelijaa lisää. Varhaisempien vuosikurssien opiskelijoita on tällä hetkellä 43.

Opiskelijat maksavat koulutuksestaan 46 000 euroa.

– Nyt alkaa olla se volyymi, mistä haaveilimme, sanoo ICT-alan koulutus- ja tutkimuspäällikkö Tero Reunanen Turun ammattikorkeakoulusta.

Salon kannalta tilanne on kuitenkin synkkä: kansainväliset opiskelijat eivät halua asua ja opiskella Salossa. Tämän vuoksi syyslukukausi käynnistyi Turussa, eikä paluumuutto Saloon ole suunnitelmissa.

Maksullinen ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattu ICT-alan koulutus käynnistyi Salossa vuonna 2019.

Tuolloin opiskelijoita oli tulossa Saloon 29, mutta Maahanmuuttovirasto myönsi oleskeluluvan vain yhdelle hakijalle. Koulutus toteutui ensimmäisen kerran syksyllä 2019, jolloin kahdeksan ulkomaalaista opiskelijaa pääsi aloittamaan opinnot Salossa. He tulivat pääosin Intiasta.

Tämän jälkeen korona sekoitti kuviot, mutta keväällä 2022 opiskelijoita oli Salossa jo yli 20. Käytännön haasteeksi muodostui se, että koko kurssi pendelöi Turun ja Salon väliä.

– Sekä opettajat että opiskelijat kulkivat Saloon, ja se alkoi näyttää hölmöltä. Se oli itsellekin iso yllätys, kun kävin katsomassa opiskelijoita. Joku oli muuttanut aluksi Saloon, mutta pikkuhiljaa kaikki asuivat Turussa, sanoo Reunanen.

Miksi näin kävi?

Tero Reunanen arvioi, että syitä on monia. Suurimmaksi tekijäksi hän nostaa työmarkkinat.

– Ne on kavereita, jotka maksaa opinnoistaan aika paljon. He tulevat pienemmän tulotason maista, ja heille on tosi tärkeää löytää opiskeluaikaista työtä.

Reunanen tietää, että esimerkiksi risteilylaivojen aamu- ja iltasiivoukset Turun satamassa ovat suosittuja töitä opiskelijoiden keskuudessa. Varhaiset aamuvuorot ja myöhäiset iltavuorot ovat lyhyitä ja helposti yhdistettävissä opiskeluun.

Kun koulutusohjelma käynnistyi Salossa, siitä toivottiin helpotusta ICT-alan työvoimapulaan.

Opiskelijoiden asettuessa Turkuun Salo ei ole välttämättä ensimmäisten joukossa hyötymässä uusista osaajista. Kirvestä ei kannata kuitenkin heittää kaivoon, sanoo Reunanen.

– Varmasti käyn keskustelua myös salolaisten yritysten kanssa siitä, miten hoidamme yhdessä homman. Kilpailu työntekijöistä on kovaa, ja valmistuvat ovat varattuja. Yritysten pitää olla hereillä hyvin varhaisessa vaiheessa ja pystyä kouluttamaan opiskelijoita jo opiskeluaikana.

Salossa olevan kyberturvalaboratorion tutkimustoiminta jatkuu entisellään.

– Suunnitelmissa on, että sinne valikoituisi ensi syksynä 10–15 opiskelijan joukko opiskelemaan, sanoo Reunanen.