Ensin tuli korona, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Moninaisten riippuvuussuhteiden maailmassa molemmat mullistukset päätyivät ravistelemaan myös pörssikursseja.
Koronaromahdusta seurasi ennätysmäinen pörssinousu, joka kääntyi sodan myötä sukellukseksi. Juuri nyt moni osakesäästäjä pohtii, mitä pitäisi tehdä.
Olisiko hyvä aika ostaa, kun monen yrityksen arvosta on sulanut useita kymmeniä prosentteja? Vai pitäisikö vielä odottaa?
Kansankapitalismin uranuurtaja, konkarisijoittaja Erkki Sinkko lähettää vastauksensa sähköpostilla.
Hän aloittaa viestin runolla:
”Nyt on maailma mullin mallin, hyvä ettei tillin tallin. Erkki sihtailee menoa moista ja ostaa pörssistä yhtä ja toista.”
Pelin henki on heti selvä. Sinkko arvioi, että poikkeustila tarjoaa osakesäästäjälle oivallisen tilaisuuden tankata salkkua ja on jo itse hyvässä vauhdissa.
– Saako syksyn ja talven mittaan vielä halvemmalla, ei tiedä kukaan. Olen käynyt osakekauppaa yli 50 vuotta enkä koskaan ole osunut pohjahintaan – en myöskään myydessä ylimpään hintaan. Poikkeuksia ovat pakkolunastukset, joita tulee joka vuosi, sanoo Sinkko.
Osakkeiden hinnat romahtivat Venäjän hyökkäyksen myötä, ja Sinkko arvioi niiden nousevan sodan loputtua. Ajankohdan arvioiminen on mahdotonta, mutta loppuratkaisusta Sinkolla on vankka mielipide.
– Venäjän diktaattori käy sotaa melkein koko maailmaa vastaa ja saattaa romahtaa milloin tahansa. Osakkeet pitäisi ostaa ennen romahdusta.
Myös Perniön aktiivisin pörssikurssien seuraaja, entinen pankkimies Ahti Tuusa näkee markkinatilanteessa paljon mahdollisuuksia.
– Tuloksen teko ja osakkeen hinta ovat eriytyneet. Se on merkillinen asia.
Ennen laajempaa markkina-analyysia pitää kuitenkin jutella hetki sodasta ja Karjalasta. Asia on ollut Tuusan mielen päällä taas entistä enemmän, kun ukrainalaiset ovat joutuneet Venäjän hyökkäyksen kohteeksi ja pakenemaan kodeistaan. Ahti Tuusa oli yhden vuoden ikäinen, kun hänen perheensä koki saman kesällä 1944.
Koti Keski-Kannaksella Äyräpäänjärven rannalla jäi taakse perheen suunnatessa länteen. Isä lähti kulkemaan hevosen ja lehmien kanssa, äiti ja Ahti junan kyydissä.
– En minä siitä mitään muuta tiedä, kun mitä äiti kertoili. Se oli äitin juttua aina. Hän sanoi, että ryssä pommitti, vaikka punaiset ristit oli junan katolla ja monta kertaa ojaan mentiin. Äiti sanoi: mie makasin lapsen päällä ja ajattelin, että lapsi jäisi eloon.
Koko perhe selvisi matkasta.
Ajatus palaa takaisin pörssikursseihin. Ne ovat nykyisin Tuusan intohimo ja elämän suola.
– Vaimo sanoo, että olen peliriippuvainen. Kyllä kai olen.
Tuusa pitää markkinatilannetta ristiriitaisena.
– Tilanne on sikäli ihmeellinen, että yritysten tuotot ovat hyviä. Se on sitten eri asia, kuinka se kestää. Nythän ensimmäisiä tulosjulkistuksia alkaa tulla, ja ruvetaan näkemään mihin päin oltaisiin menossa, Tuusa sanoo osavuosikatsauksiin viitaten.
Tuusan arvio on kuitenkin jo tällä hetkellä, että osa osakkeista on aliarvostettuja. Esimerkit hän nostaa kaikille tutuilta toimialoilta: ruokakaupasta ja pankkitoiminnasta.
– Kesko oli korkealla, mutta nyt se ei ole kallis. Kyllä syödä aina täytyy, Tuusa tuumaa.
Hän liputtaa myös Tokmannin puolesta.
– Kyllä se hyvää tulosta tekee, mutta osakkeella ei ole paljon hintaa.
Entisenä pankinjohtajana Tuusa tietää pankkitoiminnan lainalaisuudet. Sen vuoksi hän pitää esimerkiksi Nordean osaketta kiinnostavana kohteena.
– Nyt kun korot nousevat, pankit ovat kyllä hyötyjiä. Se on toinen puoli, jos rupeaa talous menemään oikein huonoksi, niin ilmeneekö järjestämättömiä luottoja? Se on ainoa uhka, mutta pakostakin pankkien tulokset nousevat.
Helsingissä asuva Erkki Sinkko on tulkinnut tilannetta hyvin paljon samalla tavalla kuin Tuusa.
Kun häneltä kyselee aliarvostettujen osakkeiden perään, listalta löytyy muun muassa kauppoja ja pankkeja.
– Pankkien osakkeet ovat kummallisen halpoja. Ilmeisesti sijoittajat pelkäävät isoja luottotappioita. Pitäisi kumminkin muistaa, että kun korkotaso nousee, pankit pääsevät tienaamaan normaaliin tapaan, Sinkko sanoo.
– Ruokasektori ja kaupat taistelevat kustannuksia vastaan siinä kuin kotitaloudetkin. Atria, HKScan, Raisio, Apetit, Kesko ja halpakaupat ovat painuneet todella kiinnostavan alas. Itse harkitsen vakavasti Keskon lisäostoa.
Sinkko näkee selvää aliarvostusta myös konepajojen kohdalla.
– Valmet, Wärtsilä ja Metso Outotec ovat tulleet pörssissä liian alas. Niiden tulos, tase ja näkymät ovat vahvat.
Molemmat konkarisijoittajat ovat sitä mieltä, että nyt on hyvä hetki paitsi ostaa lisää myös tulla uutena sijoittajana markkinoille.
Tuusa vertaa tilannetta vuoden 2009 finanssikriisiin.
– Ne, jotka ymmärsivät silloin lähteä leikkiin mukaan, saivat yhtä juhlaa kymmenisen vuotta.
– Pitkällä tähtäimellä osake on aina ollut ylivoimaisesti kannattavin sijoitusmuoto. Ennustaisin, että taas tulee käymään näin. Itse olen vähän liian vanha odottelemaan, mutta ei siinä mikään muukaan auta.
Erkki Sinkko muistetaan Perniössä opettajana, joka innosti oppilaita paitsi opiskelemaan myös sijoittamaan. Viesti on edelleen sama.
– Vielä korostaisin, että nyt nuoret pääsevät edullisesti liittymään osakesäästäjien taajenevaan joukkoon. Siis reippaasti liikkeelle vaikka 500 euron panoksin. Sijoitusrahastoja en suosi. Uskallan kokemuksesta sanoa, että kyllä kannattaa!
Pitkän linjan osakesäästäjät
- Erkki Sinkko on Helsingissä asuva 84-vuotias sijoittaja, joka työskenteli 1970- ja 80-luvuilla Perniön lukiossa äidinkielen, yhteiskuntaopin ja taloustiedon lehtorina. Hän aloitti osakesijoittamisen 1970-luvulla ja kannusti myös oppilaitaan sijoittamaan.
- Ahti Tuusa on Perniössä asuva 79-vuotias sijoittaja ja entinen pankinjohtaja. 1990-luvun pankkikriisi ja säästöpankkien sotkut ajoivat Tuusan masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Häntä itseään ei koskaan syytetty rikoksista. Rytäkkä vei myös Tuusan rakkaimman harrastuksen, osakesijoittamisen. 2000-luvun alussa Tuusa aloitti sijoittamisen uudelleen eläkkeestään säästämällä.
