Salon väkiluku voi pudota jopa 6000:lla vuoteen 2040 mennessä – myös Somero kuuluu ennusteen häviäjiin

19
Salo on menettänyt kymmenessä vuodessa lähes 4000 asukasta. Ennusteen mukaan kaupungin hiipuminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Somerokin kuuluu ennusteissa häviäjiin.

Salon väkiluku on pudonnut kymmenessä vuodessa 55 000:sta runsaaseen 51 000:een, eikä suunta näytä kääntyvän.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuoreen ennusteen mukaan Salo menettää tuhansia asukkaita vuoteen 2040 mennessä.

Väkiluku vähenee myös Somerolla, Koskella, Marttilassa ja Kemiönsaarella.

Voittajiksi ennuste nostaa suuret kaupungit ja niiden ympäryskunnat. Varsinais-Suomessa vahvimmin kasvaa Turku ja sen siivellä esimerkiksi Kaarina, Raisio ja Lieto.

Paimiokin pitää pintansa ja kasvaa Turun imussa.

MDI:n mukaan Suomen väestö vähenee, vanhenee, keskittyy kaupunkeihin ja kansainvälistyy tulevaisuudessa.

Kaupungistuminen hidastui koronan takia parina viime vuonna, kun entistä useampi siirtyi etätöihin ja katseli asuinpaikkaa suurten kaupunkien ulkopuolelta.

Voisiko koronan aiheuttama muutos olla pysyvää? Tätä MDI on miettinyt yhdessä neljästä skenaariostaan, joissa piirretään Suomen kehitystä vuoteen 2040 asti.

Perusura -skenaariossa laskelmien lähtökohdaksi on otettu Suomen toteutunut kehitys vuosina 2015–2021. Se kertoo, mitä käy, jos elämä jatkuu kuten tähänkin mennessä.

Kaupungistumisen mallissa pohjaksi on otettu vuosien 2015–2019 muuttoliike. Ennen koronaa väki keskittyi voimakkaasti suuriin kaupunkeihin.

Hajautuminen on laskettu koronavuosien 2020–2022 muuttoliikkeen perusteella. Silloin keskittyminen pääkaupunkiseudulle pysähtyi, ja etätyö sai monet miettimään muuttoa maalle.

Kansainvälistyvä Suomi -mallissa on laskettu, miten kehitys muuttuisi, jos Suomen maahanmuutto nousisi suhteellisesti samalle tasolle kuin Ruotsissa.

MDI:n laskelmien mukaan Salo ja Somero häviäisivät, ennustetaan tulevaisuutta mistä tahansa näkökulmasta.

Perusuralla eli kehityksen jatkuessa nykyisellään Salon väkiluku laskisi yli 5 000:lla runsaaseen 46 000:een vuoteen 2040 mennessä. Somero menettäisi 750 asukasta, ja sen väkiluku laskisi alle 8 000:n.

Jos kaupungistuminen nousee uudelleen vallalle, Salo häviää samassa ajassa yli 6 000 ihmistä ja päätyy noin 45 000 asukkaaseen.

Someron menetys olisi yli tuhat asukasta, ja kaupungissa olisi noin 7 500 asukasta.

Koronavuodet ovat herättäneet maaseudulla toivoa muuttoliikkeen kääntymisestä. MDI:n laskelmien mukaan se ei kääntäisi Salon ja Someron kehitystä.

Salo menettäisi hajautumisen mallissa 4 300 asukasta ja päätyisi noin 47 000 asukkaaseen. Someron menetys olisi noin 500 asukasta ja lopputulos 8 000 asukkaan kaupunki.

Kansainvälistyvä Suomi maahanmuuttajineen loiventaisi väkiluvun laskua, mutta ei kääntäisi väestönkehitystä. Salo menettäisi laskelmassa lähes 3 000 asukasta ja Somerokin liki 500.

Salon asukasluku vähenisi vaihtoehdosta riippuen viidestä 12 prosenttiin. Someron prosentit ovat samansuuruisia.

MDI:n laskelmissa suuret kaupungit Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu ympäryskuntineen nousevat kaikissa vaihtoehdoissa voittajiksi.

Hajautumisen mallissa pääkaupunkiseudun kasvu vähenee, mutta jos kaupungistuminen alkaa taas vahvistua, Suomen kasvu keskittyy Helsinkiin ja sen lähikuntiin.

Varsinais-Suomessa suurin voittaja on Turku, jonka asukasluku nousee 20 000–30 000 asukkaalla kaikissa laskelmissa.

Turun myötä kasvavat sen lähikunnat. Esimerkiksi Kaarinalle ennustetaan 4 000–9 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä.

Kaarinan asukasluku kasvaisi nykyisestä 35 500:sta 10–25 prosenttia eli 40 000:ään tai jopa 45 000:een.

Raision ja Liedon kasvuprosentit olisivat pienempiä, mutta nekin voittavat kaikissa tilanteissa.

 

MDI:n väestöennuste 2022: Salo ja Somero miinukselle

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on arvioinut Suomen väestönkehitystä vuoteen 2040 asti neljällä eri skenaariolla.

Vaihtoehdot ovat perusura, kaupungistuminen, hajautuminen ja kansainvälistyvä Suomi.

Skenaariosta riippuen Salon seudun kunnista enemmistö kuuluu ennusteessa häviäjiin.

Salo 51 400 asukasta (2022), ennuste 45 000–48 500 (2040), muutos -6 – -12%

Somero 8 563 asukasta, ennuste 7 500–8 100, muutos -5 – -12%

Kemiönsaari 6 614 asukasta, ennuste 6 000–6 500, muutos -1 – -9%

Koski Tl 2 271 asukasta, ennuste 2 000–2100, muutos -6 – -13%

Marttila 1 990 asukasta, ennuste 1 770–1830, muutos -8 – -11%

Paimio 11 041 asukasta, ennuste 11 200–11 900, muutos +2–8%

Sauvo 2 959 asukasta, ennuste 2 850–3 070, muutos -4 – +4%

Turku 195 137 asukasta, ennuste 215 000–228 000, muutos +10–17%

Kaarina 35 497 asukasta, ennuste 39 000–45 000, muutos +11–26%

19 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Hyvät ajat takanapäin
1 kuukausi sitten

Kysymys kuuluu, kuinka käy asuntojen hintojen? Välitysfirmojen haastatteluissa on vuosikaudet rummutettu kovaa kysyntää ja nousevia hintoja. Moni on sen vuoksi ostanut kodin kiireessä ja vaihtoehtoja huolellisesti vertailematta. Asukasluvun jatkaessa pelkkään laskusuuntaan arvon menetys lienee sitä myöten selvää.

Osto ja myynti
1 kuukausi sitten

Vastaus kuuluu: huonosti – riipuen toki, mistä suunnasta asiaa tarkastelee.

Tavis torilta
1 kuukausi sitten

Juu – juna meni jo – eikä taida toista tullakaan – ainakaan muutamaan vuoteen. AMK oli Nokia-vuosina Salon tulevaisuus opiskelijakaupungiksi. Niin meni Nokia ja AMK:kin kuihtui, jäi vain IoT Campus.

Maija
1 kuukausi sitten

Ei välttämättä. Oma kantani on, että tekemättä jätetyt remontit painavat vaakakupissa aika paljon. Varsinkin taloyhtiöiden kohdalla.

Markkinointi on aina markkinointia. On kuitenkin jokaisen oma ratkaisu, allekirjoittaako kaupan vai ei. Omalla kohdallani muutto muualle on seuraavien 10 vuoden aikana todennäköinen.

Asun täällä
1 kuukausi sitten

Eivätkö ne asunnot olekaan asumista varten? Etäisyydet luultavasti säilyvät samoina.

Herätys päättäjät
1 kuukausi sitten

Tämä kehitys ei ole yllätys. Salolta puuttuu suunnitelmat, mitä tehdään. Kehut Salo IoT Campuksesta ei riitä eikä ylistykset sadan miljoonan velan jätteenpolttolaitoksesta. Iot Campukselle tehdään tulevaisuuden hoivakoti. Tupurin omakotialueelle tulevat ostajaehdokkaat kyselevät ensimmäiseksi, miten polttolaitos vaikuttaa ympäristöön. Mistään ei nyt löydy suunnitelmaa, minne tulee kymmenen vuoden kuluessa seuraava alue uusille omakotitaloille. Onko virkamiehillä ja valtuutetuilla ollenkaan ajatuksena maahankinnat pidemmälle kuin valtuustokausi. Vaikka kunta omistaisi jo maata, siitä menee vuosia ennen kuin kaavat on hyväksytetty ja sitten vasta aloitettaisiin kunnallistekniikan rakentaminen. Kaikki toimenpiteet vaatii rahoitusta, mutta miljoonat meni Turun tunnin radan suunnitteluun. Toivotaan, ettei tämä väestöennuste ole ainoa suunnitelma tulevaisuuteen. Tällaiset… Lue lisää »

Lepsu meininki
1 kuukausi sitten

Tilanne oli odotettavissa, koska liitoskuntien edustajille maanhankinta eli viljelysmaan muuttaminen tonttikäyttöön on punainen vaate. Kehityksen suuntaa on paha suunnitella, jos joka nurkalla vastataan, että menkää muualle. Silloin uusien asuinalueiden perustaminen vaatii tärkeimmiltä luottamushenkilöiltä jämäkkää johtajuutta tehdä yleistä etua ajavia päätöksiä.

Omavarainen Suomi
1 kuukausi sitten
Reply to  Lepsu meininki

Viljelysmaat tarvitaan lähivuodet ruuantuotantoon.

Viljelysalana puoli Suomea
1 kuukausi sitten

Ruoantuotanto ei ole muutaman omakotialueen vaatimasta tiluksesta kiinni. Ruoantuotannolla ja huoltovarmuudella perustellaan nyt katteettomia vaaliteemoja, totuttuun tapaan.

Kuntalainen K
1 kuukausi sitten

Samaan tulokseen pääsee ilman konsulttitoimistoakin. Yliopistokaupunkien vetovoima on tiedetty jo pitkään. Itse asiassa muutos on todennäköisesti nopeampaa, kun vielä huomioidaan, miltä sote näyttää tällä hetkellä. Se mihin MDI ei ottanut kantaa, on väestön ikärakenne eli se, että suurten ikäluokkien poistuma alkaa näkyä tarkastelujakson loppupäässä. Asia johon monessakaan tutkimuksessa ei oteta kantaa. Jo vuoden 2008 syksyllä luin selvitystä ja laskelmia, kuinka kalliiksi tulee asuminen maaseudulla. Siinä oli mm. päätelmä, että alle 500 hengen taajamia ei kannata rakentaa, koska infran rakentaminen ja ylläpitäminen tulee liian kalliiksi. Laskelmissa esiintyi jopa euromääräisiä lukuja. Oli yllättävää, ettei kyseinen selvitys silloin ylittänyt media-kynnystä, vaikka samaan aikaan… Lue lisää »

Kaimaani
1 kuukausi sitten

Salo ulottuu Paimiosta Uudellemaalle, väliin mahtuu melkein sata kilometriä moottoritietä. On täysin luonnollista, että entisten kuntien perukoilta on työntövoima ulospäin, niissä ei ole enää mitään palveluja, eikä liikenneväyliä. Kuusjoki tai Kisko voivat olla aika hankalat paikat, jos ajattelee ympärivuotista asumista. Keskustaajama Salo-Halikko on se, mihin panostamalla voimme vaikuttaa. Salo kasvaa moottoritien suuntaan, tämä on päivänselvä asia. Tunnin juna tulee myös puolestaan auttamaan asiaa. Ja sitä muuten rakennetaan jo. Vai luuletteko, että Turku tekee kaksoisraidetta Kupittaan ja päärautatieaseman välille kaupungin sisäistä liikennettä varten. Kylien Salo on haihattelua, johon ei kannata kaataa enää hyvää rahaa huonon perään. Investoinnit kertovat, kuinka asian laita… Lue lisää »

Tosi on
1 kuukausi sitten
Reply to  Kaimaani

Näin on, ei euroakaan enää pitkin metsiä. Keskusta, Halikon keskusta ja Märy ovat alueita, joihin pitää panostaa. Ne, jotka haluavat asua väljästi maalla, kyllä sisäistävät sen ja ovat valmiit kulkemaan.

Keijo K
1 kuukausi sitten

Veikkaan, että Salon kaupungin viimeiset asukkaat ovat ammatiltaan konsultteja.

Veka
1 kuukausi sitten

Salo on aika toivottomassa tilanteessa. Jotain pitäisi tehdä, mutta puolet huutaa, ettei lanttiakaan keskutaan vaan kylille. ja toinen puoli huutaa, että kylät sikseen ja panostetaan keskustaan. Sitten on porukka, jonka mielestä yhtään ei pidä laittaa rahaa investointeihin, jotka ovat tästä hetkestä ja joistakin palveluista pois. Samaan aikaan ehkä pitäisi jostakin karsia, muttei ainakaan keneltäkään. Uusia tontteja, kiinteistöjä ja infraa pitäisi myös rakentaa, muttei kenenkään naapuriin tai toisten maille, eikä ainakaan niin, että hyödyttää jotain ulkopaikkakuntalaista. Salon täytyy kriisiytyä kunnolla, jotta voitaisiin puhaltaa yhteen hiileen. Oliko kuntaliitos siinä mielessä epäonnistunut, että nyt ollaan liian isoja ja hajanaisia. Voisiko osan liitoksesta purkaa… Lue lisää »

Alkuasukas
1 kuukausi sitten
Reply to  Veka

Ensin pitäisi olla edes suunnitelma, jota voisi vastustaa tai kannattaa.

Käänteen vuosi 2009
1 kuukausi sitten
Reply to  Veka

Muistan 1990-2000 -lukujen taitteen, kun Salo oli nopeasti kehittyvä menestyvä kauppakaupunki. Tapahtuiko muutos pysähtyneeksi kyräilijöiden kyläksi nimenomaan suuren kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009? Sellainen maku tässä nyt on. Maaseutupolitiikka löi kapulat työläisten paratiisin rattaisiin.

Kysyn vaan
1 kuukausi sitten

Aikoinaan ministeri Henna Virkkunen kiersi Suomea puhumassa kuntaliitosten puolesta, mitä kaikkea pelkkää hyvää siitä seuraa ”emokunnalle”. Saloon iski suuruudenhulluus, liitetään kaikki ympäröivät kunnat Saloon. Virkkusen esityksessä korostettiin nousevia verotuloja. Ei ollenkaan huomioitu, että kuntien asukkaiden elinympäristöstä, koulu- ja päiväkodeista, neuvolat, kirjastot, liikuntamahdollisuudet, teiden hoito, koulukyyditykset ja kuntalaisten asioinnit kaupunkiin, tuli hoidettavaksi ja se tuli maksamaan. Ennen ne kunnat hoitivat kaiken omilla verotuloillaan. Bussiliikenteeseen korvauksia antoi sen ajan lääninhallitukset. Eli, oliko mitään hyvää isosta liitosrumbasta?????

Vanha Salo oli vauras
1 kuukausi sitten
Reply to  Kysyn vaan

Ehkä liitoksella vältettiin muutaman entisen pikkukunnan vararikko, mutta suurin osa liitoskunnista on ollut sittemmin menettäjiä niin palveluissa kuin elinvoimassa. Esimerkiksi Perniö oli 15 vuotta sitten vilkas ja toimelias kunta. Toki merkittävä osansa on ollut rakennetun moottoritien sijainnilla, joka palvelee paljon paremmin Halikon kuin Perniön elinvoimaa.

Täti Salosta
1 kuukausi sitten

Laurin markkinoilla vuosittain käydään, ja surullista on nähdä se pysähtyneisyys, mikä Perniön keskustassakin vallitsee. Nyt siellä uuden koulun rakentaminen toi toimintaa seudulle. Monet palvelut poistettu, niin on melkoinen matka niitä Salon keskustaan ajella toimittamaan.