Salolaisen palloilun mannerlaatat ovat taas liikkeessä – SalPan nousu on myös hyvä testi urheilukaupunkina itseään pitävälle Salolle

0
SalPan nousukausi sai myös salolaiset yritykset liikkeelle. (Kuva: SSS/Santeri Iltanen)

Salolaisen palloilun mannerlaatat ovat pysyneet siitä lähtien paikallaan, kun LP Viesti nousi mestariksi (2008), Vilpas nousi takaisin Korisliigaan (2009) ja Piivolleyn menestystarina sai karun päätöksen (2011).

Laattoja on kyllä yritetty horjuttaa, mutta mikään seura ei ole saanut niitä pysyvästi liikkeelle.

Ensimmäisenä laattoja tuuppi Kiekkohait, joka nousi pikavauhtia Suomi-sarjaan ja sai nostettua kaupunkiin kauan kaivatun kiekkobuumin hankkimalla muun muassa Pasi Nielikäisen ja Toni Mäkiahon kaltaisia kovanyrkkisiä yleisömagneetteja. Buumi ei muuttunut status quoksi, vaan haihuuma päättyi kahden Suomi-sarja kauden jälkeen putoamiseen keväällä 2013.

Seuraavaksi laattoja töni salibandy ja SalPa, joka keräsi huimia yleisömääriä Salohalliin. Nousu miesten ykkösdivariin jäi kuitenkin ottamatta. Muutamaa vuotta myöhemmin entisistä SalPan pelaajista koottu kulttiseura IBK MedA teki uuden yrityksen ja keräsi vielä hurjempia yleisömääriä. Kummastakin kerrasta syntyi kuolemattomia tarinoita, mutta ei sarjanousua tai jatkuvuutta.

Naisten puolella salolainen kaveriporukka HuKu pelasi monta hyvää vuotta salibandyn I divisioonassa ja kävi jopa karsimassa liigapaikasta, mutta tämäkin säbätarina päättyi jatkuvuuden puutteeseen.

FC Halikko taas nousi naisten Futsal-Liigaan, mutta laattoja eivät hekään ole vielä saaneet liikkeelle – aika on tosin FC Halikon puolella ja laji vasta juurrutusvaiheessa.

Kaikilla ei ole ollut aikomustakaan liikutella laattoja. Kaupungin suurimman lajijaoston, SalPan jalkapallon miesten edustusjoukkue kellui laattojen alla mukavassa magmassa parikymmentä vuotta ilman sen suurempaa halua tai tarvetta suurempiin järistyksiin.

Tänä vuonna tilanne muuttui täysin. Uuden taustayhtiön tuoma maltillinen lisäpääoma ja fiksusti vahvistettu joukkue nousi Ykköseen ja yleisömäärät kaksinkertaistuivat yhdessä kaudessa. Samalla salolaisen palloilun perusasetelma muuttui – ainakin hetkeksi.

Vilpas ja LP Viesti ovat keränneet sponsori- ja yleisötuloina yhteensä noin miljoona euroa joka kausi. Nyt samaa kakkua tulee jakamaan SalPa, joka aikoo lähteä Ykköseen 300 000 euron budjetilla.

Kakun kasvattaminen on haastavaa, eikä yhtälö ole kenenkään osalta helppo, vaikka jalkapallokausi meneekin vain hetkeksi päällekkäin sisäpalloilukausien kanssa.

Silti SalPan lähtökohdat ovat kolmikosta parhaat. Siinä missä LP Viesti ja Vilpas ovat menettäneet koronapandemian jälkeen suosiotaan, SalPa on muuttunut yhdessä vuodessa hajuttomasta, värittömästä ja mauttomasta kellujasta raikkaaksi ja helposti lähestyttäväksi seuraksi.

SalPa nousi jo tällä kaudella yleisömäärissä LP Viestin rinnalle ja menee ensi kaudella ohi, kun Urheilupuistoon saapuu TPS:n ja HIFK:n kaltaisia yleisömagneetteja. Myös paikalliset yritykset ovat hyppäämässä isolla joukolla SalPan nousujunan kyytiin.

Mannerlaatat ovat siis vihdoin liikkeellä. Jos SalPa pystyy vielä sementoimaan paikkansa Suomen 20 parhaan seuran joukossa ja kehittämään samalla toimintaansa sekä ottelutapahtumaa, myös perinteiset kestomenestyjät ovat pakotettuja terävöittämään omaa toimintaansa.

SalPan nousu on myös hyvä testi urheilukaupunkina itseään pitävälle Salolle. 50 000 asukkaan talousalueelle mahtuu samaan aikaan joukkueet Korisliigaan, Mestaruusliigaan ja Ykköseen vain siinä tapauksessa, että salolaiset ovat valmiita lähtemään paikan päälle Urheilupuistoon ja myös maksamaan pääsylipusta.

Lähtökynnys on kasvanut korkeaksi, sillä Sanoman omistama Ruutu lähettää niin LP Viestin, Vilppaan kuin ensi kaudella myös SalPan kaikki ottelut kuukausihinnalla, joka on halvempi kuin aikuisen pääsylippu yhteen otteluun.