Ukrainalaisäitien turvallisuudentunne järkkyi Salossa ja Halikossa, kun venäläiset turvapaikanhakijat saapuivat: ”Olemme tulleet helvetistä ja nyt se sama helvetti on täällä”

Ukrainalaiset sotapakolaiset kertovat pelkäävänsä Halikon ja Meriniityn vastaanottokeskuksissa, jonne on viime päivinä tullut turvapaikanhakijoita Venäjältä. Pienten lastensa kanssa asuvat ukrainalaisäidit kokevat olonsa turvattomaksi.

– Olemme tulleet helvetistä ja nyt se sama helvetti on täällä, Yevheniia sanoo.

Yevheniia on asunut puolitoistavuotiaan tyttärensä kanssa Halikon vastaanottokeskuksessa huhtikuusta lähtien.
– On aivan eri asia, miksi me olemme paenneet tänne ja miksi nämä venäläiset nyt tulevat, Olena toteaa.

Salo ja Halikko on mainittu myös Ukrainassa sunnuntaina illalla julkaistussa uutisessa.
”Venäläisiä sotakarkureita majoitetaan Suomessa yhteen ukrainalaisten pakolaisten kanssa”, mediakanava TCH otsikoi.

Venäläisten turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa viime viikolla, kun presidentti Vladimir Putin oli julistanut maahan osittaisen liikekannallepanon. Meriniityn vastaanottokeskukseen Salossa saapui torstaina tiettävästi toistakymmentä Venäjän kansalaista. Halikon vastaanottokeskukseen puolestaan tuli perjantaina ryhmä venäläisiä.

Salon Seudun Sanomien haastattelemat ukrainalaisnaiset kertovat kokeneensa olonsa sen jälkeen turvattomaksi. He sanovat, etteivät tiedä, millä asialla venäläismiehet täällä ovat.
– He kuuntelevat puhelimesta kovaan ääneen Venäjän propagandauutisia, mutta eivät halua mennä rintamalle ammuttavaksi, Olena sanoo.

Krementšukista paennut Olena asuu Meriniityn vastaanottokeskuksessa kolmevuotiaan tyttärensä kanssa. Hän kertoo menettäneensä oman huoneen venäläisryhmän tultua. Nyt hän asuu samassa huoneessa äitinsä ja isänsä kanssa.
– Stressi on kova, ja lapset kärsivät unettomuudesta.
Krementšukin kaupunki muistetaan Suomessa venäläisten kesäkuisesta ohjusiskusta ostoskeskukseen.

Yevheniia kertoo aristelevansa Halikon vastaanottokeskuksessa jopa sitä, että voisi mennä yhteiseen keittiöön kokkaamaan ruokaa. Häntä jännittää mahdollinen kohtaaminen venäläisten kanssa.
– Täytyy kuunnella ennen kuin keittiöön voi mennä. Vältän menemistä, jos sieltä kuuluu kolinaa. Lapsetkin ovat tästä stressaantuneita. Olemme paenneet venäläisiä ja nyt he ovat meidän naapureitamme.

Yevheniian mukaan moni ukrainalainen pelkää vastaanottokeskuksessa sitä, että jostain arjen asiasta syntyy vielä yhteenotto ukrainalaisten ja venäläisten välillä. Hän kertoo tapahtumista viikonloppuna.
– Hiljaisuus tulee kymmeneltä, mutta venäläiset metelöivät. Yritin sanoa, että lopettakaa, mutta he vain jatkoivat siihen asti, että vartija tuli paikalle.

Sekä Yevheniia että Olena opiskelevat parhaillaan Salon seudun ammattiopistossa. Heidän aviomiehensä ovat Ukrainassa reservin valmiustilassa.

Ukrainalaiset pitävät toisiinsa yhteyttä ja keskustelevat pikaviestipalvelu Viberissä, joka toimii suomalaisten suosiman WhatsAppin tavoin. Salanimellä kirjoittava ukrainalainen bloggaaja Fashik Donetskiy julkaisi kuvakaappauksia keskusteluryhmistä sunnuntaina.

Bloggaaja kertoi, että Suomessa sijoitetaan venäläisiä ”karkureita” samoihin vastaanottokeskuksiin ukrainalaisten naisten ja lasten kanssa. Mediakanava TCH tarttui aiheeseen ja julkaisi verkossa uutisen, jossa mainittiin Salon ja Halikon lisäksi myös Pori, Turku ja Uusikaupunki.

Halikon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Johanna Kallioinen ohjaa ottamaan yhteyttä Maanmuuttovirastoon.
– En kommentoi edes meidän yksikköömme liittyen. Kaikki kommentit voi pyytää Maahanmuuttovirastosta. Se viestii tästä asiasta.

Vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta myöntää, että venäläisten turvapaikanhakijoiden tulo Meriniityn vastaanottokeskukseen oli ”herättänyt hämmennystä ja kannanottoja ukrainalaisissa”.

Nuutinen sanoo, ettei hän ole kuullut ongelmista Halikossa tai muissa keskuksissa.
– Lähes kaikissa vastaanottokeskuksissa on ollut sekä venäläisiä että ukrainalaisia, eikä se ole tähän asti muodostanut ongelmaa. Selvitämme tilannetta ja katsomme, mitä toimenpiteitä teemme.

Yksikönjohtaja Jukka Pyykönen Meriniityn vastaanottokeskuksesta toteaa, että asukkaiden huolia on kuunneltu ja tilanne on rauhallinen.
– Ihmisten taustat huomioonottaen on ymmärrettävää, että erilaiset traumat aktivoituvat. Meidän täytyy ymmärtää kaikkia osapuolia. Tehtävämme on turvata kaikille ihmisille hyvä oleminen ja eläminen.

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa julkaisi lauantaina avoimen kirjeen ukrainalaisten pakolaisten puolesta. Yhdistys katsoo, että Venäjältä paenneiden miesten sijoittaminen Ukrainasta paenneiden naisten ja lasten läheisyyteen muodostaa merkittävän uhan ukrainalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.

”On syytä muistaa, että Ukrainasta pakenivat pääasiassa naiset ja lapset, kun taas Venäjältä pakenevat ovat ensisijaisesti miehiä. Kun Venäjän hallitus sotilaallisen kampanjan tappioiden ja epäonnistumisten seurauksena ilmoitti liikekannallepanosta, merkittävä osa Venäjän miespuolista väestöä yksinkertaisesti pelkäsi mahdollista kuolemaa Ukrainassa”, kirjeessä todetaan.

Yhdistyksen mukaan Venäjän kansalaisten majoittamista samoihin paikkoihin Ukrainan sotapakolaisten on täysin mahdoton hyväksyä.

Maahanmuuttovirasto tviittasi sunnuntaina, että ”sijoitamme ukrainalaiset ja venäläiset hakijat laitosmallisissa keskuksissa jatkossa lähtökohtaisesti eri keskuksiin”.

Maanantaina Maahanmuuttovirasto kertoi, että venäläiset ovat liikekannallepanon jälkeen jättäneet 237 turvapaikkahakemusta. Viime vuosina venäläiset ovat jättäneet tavallisesti 200 – 500 turvapaikkahakemusta vuodessa.

Yevheniia ja Olena esiintyvät jutussa turvallisuussyistä vain etunimillä.