SAK:n ja JHL:n voimahahmot esiintyivät lauantaina Salossa – ”Työnantajalinnakkeissa olisi syytä katsoa peiliin”

Sinisessä talossa juhlistettiin lauantaina 90 vuoden ikään ehättänyttä SAK:n (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö) Salon paikallisjärjestöä.

Puheenvuoroja tilaisuudessa käyttivät paitsi salolaisvaikuttajat myös kansallisen tason ammattiyhdistysjohtajat. Juhlapuheen piti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, ja omalla tervehdyksellään läsnäolijoita kunnioitti myös Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

SAK on Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö reilulla 835 000 jäsenellään. Sen alaisuuteen kuuluu yhteensä 17 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen, yksityisten palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa. Näihin lukeutuu myös JHL, jonka jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa vajaat 164 000.

Jarkko Eloranta korosti ”kriisien ajan” heijastuvan suoraan työmarkkinoihin ja palkansaajiin.

– Palkansaajien ostovoima on historiallisessa laskussa, kun huomioidaan energian ja ruuan hinnat sekä kohonnut korkotaso. Emme voi unohtaa myöskään koronapandemiaa, joka vaikuttaa edelleen arkielämäämme.

– Euroopassa käytävä sota luo epävarmuutta tulevaisuudesta. Samaa tekevät myös ilmastonmuutos ja realisoituva luontokato, Eloranta listaa.

Työehtosopiminen elää hänen mukaansa jatkuvassa murroksessa.

– Tilanne muuttui vuonna 2016 ratkaisevasti, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) lopetti keskitettyjen työehtosopimusten solmimisen, Eloranta toteaa ja muistuttaa työehtosopimustoiminnan siirtyneen tuolloin kokonaan ammattiliitoille.

Eloranta sanoo, että yksipuolinen sopiminen työnantajajärjestöjen toimesta on lisääntynyt.

– Mutta yksipuoliset julistukset eivät kestä. Ratkaisuja saadaan vain yhdessä sopien, hän vannotti.

– Ammattiyhdistysliike ei suostu äänettömän yhtiömiehen asemaan, vaan se haluaa tasavertaiseksi neuvottelijaksi ja sopijaksi.

Puheessaan Eloranta lähetti vinkin Etelärantaan, eli helsinkiläiselle kadulle, jossa sijaitsevat EK:n toimitilat.

– Siellä ja muissa työnantajalinnakkeissa olisi syytä katsoa peiliin.

Eloranta nostaa esiin myös ensi keväänä järjestettävät eduskuntavaalit.

– Lobbaamme tavoitteitamme ja toivomme, että eduskuntaan pääsee palkansaajien etuja ajavia henkilöitä monista puolueista.

Eloranta listaa seitsemän keskeisintä työlainsäädäntöön liittyvää asiaa, joita SAK ajaa vaaleja kohden.

– Yhä useamman työntekijän on päästävä työehtosopimuksen piiriin. Paikallisen sopimisen on oltava tasapainoista, ja sen on perustuttava työehtosopimuksiin. Työntekijöillä on oltava luottamusmies ja ammattiliitto turvanaan. Luottamusmiehet on syytä tunnustaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä.

– Työtaisteluoikeus on turvattava, vaikka työnantajapuoli sotisikin vastaan. Työmarkkinarikollisuus, kuten alipalkkaaminen ja työntekijän hyväksikäyttö, on kitkettävä. Myös ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ennakkovalvontaa on tehostettava.

Eloranta ei silti halua maalata liian synkkää kuvaa tulevaisuudesta.

– Esimerkiksi työllisyystilanne on edelleen verrattain hyvä. Toisaalta stagflaation (samanaikainen taloudellinen lama, inflaatio ja korkea työttömyysprosentti) riski on todellinen.

Eloranta uskoo siihen, että ammattiliitot ja työnantajat löytävät yhteisen sävelen.

– Mutta kuinka syvään kriisiin yhteiskuntamme on ehtinyt ajautua ennen tuon sävelen löytymistä? hän kysyy.

JHL:n Niemi-Laine: ”Neuvottelujärjestelmä on pitänyt pintansa, vaikka Tehy ja Super sitä koettelivatkin”

SAK:n Salon paikallisjärjestön 90-vuotisjuhlassa tervehdyksen lausunut JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine palasi puheenvuorossaan paljon kohua herättäneeseen sote-alan työehtosopimukseen.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super pääsivät maanantaina sopuun KT:n (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat) kanssa työehtosopimuksesta, jonka JHL, Jyty ja Juko hyväksyivät jo kesäkuussa.

– Isosta, lihavasta riidasta on palattu takaisin kunta-alan neuvottelupöytään, Niemi-Laine kuvaili tilaisuudessa.

JHL julkaisi heti maanantaina tiedotteen, jossa se kertoi käyvänsä läpi sovintoratkaisun kirjaukset ja pykälät. Tiedotteessa korostettiin, ettei ratkaisussa sovittu uutta työehtosopimusta, vaan sote-sopimus oli olemassa jo kesäkuussa.

– Neuvottelujärjestelmä on pitänyt pintansa, vaikka Tehy ja Super sitä koettelivatkin, Niemi-Laine muotoilee.

Sovun tulosta hän kuvailee kauttaaltaan ”laihaksi”.

– Sovusta jäi käteen 600 euron kertakorvaus pienelle, sairaalaympäristössä työskentelevälle väelle.

– Palkkaharmonisointirahassakaan ei ole mitään uutta, se vain kirjoitettiin auki tähän hoitajajärjestöjen sopimukseen, Niemi-Laine päättää.