Salon väkiluvun lasku jatkuu. Vuoden alusta lähtien miinusta on tullut noin 370 asukkaan verran. Salon väkiluku oli niukasti yli 51 000 syyskuussa, kertoo torstaina julkaistu Tilastokeskuksen ennakkoväkiluku.
Somerolla väki on vähentynyt sadalla hengellä vuoden alusta.
Salon naapurikunnista kasvua on vain Paimiossa, jossa väkiluku on kasvanut 77 asukkaalla vuoden alusta lukien.
Kasvukuntia Varsinais-Suomessa ovat myös Turku ja ympäryskaupungit Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio.
VÄKILUKU kasvoi tämän vuoden tammi–syyskuussa kuudessa maakunnassa. Varsinais-Suomi on yksi näistä.
Väkiluku nousi tammi–syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 12 674 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 879 hengellä. Varsinais-Suomen kasvua on tullut 1 728 asukkaan verran.
Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, molemmissa 7,3 promillea väestöstä. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,6 promillea.
Väkiluku kasvoi myös Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
MÄÄRÄLLISESTI suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 1 489 henkeä. Suhteellisesti suurimman väestötappion (10,1 promillea) koki Kainuu.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 623 henkeä, ja Pirkanmaa, 4 656 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa ja Uusimaa.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–syyskuun aikana 109 440. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 2 828 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 5,3 promillea väestöstä.
TILASTOKESKUKSEN ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 559 198. Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 10 957 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 21 245 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 11 884 vähemmän kuin kuolleita.
SYYSKUUN ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 34 227 lasta, mikä on 3 539 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 46 111, mikä on 4 239 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–syyskuussa elävänä syntyneiden määrä oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin ja kuolleiden määrä vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian suurin.
ENNAKKOTIETOJEN mukaan syntyvyys laski edellisvuodesta. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2021–syyskuu 2022) kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin se oli ennätyksellisen alhainen. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Vanhusvoittoisuus on tyypillistä lähes kaikille entisille teollisuuskaupungeille. Uudisrakentamisen tarve on silloin vähäistä, sillä asuntoja tulee ikääntymisen johdosta vapautumaan markkinoille enemmän kuin nuorta väkeä tulee tilalle. Salon uusi nousu vaatisi sekä isosti työllistäviä yrityksiä että kaupunkikeskustan palvelutarjonnan modernisoinnin heidän tarpeitaan vastaavaksi. Muuten tulevaisuutemme on kesämökkikunta Turun ja Helsingin välissä.
Mitä Salosta ei löydy, sitä ei tarvita – kohta ei ihmisiäkään.
Salossa on vielä joka paikassa Nokia-lisä, bensasta alkaen. Pois täältä pitäisi päästä, ei ole muuta syytä jäädä kuin että talo ja työ ovat täällä ja toisaalta ei ole Salon puolella.
Pakkoliitos veti halikkolaiset pohjamutiin salolaisten kanssa, kun porkkarahat oli syöty. Halikko olisi pärjännyt hyvin yksinään, katsotaan vaikka mallia Paimiosta ja Koskelta. Sinne on rakennettu uutta koulua, ja muutenkin asiat ovat hyvin. Meiltä on palveluita hävinnyt pankkipalveluista sairaanhoitoon. Kyläkouluja lakkautetaan systemaattisesti. Eihän tällaista kyykyttämistä kukaan lopullisesti jaksa.
Paimio ja Koski ovat lähellä. Molemmissa on myytävänä edullisia omakotitaloja kunnostustaitoisille. Hyviä, etten sanoisi jo parempia vaihtoehtoja Salossa asumiselle.
Ehdottomasti. Koskella ja lähistöllä myös työpaikkoja ja edullista asumista.
Halikon talous ei ollut kunnossa edes Nokian aikana. Veroäyriä nostettiin ja nostettiin. Koulujen remontit silti laiminlyötiin, ja ne jäivät yhteiseksi taakaksi.
Kyllä Halikko oli plussalla, kun Arto Koski teki selvityksen kuntaliitoksesta. Moni muu kunta oli miinuksella. Kyllä ne koulujen laiminlyönnit ovat tapahtuneet kuntaliitoksen aikana, kun lopetettiin talkkarien työsuhteet. Siirrettiin huoltoyhtiöille. Kun ei ollut enää koulukohtaisia talkkareita, niin totta kai paikat hajoavat. Eikä pelkästään kouluissa vaan päiväkodeissa ja muulla. Kyllä Halikko olisi selvinnyt omillaan, mutta kun kuntalaiset eivät saaneet päättää. Päätöksentekijät oli valittu, kuinka ollakaan, paljon ennen kuin kuntaliitoksesta edes puhuttiin. Eli vähän niin kuin Halikon kuntalaiset huijattiin mukaan. Jos kuntalaiset olisivat saaneet päättää, kuntaliitosta ei olisi ikinä tehty. Ja Salo olisi saanut vaipua pohjamutiin ihan yksinään. Halikossa tuloveroprosentti 2007 oli 18,50.… Lue lisää »
Halikon talous oli kikkailulla plussalla.
Aivan kaikesta säästettiin, jopa paperiset käsipyyhkeet puolitettiin, joissain työyksiköissä, jotta säästöä syntyi.
Halikkoon ehkä. Ehkä voisin muuttaa, jos on hyvä asunto ja työ. Saloon en.
Olkaamme ylpeitä kotikaupungista. Älkäämme mollatko sitä. Käyttäkäämme mahdollisimman paljon paikallista palvelua.
Myös moni valtakunnallinen, joka toimii Salossa, työllistää salonseutulaisia.
No, ei ole minun kotikaupunkini. Vieläkään en tunnusta koko kuntaliitosta. Kantasalolaiset koko ajan luulevat, että muut kunnat liittyivät Saloon. Väärin! Salokin lakkasi olemasta samalla hetkellä kuin muutkin, ja muodostui uusi kaupunki Salo.
Nimi vaan olisi saanut olla joku muu, kun salolaiset edelleen luulevat olevansa parempia kuin reuna-alueilla asuvat. Salolla on ollut nimestä vain haittaa Nokian lähdettyä, mutta kun haluttiin pitää kynsin ja hampain kiinni nimestä. Sastamala on hyvä esimerkki, siinä otettiin ihan eri nimi käyttöön.
Ylpeä voi olla vasta, kun on aihetta.
Kannattaa olla ylpeä Venäjästä.
Salosta ei ehkä pitäisi käyttää sanaa kaupunki lainkaan, vaan kyllä tämä on kauppala tai maalaispitäjä. Salossa ainoa positiivinen puoli ovat edulliset asunnot, mutta myös vastapainoksi surkeat palkat.
Edullisissa asunnoissakin on täällä se puoli, että ne ovat joko vanhoja energiasyöppöjä tai ratalinjauksen kyljessä. Uudehko ja hyväkuntoinen asunto maksaa Salossakin, mutta niitä ei ole rakennettu tänne montaakaan pitkään aikaan.
Joissain kaupungeiksi itseään kutsuvissa on valtion virastoja, ja valtion laitoksia ja niissä työntekijöitä enemmän kuin Salossa asukkaita.
Koski tl. on asukasluvussa noususuhdanteessa toisin kuin ympäristökuntansa.
Kaikilla luultavasti on muistissa mitä poliitikko nimeltä Juhani Kylänpää sanoi kun häntä haastateltiin ”Suur-Salon” syntymän juhlimisen yhteydessä: Kaivakaa se tallenne esiin!