Ryhmäjohtaja Kalli: Keskustan äänestyslinjaus translaista ryhmän sisäinen asia, enemmistö eduskuntaryhmästä esityksen takana

0

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmässä on ”muutamia” kansanedustajia, joilla on vaikeuksia tukea hallituksen esitystä translaista, kertoo ryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli.

Kalli ei kuitenkaan kerro, mitä äänestyslinjasta on eduskuntaryhmässä sovittu.

–  Toimintalinja on ryhmän sisäinen asia. Ryhmän enemmistö on esityksen takana ja olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan. Tiedossani on, että ryhmässä on muutamia edustajia, joilla on vaikeuksia tämän esityksen takia, hän sanoo STT:lle.

Montako tällaisia edustajia on?

–  Joitakin. Enemmistö on esityksen takana. Olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan.

Millaisia seurauksia voi koitua, jos edustaja äänestää eri tavalla kuin ryhmässä on sovittu?

–  Toimintalinja on ryhmän sisäinen asia.

Kallin mukaan keskustan joidenkin kansanedustajien kipuilua esityksen suhteen on käsitelty myös hallituskumppanien kanssa, jotka ovat siis tietoisia tilanteesta.

Kansanedustaja Pekka Aittakummun (kesk.) mielestä esityksessä on useita ongelmia eikä hän voi äänestää sen puolesta.

–  En missään tapauksessa voi äänestää tämän puolesta. Minun mielestäni tämä kuuluu näihin kysymyksiin, joissa edustajilla pitää olla omantunnon vapaus, hän sanoo STT:lle.

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää.

Esitys translain uudistamisesta on eduskunnan lähetekeskustelussa tänään.

Viisi vasemmistoliiton edustajaa äänesti vastaan

Mielenkiintoiseksi asetelman tekee, että vastikään toisen hallituspuolueen vasemmistoliiton rivit rakoilivat potilasturvallisuuslaista päätettäessä. Viisi kansanedustajaa äänesti lopulta hallituksen esitystä vastaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti tuolloin, että hallituksessa noudatetaan hallituksessa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hallitus seisoo omien esitystensä takana.

Vasemmistoliitto sai kuitenkin jatkaa hallituksessa, ja mediatietojen mukaan vastaan äänestäneet edustajat saivat rangaistukseksi huomautukset.

Lakiesitys oli etenkin vasemmistoliitolle vaikea pala, sillä lain turvin voidaan rajoittaa hoitajien työtaisteluoikeutta, mikäli lakot uhkaavat potilaiden henkeä tai terveyttä.

Aittakumpu: Lääketieteellinen arviointi tarvitaan

Hallituksen esitys uudeksi translaiksi annettiin kuukausien viivästyksen jälkeen eduskunnan käsittelyyn toissa viikolla. Lain tarkoituksena on vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta niin, että hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi omaan selvitykseen ihmisen sukupuolen kokemuksestaan.

Kyse on sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta. Uudistus ei siten koske sukupuolen korjaamiseen liittyviä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Aittakummun mukaan suurin ongelmakohta liittyy siihen, että minkäänlaista lääketieteellistä arviointia ei tehtäisi. Esitetty kuukauden harkinta-aika on hänestä myös liian lyhyt.

–  Puoli vuotta voisi olla aika hyvä aika. Meillähän esimerkiksi avioeroon liittyy puolen vuoden harkinta-aika, ja sukupuolen vaihtaminen on vähintään yhtä iso asia.

Hän kritisoi myös sitä, että sukupuoltaan voisi jatkossa vaihtaa monta kertaa.

Uudistus voisi Aittakummun mukaan johtaa siihen, että ihmiset muuttaisivat sukupuoltaan ilman oikeita perusteita.

Aittakumpu on jäsenenä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja arvelee, että hänen esiin nostamansa asiat eivät ole ainoita, joita valiokuntakäsittelyssä ruoditaan.

Sukupuolen korjaus viittaa toimenpiteisiin, joiden avulla ihminen voi elää omakseen kokemassaan sukupuolessa. Siihen viittaaminen sukupuolen vaihtamisena tai muuttamisena koetaan usein loukkaavana. Sukupuolen juridisessa vahvistamisessa sen sijaan vaihdetaan tai muutetaan henkilötunnuksessa oleva sukupuolimerkintä väestörekisterissä.

Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan

Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä edellytyksenä sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle on uudistuksen myötä tarkoitus poistaa. Sukupuolen oikeudellisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötunnuksessa olevan sukupuolimerkinnän muuttamista toiseksi.

Nykyinen, vuodelta 2002 peräisin oleva translaki sisältää vaatimuksen siitä, että vahvistaakseen sukupuolensa toiseksi kuin mihin henkilö on syntymässä määritelty, hänen on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että hänet on steriloitu tai että hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön.

Esitys sai kevään lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä siitä, että sukupuolen oikeudellinen vahvistamista ei edelleenkään sallita alle 18-vuotiaille.

Vaatimus täysi-ikäisyydestä on nykylaissa, ja Suomi on saanut siitä noottia muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta.

Uuden translain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Uudistus tuo mukanaan muutoksia kaikkiaan kahteentoista muuhun lakiin. Esimerkiksi äitiysavustuslakia muutetaan, jolloin raskaana olevalla henkilöllä on oikeus etuuteen oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta. Nykyisin avustukseen on oikeus vain naisella.

Esitystä on vauhditettu myös kansalaisaloitteella. Oikeus olla -nimellä kulkenut aloite ylitti 50  000 allekirjoituksen rajan viime vuoden keväällä. Aloitteessa vaaditaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen ilmoitusasiana tulisi mahdolliseksi jo 15 vuotta täyttäneille. Sitä nuoremmille aloite vaatii tätä oikeutta huoltajien suostumuksella.

Saila Kiuttu, Tapio Pellinen