Tunnin juna ei innosta

2
Tunnin junan edistäminen vaatii edunvalvontaa myös maakunnan sisällä. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Varsinaissuomalaiset eivät pidä Tunnin junaa tärkeimpänä hankkeena, jos sen rinnalle laitetaan Saaristomeren tilan parantaminen ja Turun lääketutkimuskeskuksen rahoituksen turvaaminen. Tässä joukossa Tunnin juna sijoittui selvästi kolmanneksi Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien teettämässä kyselyssä.

Poliittisella ja maakunnan edunvalvonnan asialistalla Tunnin juna on kärkihanke.

Turun Sanomat kysyi syyskuussa eduskuntapuolueiden Varsinais-Suomen piirien puheenjohtajilta, mitä maakunnasta pitäisi saada hallitusohjelmaan. Tärkeimpiä ovat Saaristomeren suojelu, Tunnin juna ja lähijunaliikenne.

Tunnin juna oli liikennehankkeiden ykkönen. Sen rakentamiseen odotetaan myönteistä kantaa jo seuraavan hallituksen ohjelmassa. Varsinais-Suomen liiton kolme kärjessä -lista on: Tunnin juna, Saaristomeren suojelu ja osaavan työvoiman saanti.

Turun ja Helsingin välistä nopeaa junayhteyttä alettiin edistää puheissa aiempaa kiivaammin vuonna 2014. Euroopan unioni oli määritellyt maanosan laajuisen liikenneverkon. Välimereltä alkavan ydinkäytävän pullonkaulaksi havaittiin Salon ja Espoon välinen osuus. Aiemmin väli tunnettiin Elsana tai Esana.

Yhteys halki Euroopan kulkee Tukholmasta meren yli Turkuun ja sieltä edelleen Helsingin kautta Venäjälle. Nopea juna Venäjälle ei tällä hetkellä ole kenenkään tavoitteena. Eteläisen Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue ja varmemmat junayhteydet ovat edelleen pitäviä perusteluja.

Tunnin junan takana ovat maakuntien liittojen lisäksi radan varren kaupungit ja kunnat, muun muassa Turku ja Salo.

Tunnin junan vastaiset argumentit ovat saaneet palstatilaa tässäkin lehdessä. Hanketta pidetään liian kalliina, ja se tuhoaa luontoa ja asutusta.

Kansalaiskeskustelussa Tunnin junalle ei juuri löydy puolustajia, ei kansanedustajienkaan joukosta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi elokuun lopulla Turun Eurooppafoorumin keskustelussa, että hänhaluaa kunnon perustelut Turun Tunnin junan rakentamiselle. Toistaiseksi selvitykset eiväthänen mukaansapuolla taloudellisesti uusia suuria ratahankkeita.

Tunnin junasta ei tehdä päätöksiä kansanäänestyksellä. On kuitenkin huolestuttaa, jos suurella maakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeällä hankkeella ei ole kansalaisten hyväksyntää. Edunvalvojilla, ministereillä ja kansanedustajilla on Tunnin junan edistämisessä työtä myös kotikulmilla.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Maakuntalainen
1 kuukausi sitten

Eiköhän se ydinkäytävän pullonkaula kuitenkin ole Itämeri.

Mitä tulee työssäkäyntialueen muodostumiseen, lainaan joukkoliikennesuunnittelija Henri Miettistä: ”Tilastokeskuksen mukaan työssäkäyntialue muodostuu kunnista, joissa yli kymmenen prosenttia työllisistä pendelöi keskuskuntaan tai alueen toiseen kuntaan. Vuonna 2018 Turusta ja Salosta kulki töihin Helsinkiin 2,5 prosenttia työllisistä. Työssäkäyntialueen muodostuminen vaatisi epärealistista pendelöinnin moninkertaistumista. Hämeenlinnasta ja Lahdesta on jo nyt paremmat junayhteydet Helsinkiin, eikä niiden työllisistä käy töissä Helsingissä kuin vain 4,1 prosenttia.

Helsingin työssäkäyntialue kasvaisi siis korkeintaan muutamilla tuhansilla varsinaissuomalaisilla työntekijöillä. Hyöty olisi mitätön hankkeen kustannuksiin verrattuna. Lisäksi pendelöinti olisi vain läppärityöläisten saavutettavissa. Toive 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueesta onkin harhaanjohtava ja elitistinen.”

Amaryllis
1 kuukausi sitten

”On huolestuttavaa, jos hankkeella ei ole kansalaisten hyväksyntää.”
Tähän on helppo ratkaisu: vaihdetaan alueen kansalaiset helpommin höynäytettäviin.