Peurasesonki alkoi taas maanteillä – ely tukkii parhaillaan riista-aitojen aukkoja moottoritiellä

Pahimmat peurakolarikuukaudet ovat käsillä. Keskimäärin eniten onnettomuuksia sorkkaeläinten kanssa sattuu syys–marraskuun aikana.

Tilastokeskuksen mukaan marraskuu oli Salon seudulla viime vuoden synkin peurakolarikuukausi. Salossa ajettiin silloin 84 kolaria, Somerolla 24, Kemiönsaaressa 22 ja Sauvossa 14.

Koskella ja Marttilassa rytisi eniten joulukuussa, jolloin Koskella sattui 15 ja Marttilassa yhdeksän peurakolaria. Paimiossa viime vuoden pahin aika sijoittui lokakuuhun, jolloin tapahtui kymmenen peurakolaria.

Riistakeskuksen kolarikartta osoittaa, että Salon seudun pahimpiin peurakolariväyliin kuuluvat Salossa Somerontie, Kiskontie, Perniöntie ja Vanha Turuntie. Somerolla rytisee muun muassa Salontiellä, Helsingintiellä, Forssantiellä ja Kosken suunnalla kymppitiellä.

Peurakolareita on tapahtunut myös moottoritiellä. Se yllätti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, jossa ryhdyttiin tutkimaan asiaa. Riista-aidoista löytyi paljon aukkoja ja jossain koko aita oli kaatunut.

– Aukkoja tukitaan parhaillaan, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kertoo.

– Niitä on erityisesti moottoritien ylikulkusiltojen kohdalla, koska aitoja ei ole viety kiinni siltoihin, vaan jätetty 30–40 senttimetrin päähän. Siitä metsäkauris ja valkohäntäpeura mahtuvat kulkemaan. Näille aukoille johtaa oikein polkuja metsästä.

Ely on kartoittanut Salon ja Turun välin, mutta aitojen korjaustarvetta tutkitaan myös Salosta Helsingin suuntaan.

Autoilijan keinot peurakolareiden välttämiseksi ovat vähäiset.

– Tien päällä kehotetaan aina tarkkaavaisuuteen, mutta peurakolaria ei useinkaan pysty välttämään, vaikka olisi kuinka tarkkaavainen, Jaakko Klang toteaa.

– Metsät ovat lähellä teitä, ja peurat ovat metsänvärisiä ja nopealiikkeisiä. Ne tulevat hetkessä metsästä tielle.

Aamu- ja iltapäiväruuhkat osuvat hämärään aikaan, joka lisää vaikeutta erottaa eläimiä puiden suojasta.

Klang huomauttaa, että nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa ja keskittyä ajaessa liikenteeseen. Sorkkaeläimistä on pystytetty varoitusmerkit paikkoihin, joissa onnettomuuksia sattuu eniten.

– Jos ajaa usein samaa reittiä, kannattaa tutustua tietoihin eläinten vakioylityspaikoista. Myös metsästäjien laittamien keltaisten riistanauhojen kohdalla kannattaa hidastaa.

Hirvi kulkee peuroja verkkaisemmin, mutta sekin saa jalat alleen esimerkiksi pelästyessään.

– Metsästyskaudella ne ovat vauhkoja ja pääsevät halutessaan kovaa. Hirvikin on metsänvärinen ja on sekunneissa auton edessä, vaikka hölkkäisi tielle rauhallisemmin kuin peura, Klang toteaa.

Toissa viikolla alkanut hirvenmetsästyskausi päättyy 15. tammikuuta. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys jatkuu helmikuun puoliväliin.

Jaakko Klang korostaa metsästyksen olevan merkittävin tekijä peurakolareiden vähentämiseksi.

– Kannat ovat kasvaneet valtavasti. Ne ovat niin isoja, ettei niitä pystytä hallitsemaan, hän sanoo.

– Viime vuonna uutisoitiin, että peurakannan kasvu saatiin tasaantumaan, mutta ei se vielä ainakaan onnettomuustilastoissa näy.

Klangin mukaan peurakannat eivät vähenisi riittävästi, vaikka metsästäjät saisivat ammuttua kaikki nykyisin myönnetyt lupansa.

– Peurojen elinolosuhteet ovat suotuisat, ravintoa riittää ja poikastuotanto on optimaalinen. Talvetkin ovat leutoja, eivätkä aiheuta eläimille isoa stressiä, hän huomauttaa.

Klang toivoo, että maanomistajat eivät laittaisi ylijäämäomeniaan teiden viereen syötäviksi ja sijoittaisivat hernepeltonsa kauemmas teistä. Ruokintapaikkoja ei pidä muutenkaan sijoittaa teiden läheisyyteen. Jos Klang saisi päättää, peuroja ei ruokittaisi ollenkaan:

– Niillä on muutenkin liian hyvät oltavat.

Klang toivoo maanomistajilta myötämielisyyttä metsästyksen sallimiseen maillaan:

– Vain metsästyksellä voidaan tehokkaasti vähentää peurakolareiden määrää.

Tilastojen mukaan sorkkaeläimistä useimmiten auton eteen hyppää valkohäntäpeura, mutta myös metsäkauriskolarit ovat lisääntyneet. Kuusipeuroja on Varsinais-Suomessa vielä hyvin vähän, eikä niitä ole päätynyt kolaritilastoihin.

Hirvikolareista poiketen peura- ja kauriskolarit aiheuttavat harvoin vakavia henkilövahinkoja, mutta vähäisestäkin kolarista seuraa melkoinen riesa.

– Aikataulut menevät uusiksi ja auto korjaukseen, ellei lunastukseen. Nykyautot on tehty niin myötääviksi, että ne menevät helposti ruttuun kolaritilanteissa, Jaakko Klang huomauttaa.

Kolaritilanteessa soitetaan 112:een ja merkataan kolaripaikka, vaikka auton vauriot olisivat niin vähäiset, että matka jatkuisi.

– Kolaripaikan merkitseminen helpottaa jäljestäjää, joka kutsutaan aina paikalle varmistamaan, ettei törmäyksessä vahingoittunut eläin ole jäänyt kitumaan, Klang painottaa.

Jokaiseen riistanhoitoyhdistykseen on nimetty SRVA-yhteyshenkilöitä vastaanottamaan poliisilta tulevia suurriistavirka-apu​pyyntöjä. Toiminnassa ei ole kyse metsästysoikeuteen sidotusta metsästyksestä, vaan poliisin valtuuttamasta eläinsuojelullisesta tehtävästä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli viime talvikaudella noin 125 000 valkohäntäpeuraa. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 prosenttia. Kanta on tiheintä Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistykset saivat käynnissä olevalle metsästyskaudelle 24 544 peurankaatolupaa.