
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköpulan riski Suomessa on ensi talvena olemassa, mutta riski ei ole kovin suuri.
Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen kertoo, että ensi talven sähköpulaa arvioitaessa liikkuvia osia on useita. Sähköpula syntyy, kun sähköntuotanto ja tuonti eivät enää riitä kattamaan kulutusta.
– Jos kaikki toimii voimalaitoksissa hyvin, pienentää se sähköpulan riskiä. Jos laitoksiin tulee vikoja, sähkön saatavuus Ruotsista vaikeutuu, kulutus on korkealla ja talvi on kylmä, olemme lähempänä sähköpulaa, Kaukonen summaa.
Kaukonen kertoo sähköpulan olevan äärimmäinen tila.
– Tällöin joutuisimme antamaan paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi irti kytkettävän tehon kokonaismäärän, jonka perusteella jakeluverkkoyhtiöt kytkevät irti kulutusta alueeltaan.
Fingrid on arvioinut, että tulevana talvena huipputilanteessa sähkönkulutus voi nousta Suomessa noin 15 100 megawattiin. Kotimaisin voimin sähköä voidaan tuottaa arviolta 12 900 megawattia.
Lukema sisältää Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitoksen täyden toiminnan, Fortumin valmisteleman Meri-Porin voimalaitoksen avaamisen kaupalliseen käyttöön sekä arvion tyynen ajan tuulivoimatuotannosta. Tuontia Ruotsista ja Virosta olisi yhteensä 3 400 megawattia.
– Olkiluoto 3:sta emme vielä tiedä, kuinka hyvin se toimii talven yli. Tuulivoiman varaan emme voi rakentaa liikaa, sillä kylminä talvipäivinä on yleensä hyvin tyyntä, Kaukonen muistuttaa.

Epävarmuutta liittyy myös tuontiin Etelä-Ruotsista. Fingrid kertoi aiemmin syyskuussa, että Ringhals 4 -ydinvoimayksikön huollon on ilmoitettu pitkittyvän tammikuun loppuun saakka. Tämän vuoksi Ruotsin kantaverkkoyhtiö on varoittanut sähkökatkojen riskin kasvusta Etelä-Ruotsissa.
Suomessa ollaan riippuvaisia tuontisähköstä kulutushuippujen aikana. Sähkön päiväkohtainen kulutushuippu koetaan Suomessa tyypillisesti tammi- tai helmikuussa, mutta aina näin ei ole.
– Viime talvena kulutushuippu, reilut 14 000 megawattia, oli yhtenä päivänä joulukuun alkupuolella, Kaukonen kertoo.
Päivän eri ajankohdista kulutushuiput ajoittuvat arkiaamuihin ja alkuiltoihin.
– Kun jokainen säästää omalta osaltaan pienen määrän sähköä, kertyy siitä valtakunnallisesti iso määrä. Jos miljoona sähkölämmittäjää pienentää kulutuksesta kilowatin pois, se on 1 000 megawattia, Kaukonen toteaa.

Tarkoittaako sähkön säästäminen karua elämää asunnossa pimeän ja kylmän keskellä? Kaukosen mukaan ei.
– Ihmisten ei tarvitse olla rajoittamassa sähkön käyttöään jatkuvasti talvella. Fingrid tiedottaa uhkaavasta sähköpulasta, jos sellaista ilmenee. Sähköä voi kuitenkin säästää ilman pulaakin, ja pörssisähköä käyttävät kuluttajat säästävät selvää rahaa minimoimalla sähkön käyttöään erityisesti huippukulutusaikoina.
Monissa kotitalouksissa on tällä hetkellä voimassa edullinen määräaikainen sähkösopimus. Miten heidät voisi aktivoida säästämään sähköä?
– Jos vaihtoehtoina ovat vapaaehtoinen pieni kulutuksen vähentäminen tai se, että jakeluverkkoyhtiö laittaa koko talon pimeäksi sähköpulan vuoksi, niin omaehtoisen kulutuksen pieni vähentäminen varmasti kannattaa ennemmin, Kaukonen vastaa.
Fingridissä on jo huomattu, että kotitalouksissa on ryhdytty säästämään sähköä.
– Käyrät näyttävät, että syyskuussa sähkön kulutus on ollut useampi sata megawattia pienempi verrattuna vuodentakaiseen, Kaukonen kertoo.
Samasta asiasta kertoi myös energiayhtiö Helen.
– Pörssisähköasiakkaat ovat vähentäneet energiankulutustaan keskimäärin 15 prosenttia vuoden takaiseen nähden, ja kolmannes näistä asiakkaista pudotti kulutustaan jopa yli 25 prosenttia, Helenin Data ja tekoäly -yksikön päällikkö Mikko Muurinen sanoi tiedotteessa.
Sen sijaan kotitalouksissa, jossa on kiinteähintainen sähkösopimus, ei vastaavaa kehitystä Helenin mukaan ole ollut havaittavissa.
Kulutushuiput aamulla ja alkuillasta
- Talviaikaan sähköverkko kuormittuu erityisesti arkiaamuisin ja alkuillasta, jolloin sähköstä voi jopa tulla hetkittäistä pulaa. Sähkösyöppöjen laitteiden käyttöä kannattaa mahdollisuuksien mukaan siirtää noilta tunneilta toiseen ajankohtaan. Sähköä säästyy merkittävästi myös siten, että laskee asuinlämpötilaa asteella, eikä lotraa kuumassa suihkussa.
- Arkipäivän ensimmäinen sähkön kulutushuippu osuu aamuun kello 8–9:n aikaan. Päivän mittaan sähkön kulutus tasaantuu, kunnes tulee vuorokauden toinen kulutushuippu kello 17–19.
- Kotitalouden sähkönkulutusta voi esimerkiksi seurata oman energiayhtiön sovelluksessa. Fingridin ilmainen Tuntihinta-mobiilisovellus puolestaan seurailee pörssisähkön hintaa ja hälyttää, kun sähkö on kallista.
- Lähde: Fingrid-lehti.
Taskulamput ja villasukat lähettyville
Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen kertoo, että mahdolliset ensi talvea koskevat sähkökatkot olisivat kerrallaan maksimissaan parin tunnin pituisia. Sähköjä voidaan katkaista kotitalouksilta, jos sähköstä syntyy pula.
– Tilannetta voisi verrata normaaliin pidennettyyn sähkökatkoon. Lämpötila ei siinä ajassa ehdi kauheasti laskea, kaukolämpöverkossa olevassa asunnossa ei luonnollisesti yhtään. Valot sammuvat jokaiselta, joten kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa pitää lähellä. Ruokaa, villasukkia ja villapaitaa kannattaa varata sähkölämmitteisissä taloissa, Kaukonen ohjeistaa.
Kaukosen mukaan jakeluverkkoyhtiöt katkaisevat sähköt alueilta, joissa haittaa on mahdollisimman vähän.
– Sairaalat ja tämäntyyppiset laitokset jäävät sähkökatkojen ulkopuolelle. Ikinä ei voi varmasti tietää, minkälaista haittaa katkoista lopulta on kotitalouksille, mutta vähintään tilanne epämukavuutta aiheuttaa.
Jäädään kokonaan kesäaikaan, säästetään hieman kun aamulla ei oo niin pimeää. Toisaalta keskellä talvea, jos ei tuu lunta, niin pimeyttä on vaikka kello ois mitä, mut suurin hyöty saatais syksyllä ja keväällä. Hullua kääntää kelloa pimeämpään suuntaan. Jos ihmiset eivät siedä aamulla valoa, ostakoot sitten pimennysverhot.