Salon Hermannin koulu sai tällä viikolla vieraita Virosta. Viktor Koop, Liie Juhkam ja Gäthlyn Kukk ovat tutustuneet koko viikon ajan etenkin maahanmuuttajille suunnattuun valmistavaan opetukseen. Kolmikko on seurannut opetusta myös Uskelan koulussa.
Pieni virolainen koulu, Häädemeeste Keskkool sai tänä vuonna ensimmäiset maahanmuuttajatausteiset oppilaat, kun kouluun tuli parikymmentä ukrainalaislasta.
Häädemeesten kylässä Ukrainasta paenneita on vain vähän, mutta maan suurimmissa kaupungeissa, kuten Tallinnassa ja Pärnussa ukrainalaisia on todella paljon. Reilun miljoonan asukkaan maahan on tullut vuoden aikana kaikkiaan 60 000 Ukrainasta paennutta.
Häädemeeste Keskkool sijaitsee Häädemeesten kylässä Pärnun maakunnassa Lounais-Virossa lähellä Latvian rajaa. Viktor Koop kertoo, että kunnan alueella on viitisentuhatta asukasta, mutta kylässä vain viitisensataa.
– Kesällä ihmisiä on kylässä paljon enemmän, sillä alue on suosittu turistikohde. Meillä on muun muassa hieno ranta, englantia ja saksaa opettava Koop kertoo.
Etenkin suomalaiset eläkeläiset sekä ruotsalaiset ovat ihastuneet virolaiseen rantakohteeseen, ja he ovat hankkineet alueelta asuntoja.
Häädemeeste Keskkoolissa on vain reilut sata oppilasta, joten yli 500 oppilaan Hermannin koulu oli virolaisvieraille uusi kokemus. Tosin vielä 25 vuotta sitten Häädemeeste Keskkoolissakin oli yli 400 oppilasta.
– Kylällä ollut punatiilitehdas suljettiin, ja varsinkin nuoret muuttivat kaupunkiin, kun töitä ei enää ollut. Vuodet 2007 ja 2008 olivat pahimmat, Koop kertoo.
Häädemeeste Keskkoolissa tarjotaan perusopetusta, ja oppilaat ovat iältään 7–19-vuotiaita. Virolaisvieraat kertovat, että Viron ja Suomen kouluissa on paljon samaa, mutta myös eroja löytyy.
– Suomessa naisia ja miehiä on opettajina suurin piirtein saman verran. Virossa valtaosa opettajista on naisia, Koop sanoo.
Eniten eroja maiden välillä on Koopin mukaan maahanmuuttajien opetuksessa.
– Täällä (Hermannin koulussa) on todella paljon maahanmuuttajalapsia. Heidän opetuksensa on systemaattisempaa kuin Virossa.
– Kaikkiaan maahanmuuttajien opetus on vaativaa ja raskasta työtä, hän kertoo huomioistaan.
Koop sanoo myös suomalaisten oppilaiden olevan taidoiltaan hyvin tasaisia.
– Virossa oppilaiden tasoerot ovat suuret.
Häädemeeste Keskkoolissa käsitöitä ja kuvataidetta opettava Liie Juhkam näkee opettajan työn olevan hyvin samankaltaista kummassakin maassa.
– Opettajalta vaaditaan joka paikassa samoja ominaisuuksia. Opettajan on oltava rauhallinen, kärsivällinen ja välillä ovelakin, Juhkam sanoo.
Häädemeste Keskkool ja Hermannin koulu ovat tehneet yhteistyötä jo aikaisemmin yhteisen kansainvälisen projektin tiimoilta. Hermannilaiset ovat olleet vastavuoroisesti kylässä Virossa.
Virossa koulupäivät ovat yhtä pitkiä joka päivä. Koulu alkaa kaikilla oppilailla kello 8 ja päättyy nuorimmilla oppilailla kello 13 ja vanhemmilla noin kello 14.30. Itäeurooppalaisille tyypilliseen tapaan etenkin koulutaipaleen alku on erittäin merkityksellinen tapahtuma.
– Ensimmäinen koulupäivä on pyhä. Silloin laitetaan päälle parhaat kouluvaatteet, tuodaan opettajalle kukkia, pidetään puheita ja nostetaan lippuja salkoon, Koop kertoo.
Koulupäiviä lukuvuoden aikana kertyy Virossa 175, kun taas Suomessa oppilailla on lukuvuodessa 190 työpäivää.
– Koulu alkaa meillä 1. syyskuuta ja päättyy kesäkuun puolivälissä, Koop kertoo.
Ukrainan sota näkyy koko Euroopassa, mutta Virossa sen tapahtumia seurataan erityisen tarkkaan.
– Televisiosta tulee koko ajan uutisia ja netissä on paljon sotaa käsitteleviä sivustoja. Venäjän toimet saavat Virossa myös kannatusta, koska maassa on ”putinisteja”, jotka seuraavat omia kanaviaan, Koop kertoo.
Koulussa sodasta ei oppilaiden kanssa kuitenkaan keskustella.
– Sota näkyy niin paljon jo muualla. Yritämme pitää koulun sodasta vapaana alueena ja välttää konflikteja, Koop sanoo.
Hermannin koulussa kolme valmistavan opetuksen ryhmää
Salon Hermannin koulussa on kolme maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavan opetuksen ryhmää. Aikaisempina vuosina koulussa on ollut vain yksi ryhmä, mutta tänä syksynä ryhmiä piti lisätä oppilasmäärän kasvettua rajusti Ukrainan sodan takia.
Salossa aloittielokuussakouluvuotensa noin 125 ukrainalaislasta (SSS 6.8.).
– Hermannin koulussa ukrainalaislapsia on nelisenkymmentä. Kaikkiaan valmistavassa opetuksessa on koulussa viitisenkymmentä oppilasta, kertoo koulun rehtori Tuomas Tättilä.
Salossa valmistavan opetuksen ryhmiä on kuudessa eri koulussa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Ryhmiä on Armfeltin, Pajulan, Hermannin, Ollikkalan ja Uskelan kouluissa sekä Perniön yhteiskoulussa. Valmistavassa opetuksessa on kaikkiaan noin 140 oppilasta.
Valmistavan opetuksen tavoitteena on, että lapsi oppii suomea ja koulutyön käytäntöjä riittävästi voidakseen siirtyä tavalliseen luokkaan. Nämä taidot on hankittu yleensä yhden lukuvuoden aikana.
