Saloon asennettu kuluvan vuoden aikana jo yli 230 uutta aurinkovoimalaa – ”Uusimmat paneelit imevät energiaa pilviselläkin säällä, mutta ydintalvella hyöty on lähellä nollaa”

12
Salolaisten aurinkovoimaloiden määrä on liki 5-kertaistunut reilussa neljässä vuodessa. Investointipäätös oli Jari Laakkiolle (oik.) pitkän harkinnan tulosta. Asennustöissä Energiatalo Järven Jussi Rahkola (vas.) ja Tapio Järvi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

– Salokin on mainostanut itseään vihreäksi kaupungiksi, mutta eihän täällä ole mitään vihreää energiaa. Moni kaupungin rakennus olisi ihanteellinen aurinkoenergialle, mutta ei, aurinkosähköjärjestelmiä asentaneen Areva Service Oy:n Esa Areva puuskahti Salon Seudun Sanomille reilut kymmenen vuotta sitten (SSS 12.8.2012).

Tasan kuukautta aikaisemmin (12.7.2012) Yle otsikoi nettisivuillaan uutisen seuraavasti: ”Aurinkosähkö on Suomessa mökkiläisten puuhastelua”. Jutun ingressissä mainitaan paneeleja löytyvän ”lähinnä syrjäseuduilta ja kesämökeiltä”.

Paljon on muuttunut kymmenessä vuodessa. Aurinkovoiman suosio on yleisesti ottaen kovassa kasvussa, eikä vähiten kuluvan vuoden tapahtumien vuoksi.

Areva Servicestä vielä mainittakoon, että sen aurinkoenergialiiketoiminta toimii nykyisin Salo Solar Oy -nimellä Solar Finland -konsernin suojissa. Salo Solarin liikevaihto oli vuonna 2020 yli kolme miljoonaa euroa, joten pelkästä mökkiläisten puuhastelusta tuskin lienee kyse.

Energiatalo Järven Jussi Rahkola (vas.) ja Tapio Järvi asensivat aurinkopaneeleja piharakennuksen katolle viime torstaina. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tilastotkin kertovat, että aurinkoenergia on levittäytynyt syrjäseuduilta suuriin kaupunkikeskuksiin.

Salossa oli huhtikuussa 2018 sähkönjakeluyhtiö Carunan mukaan 243 verkkoon liitettyä aurinkovoimalaa. Kaikkiaan Suomessa tuotettiin tuolloin aurinkoenergiaa noin 35 megawatin edestä.

Vuoden 2020 lopussa Salossa oli 722 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 7,3 megawattia. Teholukema oli siis noin viidennes siitä, mitä Suomessa tuotettiin kokonaisuudessaan kahta vuotta aikaisemmin.

Vuoden 2021 loppuun mennessä salolaisten aurinkovoimaloiden määrä nousi 893:een. Niiden yhteenlaskettu teho oli 8,7 megawattia.

Tänä vuonna Saloon on asennettu Carunan mukaan 234 uutta aurinkovoimalaa, joiden teho on 2,2 megawattia. Täten kaupungissa on yhteensä 1 127 aurinkovoimalaa, jotka tuottavat energiaa noin 11 megawatin teholla.

Salo on tuoreen selvityksen mukaan toiseksi aurinkovoimaisin kunta Carunan toiminta-alueella. Ainoastaan Espoossa (18,2 megawattia) kapasiteetti on suurempi. Esimerkiksi Lohjalla (6,6 megawattia), Kaarinassa (6,3 megawattia) ja Joensuussa (4,8 megawattia) tehot ovat huomattavasti matalampia.

Caruna operoi Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa sekä Joensuussa, Koillismaalla ja Satakunnassa. Yrityksen toiminta-alueella on tuoreen selvityksen mukaan 152 megawattia aurinkovoimaa, kun viime vuoden lopussa yhteisteho oli 108 megawattia.

Taitajankatu 4:n katolla on 900 neliömetrin kokoiset aurinkopaneelit. Kuva: Marko Mäkelä

Aurinkoenergian suosion taustalla on ymmärrettäviä syitä.

– Sähkön hinnan nousu, huoli ilmastosta ja halpeneva aurinkovoimateknologia, Carunan innovaatiopäällikkö Verneri Kohonen listaa.

– Paneelit ovat kehittyneet, ja ne ovat nykyään tehokkaampia, hän jatkaa.

Sähkön hintaa kylmän ja pimeän talven aikana kauhistellaan jo etukäteen. Kohonen toteaa, että vaikka paneelit ovat kehittyneet suurin harppauksin, ei aurinkovoimaloista ole sydäntalvella juurikaan hyötyä.

– Nykyteknologia mahdollistaa sen, että voimaloista saadaan tehoa vielä loppusyksystä ja heti kevättalvella. Uusimmat paneelit imevät energiaa pilviselläkin säällä, mutta ydintalvella hyöty on lähellä nollaa, hän sanoittaa.

”Nykyteknologia mahdollistaa sen, että voimaloista saadaan tehoa vielä loppusyksystä ja heti kevättalvella.”

SSS uutisoi vuonna 2018 (SSS 30.4.2018), että salolaisista aurinkovoimaloista 71 prosenttia sijaitsee omakotitaloissa ja 10 prosenttia vapaa-ajan asunnoissa. Liike-elämän ja teollisuuden osuus oli vain 8 prosenttia, maatalouden vielä prosenttiyksikköä pienempi.

Verneri Kohonen sanoo, ettei kyseisiin lukuihin ole tullut dramaattisia muutoksia.

– Mutta eräänlainen murroskausi on nähdäksemme käsillä. Suurempia teollisen luokan aurinkopuistoja suunnitellaan ja toteutuessaan ne tietenkin vaikuttavat voimasuhteisiin.

– Jos ajatellaan, että kymmenen megawatin teholla aurinkoenergiaa tuottavaan kaupunkiin rakennetaan voimala, jonka kapasiteetti on kaksi megawattia, niin muuttaahan se tilannetta, hän havainnollistaa.

Tyypillisen suomalaisen aurinkovoimalan teho on noin viisi kilowattia (0,005 megawattia).

– Tuokin luku hiipinee ylöspäin, kun teknologia ja paneelit kehittyvät, Kohonen uumoilee.

Hän ei näe mitään syitä sille, miksi aurinkovoimabuumi laantuisi lähitulevaisuudessa.

– Tuotannolliset pullonkaulatilanteet voivat toki hidastaa ilmiön leviämistä, Kohonen huomauttaa.

Carunan toiminta-alueen aurinkovoimaisimmat kunnat

Suluissa kunnan aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho

1. Espoo (18,2 megawattia)

2. Salo (11 MW)

3. Lohja (6,6 MW)

4. Kaarina 6,3 MW)

5. Kirkkonummi (5,3 MW)

6. Kurikka (5,1 MW)

7. Parainen (4,9 MW)

8. Joensuu (4,8 MW)

9. Tuusula (4,8 MW)

10. Lieto (4,3 MW)

Salolaisen piharakennuksen katolle tulee 14 aurinkopaneelin voimala, joka tuottaa tehoa yhteensä 5,74 kilowatin edestä. Energiatalo Järven Jussi Rahkola (vas.) ja Tapio Järvi asennushommissa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Aurinkoenergiaan investoitunut salolainen arvioi, että voimalan takaisinmaksuaika voi lyhentyä yli puolella tusinalla vuodella

Aurinkovoimalan hankkiminen realisoitui salolaiselle Jari Laakkiolle vuodenvaihteessa, kun joulukuun sähkölasku osoitti 1 300 euron summaa.

– Hetken mielijohteesta ei ole kyse. Talomme kuluttaa paljon energiaa, joten aurinkovoima on ollut tapetilla jo pitkään, sähkölaskujensa kehitystä excel-taulukoista vuosien ajan tarkkaillut Laakkio toteaa.

Energiatalo Järven Tapio Järvi ja Jussi Rahkola olivat viime viikolla asennushommissa Laakkion piharakennuksen katolla. Käyttövalmis voimala koostuu 14 paneelista, joiden yhteenlaskettu teho on 5,74 kilowattia.

– Ensi syksynä hankimme vielä toisen mokoman, jos koemme sen kannattavaksi, Laakkio kertoo.

Hän arvioi, että noin 9 000 euron investointi maksaa itsensä takaisin vajaassa kolmessa vuodessa.

– Energiakriisiä edeltävillä sähkön hinnoilla takaisinmaksuaika voisi olla kymmenenkin vuotta, Laakkio mainitsee.

– Todellisuudessa tarkkoja laskelmia on kuitenkin mahdotonta tehdä. Vain aika näyttää, hän lisää.

Nykyiset energiamarkkinat ovat Laakkion mukaan kuluttajalle kuin suuri arvoitus.

– Ainoa varma tieto on se, että sähkön hinta ja asumismenot nousevat, hän perustelee.

”Talvellahan tämä systeemi ei mitään tuota, eivätkä taida tuottaa tuulivoimalatkaan. Siinä on teknologian vielä vara kehittyä.”

Laakkiolla oli voimalan hankinnassa kaksi periaatetta, joista molemmat pitivät.

– Työn hoitaa luotettava, salolainen toimija ja tämän vuoden puolella, hän kiteyttää.

Paneelit hän hankki nimenomaan sähkölaskun pienentämiseksi.

– Kesän ylijäämäsähkön myymme takaisin, mutta ei sillä mitään suurempaa bisnestä tehdä.

Kesään on kuitenkin vielä pitkä matka. Niin Laakkion kuin muidenkin suomalaisten on ensin sinniteltävä talven yli.

– Talvellahan tämä systeemi ei mitään tuota, eivätkä taida tuottaa tuulivoimalatkaan. Siinä on teknologian vielä vara kehittyä, Laakkio viittaa.

12 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tassu
3 kuukautta sitten

Jos haluaa saada sähköä talvellakin, on talvellakin tuulista. Ei kaikkina päivinä, mutta olettaisi, että nykyiset pienemmät tuulivoimalat (ei siis 200 metriä korkeat) ovat hyvin tehokkaita. Niitäkin on ollut olemassa jo vuosikymmeniä.

Ellei sitten Etelä-Suomeen tule täysin tyyntä talvea.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Tassu

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan talvella on tosiaan keskimäärin tuulisempaa kuin kesällä. Muutama tyyni pakkaspäivä ei tätä faktaa muuksi muuta.

Keijo K.
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Mihinkään faktatietoon nojaamatta täysaurinkoisella päivällä sataa vähemmän kuin täyspilvisellä.

Make
3 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

Mihinkään faktatietoon nojaamatta talvella tuulee useammin kuin paistaa aurinko.

Puhaltelija
3 kuukautta sitten
Reply to  Make

Fysiikan lait eivät nykyäänkään ole juuri muuttuneet. Maanpinta hidastaa tuulta, sisämaassa vaikutus ulottuu monen sadan metrin korkeuteen, ja energia = nopeus potenssiin 3 eli tuplavauhti = 8-kertainen energia. Avomerellä tuotto on moninkertainen sisämaahan verrattuna.

Siksi puunlatvojen korkeudella olevat myllyt ovat aika turhia. Ilmatieteen laitoksen Tuuliatlas kertoo asiasta lisää.

Tammisiltalainen
3 kuukautta sitten
Reply to  Tassu

Harvalla on niin isoa tonttia, että voisi hankkia kilowattiluokan tuulivoimalan. Maston kun pitää olla niin korkea, että roottori on talojen ja puunlatvojen yläpuolella. Melu on se toinen asia.

Allan
3 kuukautta sitten
Reply to  Tassu

Kotikäyttöön tarkoitettuja neljän kilowatin tuulivoimaloita löytyy sellaisia, että ne tuottavat sähköä jo 4 m/s tuulennopeudella.

Aurinkopaneeleita harkitseva
3 kuukautta sitten

Aurinkovoimalainvestointi omakotitaloon lienee suurusluokkaa 10 000 euroa. Siis varsin paljon ihmiset investoivat, jotta saisivat edes hieman tuotettua itse sähköä ja pienennettyä suureksi kohonneita sähkölaskuja. Tämä on hyvä juttu. Käsittämätöntä on sen sijaan kaupungin puisto-osaston nihkeä suhtautuminen paneeleita varjostavien puiden kaatamiseen. Kaupungin alueella olevat isot puut saattavat varjostaa paljonkin, jolloin suurella rahalla hankitut paneelit tuottavat huomattavasti vähemmän. Pitäisi olla päivän selvää, että paneeleita varjostavien puiden kaatamista pyytävien ihmisten pyyntöihin suhtauduttaisiin myönteisesti, ja puut kaadettaisiin. Tämän pitäisi olla niin itsestään selvää, että ei sitä tarvitsisi tänne kirjoitella, mutta ei ole. Jonkun kaupungin johdosta pitäisi antaa näille byrokraateille ohjeitus, että paneeleita varjostavat puut… Lue lisää »

Repa
3 kuukautta sitten

Kaupungin puistojen puita ei tule kaataa sillä perusteella, että yksittäinen omakotiasukas on hankkinut taloonsa aurinkopaneelit.

Aurinkovoimaa
3 kuukautta sitten

Niinpä. Ilmeisesti puisto-osasto ei halua puiden kaadolla helpottaa asukkaiden asumiskustannuksia korkeiden sähkölaskujen kompensoimiseksi? Kuitenkin tämä on sitä paljon puhuttua vihreää siirtymää, jossa luontoa suojellaan, vaikka se edellyttäisi jokusen puun kaatoa.

En yhtään ihmettele Salon miinusmerkkistä muuttoa täältä, jos kerran asukkaiden elämää näinkin yritetään hankaloittaa.

Rikka rokassa
3 kuukautta sitten

Salo voisi sananmukaisesti viherryttää imagoaan. Joutomaille voi istuttaa jotain nopeasti kasvavaa puuta, josta saa jatkossa kaukolämpöön polttoainetta.

Allan
3 kuukautta sitten

Suomi oli tehokkaampien paneelien kehityksen ykkösmaa, mutta luupäiset päättäjät eivät kaikessa viisaudessaan antaneet yliopiston tuotekehitykseen riittävästi rahaa. Nyt hiilisähkön tuotosmaa Puola on kurvannut vasemmalta ohi mennen tullen. Paremmat paneelit voitaisiin valmistaa perovskiitista. Perovskiitista valmistetut paneelit ovat vielä jäljessä paneelien kestoiässä ja tehoprosenteissa verrattuna piipohjaisiin järjestelmiin. Muussa perovskiitti päihittää piipohjaiset mennen tullen. Se on ennen kaikkea halpaa valmistuksen osalta, ja siitä voidaan tulostaa paneelit halvalla, noin kymmenysosalla siitä, mitä piipohjainen paneeli maksaa. Neliömetrin perovskiittikalvon tulostus maksaa noin kaksi euroa. Perovskiitti tuottaa sähköä laajemmasta valospetristä kuin piipohjainen kenno, sillä perovskiitti hyödyntää sähköntuotantoon myös uv- ja infrapunasäteilyä laajemmin kuin piipohjaiset kennot. Aikoinaan Suomen… Lue lisää »