Salolaisen jalkapalloilun ikuisuushanke on herätetty taas henkiin – reitti halliaikakaudelle on silti vielä sumea

2
Jalkapallohallille on osoitettu 2000-luvulla lukuisia eri paikkoja. Tuorein niistä on Kiskontien varressa Salon lukion vieressä oleva pelto. (SSS/Minna Määttänen)

Salolaisen urheiluinfrastruktuurin musta piste, puuttuva jalkapallohalli, on noussut vuosien tauon jälkeen uudelleen esiin.

Mistään kovin konkreettisesta ei ole vielä kyse, mutta sen verran on jo päästy ajatuksen tasolta suunnitteluvaiheeseen, että hallin mahdollinen paikka on jo katsottu ja mahdollinen toimintamalli kartoitettu.

Paikka olisi Salon lukion takana Kiskontien varressa oleva pelto ja toimintamalli kopioitu suoraan Nummelasta.

Salon Palloilijoiden, Salon Wilppaan ja Salon kaupungin edustajat ovat käyneet paikan päällä tutustumassa niin sanottuun Nummelan malliin.

Nummelaan valmistui vuoden 2019 lopussa kiinteä 8 600 neliömetrin jalkapallohalli Aura Light Certos Areena. Hallissa on täysimittainen jalkapallokenttä (100×60 metriä), 100 metrin juoksusuora, pituushyppypaikka sekä sosiaalitilarakennus, jossa on neljä pukuhuonetta ja muita tiloja.

Hallin käytöstä vastaavat Vihdin kunta, Nummelan Palloseura ja Vihdin Viesti yhteistyössä Vihdin Jäähalli Oy:n kanssa. Vihdin kunta myönsi Vihdin Jäähalli Oy:lle 3,5 miljoonan euron lainan halliprojektin toteuttamista varten.

– Se on erittäin mielenkiintoinen malli. Myös hallin paikka lukion vieressä sopisi meille erittäin hyvin, SalPan jalkapallojaoston puheenjohtaja Jukka Toivonen kertoo ja vetää samalla jarrut pohjaan.

– Tähän hankkeeseen tarvittaisiin vetäjä. Kuka ottaa vastuun, kuka rakennuttaa ja millä rahalla? Kaupunki tuskin lähtee projektiin mukaan tällaisessa tilanteessa kun Urheilupuistossa on muitakin isoja projekteja meneillään, Toivonen muistuttaa viitaten uuteen jäähalliin (tuorein kustannusarvio 8,3 miljoonaa euroa).

Nummelaan halli nousi hämmästyttävällä vauhdilla vain kahdeksassa kuukaudessa. Puolilämpimän hallin lämmitysmuotona ovat ilmalämpöpumput ja käyttökustannuksia kehuttiin tuoreeltaan ”edullisiksi” – tosin kehu annettiin vuonna 2020 ennen nykyistä energiakriisiä.

Nummelan mallin mukaan hallin rakentaminen vaatisi siis osakeyhtiön, jolle Salon kaupunki myöntäisi lainan (sekä luovuttaisi hallin tontin).

Lainaa maksettaisiin pois hallin tuloilla, joista vastaisivat pääkäyttäjät eli SalPa ja Wilpas sekä mahdollisesti kaupunki, joka vuokraisi hallista päivävuoroja esimerkiksi koululaisten ja eläkeläisten käyttöön. Halli soveltuisi myös muiden lajien käyttöön.

– Se pitäisi sitten katsoa erikseen, paljonko mikäkin seura ostaisi vuoroja. Käyttäjiä hallille kyllä riittäisi, Toivonen uskoo.

Palloliiton tuoreen lisenssilaskelman mukaan salolaisseuroissa pelaa yhteensä 1 295 jalkapalloilijaa, joista SalPassa 530 ja Wilppaassa 327. FC Halikossa on 264 pelaajaa. Nummelan hallin pääkäyttäjä on Nummelan Palloseura, joka on viime vuosina kasvattanut pelaajamääränsä 930:een.

– Kaikkien seurojen tarvitsisi olla tässä projektissa mukana, Toivonen myöntää.

Eli myös FC Halikon?

– Niin.

Jos unohdetaan hallihankkeen vetäjän ja rahoituksen puute, asiassa on vielä yksi iso mutta: Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi on noussut jyrkästi vuodesta 2019. Pelkästään vuoden takaiseen verrattuna nousua on yli kuusi prosenttia.

Eli se mitä Nummelassa rakennettiin kolme vuotta sitten 3,5 miljoonalla eurolla tulisi maksamaan Salossa vuonna 2023 tai 2024 todennäköisesti reilusti yli neljä miljoonaa euroa.

Kesällä 2008 Salon silloinen liikuntatoimenjohtaja Urpo Sorsa ja SalPan silloinen junioripäällikkö Ilpo Vesterinen suunnittelivat jalkapallohallia Moision hiekkakentälle. Suunnitelma ei toteutunut. (SSS-arkisto/Sami Kilpiö)

Salossa on keskusteltu jalkapallohallista jo 1990-luvulta lähtien.

Salon Seudun Sanomien arkiston mukaan SalPa ja Wilpas pitivät jo syksyllä 2000 kaupungin kanssa palaverin talviharjoitteluolosuhteiden parantamisesta. Pian Urheilupuistoon saatiinkin tekonurmi, mutta ei haluttua hallia.

Vuonna 2007 SalPa suunnitteli kiinteää juniorimittaista (50×70 metriä) jalkapallohallia Moisioon, mutta tuo hanke kariutui viimeistään seuraavan vuoden finanssikriisiin.

Vuonna 2009 jalkapallohallille kaavoitettiin paikka Tupurin koulun läheltä, nykyisen skeittipuiston vierestä. Hanke ei toteutunut.

Vuonna 2013 SalPa suunnitteli kuplahallia (50×80 metriä) Urheilupuiston koillisnurkkaan kahden jäähallin jatkoksi. Vapaa-ajan lautakunta ei kuitenkaan halunnut kuplahallia Urheilupuistoon vaan Tupuriin, joka taas ei sopinut silloiselle kaupunginjohtaja Antti Rantakokolle.

Yhtä kaikki, hanke kaatui, kun kaupunki ei suostunut takaamaan rakentamiseen vaadittua 500 000 euron lainaa.

2010-luvun merkittävimmät olosuhdeparannukset Salossa ovatkin olleet seurojen itsensä toteuttamia. FC Halikko rakensi vuonna 2011 oman tekonurmikentän Halikon Mustamäkeen ja SalPa oman tekonurmikenttänsä Paukkulaan vuonna 2016. Kumpikin kenttä on myös valaistu.

Palloliiton olosuhdepäällikön Tero Auvisen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin sata jalkapallohallia. Salo on edelleen asukasluvultaan (51 133) Suomen ylivoimaisesti suurin kunta, jossa ei ole jalkapallohallia.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Salpalinja
3 kuukautta sitten

Mitä Salossa ei ole, sitä ei tarvita – vai miten se mantra menikään.

Kuka omistaa?
3 kuukautta sitten

Entä pelto? Onko kaupungin vai yksityisen? Vai eikö maanomistajilta enää kysytä?