Salon Seudun Sotaveteraanit ry vietti viimeistä vuosijuhlaansa – toiminta loppuu vuodenvaihteessa, mutta veteraanityö jatkuu

2
Myös Salon Seudun Sotaveteraanit ry:n toiminta loppuu vuodenvaihteessa. Yhdistyksen puheenjohtaja Voitto Laine piti lokakuisessa vuosijuhlassa puheen. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Salon Seudun Sotaveteraanit ry vietti lauantaina yhdistyksen historian viimeistä vuosijuhlaa Salon Hermannin koulussa.

Juhlapuheen vuosijuhlassa piti Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja, lehdistöneuvos Erkki Heikkinen, joka muistutti, että elämme nykyään itsenäisessä ja vauraassa Suomessa.

– Se on veteraanien lahja meille jälkipolville.

Suomen sotiin vuosina 1939–45 osallistui 700 000 miestä ja 100 000 naista. Suomessa on edelleen noin 3 500 veteraania sekä noin 10 000 veteraanin puolisoa tai leskeä. Veteraanit ovat keskimäärin 97-vuotiaita.

Heikkisen mukaan selviytyminen raskaista sotavuosista ja isänmaan jälleenrakentamisesta perustui kansan yhtenäisyyteen.

– Suomalaiset kokivat maamme ja yhteiskuntajärjestyksemme puolustamisen arvoiseksi.

Tahtotilan syntymiseen vaikuttivat monet syyt. Merkittävää oli kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu.

– Yleinen äänioikeus, yleinen oppivelvollisuus, yleinen asevelvollisuus sekä lait ja normistot, jotka olivat kaikille samat. Yhteiskuntamme koettiin puolustamisen arvoiseksi. Harvassa Euroopan maassa tilanne oli tällainen.

Salon Seudun Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Voitto Laine (oik.), Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma ja kirkkoherra Timo Hukka. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Maanpuolustustahto lujittui talvisodan torjuntavoitoissa.

– Kansa joutui tottumaan sodan karuihin oloihin. Sotien karaiseman kansan henkinen mielentila mahdollisti maamme jälleenrakennuksen.

Heikkinen muistutti, että veteraanisukupolvi johti Suomea pitkään sotien jälkeen.

– Veteraanit loivat nykyisen yhteiskuntamme rakenteet. Harvan sukupolven osaksi on tullut vastata koko aikuisikänsä näin merkittävistä asioista.

Sotasukupolvi kasvatti jälkipolvensa seuraamaan viitoittamaansa tietä.

– Olemme onnistuneet selviämään muuttuneissa eurooppalaisissa tilanteissa veteraanisukupolvelta saatujen oppien ja kokemusten pohjalta. Näiden tekojen ansiosta Suomi nousi puutteesta hyvinvointiin.

Heikkinen sanoi veteraaniliittojen aktiivisen edunvalvontatyön tuottaneen vuosien kuluessa hyviä tuloksia. Veteraanit esimerkiksi tunnustettiin kunniakansalaisiksi.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee vuodenvaihteessa. Meidän on varmistettava, että kuntien veteraaneille maksamat kuntakohtaiset lisäpalvelut säilyvät uudessakin hallinnossa, Heikkinen painotti.

”Veteraanit loivat nykyisen yhteiskuntamme rakenteet. Harvan sukupolven osaksi on tullut vastata koko aikuisikänsä näin merkittävistä asioista.”

Salon Seudun Sotaveteraaneja vuodesta 2002 luotsannut puheenjohtaja Voitto Laine kertoi tilaisuudessa vuonna 1966 perustetun yhdistyksen viime vuosista.

Maaliskuun 13. päivä vuonna 2020 muutti yhdistyksen toiminnan, kun koronapandemia sulki Perinnepajan.

Korona ei kuitenkaan tyrehdyttänyt yhdistyksen toimintaa, vaikka toimintatapoja jouduttiinkin muuttamaan. Esimerkiksi fyysiset tapaamiset vaihtuivat korona-aikana puhelinkeskusteluihin.

– Hallituksen jäsenet ja muutkin olivat puhelinyhteydessä oman alueen veteraaniväkeen. Keskusteltiin, vaihdettiin kuulumisia ja kuultiin toivomuksia.

Yhdistys osallistui myös menehtyneiden veteraanien siunaustilaisuuksiin myös korona-aikana, joskin osallistujien määrää rajoitettiin.

Yhdistyksen jäsenmäärä on vähentynyt edelleen. Yhdistyksessä on 342 jäsentä, joista rintamatunnusveteraaneja 14 ja heidän puolisoitaan viisi. Leskiä on 59 ja tukijäseniä 264.

Salon Seudun Sotaveteraanit ry:n toiminta loppuu vuodenvaihteessa, jolloin jäljellä olevan veteraaniväen palvelut siirtyvät Sotiemme 1939–1945 Salon perinneyhdistyksen vastuulle. Toiminnan keskipisteenä tulee olemaan Perinnepaja.

Salon Seudun Sotaveteraanit ry järjesti historiansa viimeisen vuosijuhlan Hermannin koulussa. Lippuja kantamassa Terttu Näremaa-Helin ja Heikki Vehosalmi. Kuva: SSS/Minna Määttänen
2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Historiaa
3 kuukautta sitten

Ennen talvisotaa toimeenpannusta liikekannallepanosta on näinä päivinä 83 vuotta. Edeltävänä kesänä oli kansalaisliikkeeksi kasvaneessa vapaaehtoisessa linnoitustyössä Kannaksella ollut 100 000 osallistujaa.
Talvisodan kuormaa kantanutta ikäpolvea ei Suomessa ole jäljellä enää kuin muutama tusina.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten
Reply to  Historiaa

Kaikki nöyrä kiitos ja kunnioitus sotaveteraaneille. Ison työn teitte niin ennen sotaa kuin tantereilla.

Nyt, mitä lieneekään tulevaisuudessamme, pystymmekö siihen vastaamaan?