Ukrainan Suomen suurlähettiläs tahtoo Venäjän terroristivaltioiden listalle: ”Jos tämä sota ei ole terrorismia, niin mikä sitten on”, Olga Dibrova totesi Salossa

11
Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova keskusteli Iot Campuksella muun muassa Yana Rybakin (vas.), Iryna Pavlovan, Alona Karpenkon, Alina Palamaniukin ja Olga Haliatovskan kanssa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova toisti tiistaina vaatimuksen, että Venäjä on julistettava terroristivaltioksi. Dibrova vieraili Töihin Saloon -rekrytointitapahtumassa.
–  Venäjän armeija on sodan alusta asti hyökännyt pääasiassa siviilikohteita vastaan ja tehnyt kymmeniätuhansia sotarikoksia. Jos se ei ole terrorismia, niin mikä sitten on, Dibrova totesi tavatessaan toimittajia.

Suurlähettiläs Dibrova muistutti, että Ukraina on valmis neuvottelemaan Venäjän kanssa, mutta ei presidentti Vladimir Putinin kanssa.
– Me emme neuvottele terroristien kanssa.

Lehdistölle Dibrova näytti puhelimesta kuvia Venäjän ohjusiskujen tuhoista Kiovan keskustassa ja kertoi päiväkoti-ikäisestä lapsesta, joka jäi hyökkäyksessä orvoksi.
– Tämä sota on kansanmurha, jonka tarkoitus on eliminoida koko Ukrainan kansa.

Yrityssalon yhdessä kumppaneidensa kanssa järjestämä rekrytointitapahtuma Salo IoT Campuksella keräsi satoja työnhakijoita, alanvaihtajia ja opiskelijoita. Messuille oli kutsuttu myös töitä etsiviä ukrainalaisia.
– Me Yrityssalossa emme puhu ukrainalaisista pakolaisista, me puhumme osaajista, kehittämispäällikkö Maija Pirvola muistutti.

Näytteilleasettajina oli kolmattakymmentä salolaista yritystä ja yhteisöä. Aluejohtaja Liisa Tuominen VPS Henkilöstöpalvelu pääsi kertomaan suurlähettiläälle, että heidän kauttaan on työllistynyt seitsemän ukrainalaista.
– Suuri osa tänne tulleista ihmisistä kärsii sotatraumoista. On erittäin tärkeää, että he pääsevät mukaan yhteisöön, saavat opiskella, tehdä työtä ja elää normaalia elämää ja lapset saavat käydä koulua, Olga Dibrova korosti.

Suurlähettiläs näki jo sodanjälkeisen ajan, jolloin pakolaiset palaavat Ukrainaan tuomisinaan ”kielitaitoa ja eurooppalaisia linkkejä”.

Salossa asuu tällä hetkellä noin yhdeksänsataa ukrainalaista, joista kolmasosa on lapsia ja nuoria. Puolet ukrainalaisista asuu vastaanottokeskuksissa Halikossa ja Salossa ja toinen puoli on yksityismajoituksessa.

Aluejohtaja Liisa Tuominen pääsi kertomaan Olga Dibrovalle ukrainalaisten työllistymisestä Salossa.

Töitä Salosta etsii parhaillaan kolmesataa ukrainalaista. Viitisenkymmentä ukrainalaista on jo saanut töitä. Yksi heistä on ukrainalainen lääkäri, joka työskentelee nyt salolaisessa konepajassa.

– Motivaatio on tärkein tekijä, aluejohtaja Liisa Tuominen VPS Henkilöstöpalvelusta totesi.

Ohutlevyvalmistaja Stremet ja pilviteknologiaan erikoistunut ohjelmistotalo Avanio ovat palkanneet ukrainalaisia osaajia. Yritykset ovat julkisuudessa kehuneet ukrainalaisten työmoraalia, joka on koettu poikkeuksellisen korkeaksi. Lisäksi ukrainalaisilla on vahva halu oppia suomen kieltä.
Salon seudun ammattiopistossa opiskelee tällä hetkellä toistasataa ukrainalaista.

Suomalaiset yritykset ovat työllistäneet ukrainalaispakolaisia vasta vähän, selviää Keskuskauppakamarin tiistaina julkaisemasta kyselystä. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan halukkuutta työllistämiseen olisi, mutta yritykset eivät tiedä, mistä löytää ukrainalaisia, joiden osaaminen vastaisi yrityksen tarpeita.
– Yritykset tarvitsevat selkeää tietoa ja tukea pakolaisten työllistämiseksi, Valtonen korostaa tiedotteessa.

Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista 1 800 yrityksistä kahdeksan prosenttia on työllistänyt sotaa paenneita ukrainalaisia. Joka viides yritys on kuitenkin harkinnut ukrainalaisten palkkaamista.
– Suomessa kärsitään valtavasta osaajapulasta. Työllistämällä ukrainalaisia voimme auttaa sotaa pakenevia, mutta samalla saada osaavia ja motivoituneita työntekijöitä yritystemme palkkalistoille, Valtonen sanoo.

Keskuskauppakamari muistuttaa, että kohtaanto-ongelman lisäksi myös kielimuuri voi olla este palkkaamiselle.

Salolainen Micropower Oy kehittää ja valmistaa teollisia akkulatureita. Yritys etsii parhaillaan kahta operatiivista ostajaa. Suunnitelmissa on etsiä vahvistusta myös tuotekehitykseen. Tuotannossa on puolen vuoden aikana vakinaistettu kuusi vuokratyöntekijää.

– Kaikissa tuotannon tehtävissä vaatimuksena on vähintään auttava ja ymmärrettävä suomen kieli. Pelkällä englannilla ei ole tullut toimeen, tuotantopäällikkö Markku Kuusinen sanoo.

Kuusisen mukaan yritys on toistaiseksi vielä saanut suomea puhuvia työntekijöitä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia. Osaavan henkilöstön saatavuus voi jatkossa kuitenkin vaikeutua.
– Silloin viimeistään pitää miettiä, miten me pärjäämme. Olen lähes varma, että jossain vaiheessa meidän on katsottava, ettei suomen kieli ole vaatimus.

Kuusinen huomauttaa, että muutos edellyttää englannin osaamista muultakin henkilöstöltä, jotta uusien työntekijöiden ohjeistaminen ja kouluttaminen onnistuisi.

11 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Lasse Reunanen / Salo
1 kuukausi sitten

Terrorismi- ja sotarikokset olisi parempi jättää selvitettäväksi rauhan jälkeen. Helposti tilanne vaan kärjistyy, mikäli syytöksiä ja iskuja laajennetaan entisestään. Presidentti Niinistö on sovitellen asettanut kannanottonsa, että Ukrainan itsenäisyys säilytettävä. Pääministeri Marin asettunut Ukrainan sanontojen kannalle ja sanonut, että Ukrainan pitää saada kaikki vallatut alueensa takaisin ennen rauhaa.

Venäjällä kuitenkin tavoitteensa saada venäjänkielisille alueille rajasiirtoja. Mikäli ei kompromissia etsitä, niin ei sitä rauhaakaan tule, ennen kuin toinen osapuoli on nujerrettu perusteellisesti – ja siinä tuhotkin lisääntyvät.

Pertti
1 kuukausi sitten

Olen jokseenkin samaa mieltä. Venäjä halusi aluksi, että Venäjän rajan pinnassa oleville alueille tulisi itsemääräämisalueet Ukrainan alaisuuteen. Yhdysvallat, Nato ja Ukraina hylkäsi ajatuksen. Sen jälkeen Venäjä halusi turvatakuut kansalleen, sekin hylättiin. Nato ja Yhdysvallat ovat vahvasti läsnä Ukrainassa, ja oli pystytetty nykyaikaiset asetehtaat, jotka käsittääkseni Naton ohjeistuksessa valmistivat sotaan tarvittavia aseita, ei puolustukseen. Kaiken tämän jälkeen kun Ukrainassa on paljon asumassa venäläisiä ja heidän läheisiä sukulaisia, Venäjä oli pakotettu turvallisuutensa varmistamiseksi hyökkäämään, ettei Ukrainan ja Naton sotavalmistelut mene liian pitkälle. Lähihistoria kertoo, miten Nato oli hyökännyt Irakiin, Libyaan ja Afganistaniin ja operoi sodan tyyppisissä asioissa muuallakin. Nyt Venäjä ei käsittääkseni… Lue lisää »

Totuus ei pala tulessakaan
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Putinin asiamies Pertti väittää, että Venäjä oli pakotettu hyökkämään Ukrainaan oman turvallisuutensa vuoksi. Se on täyttä valetta.

Pertti ei ilmeisesti tiedä, että Ukraina on itsenäinen maa, joka puolustaa omia rajojaan. Venäjä on se hyökkääjä, joka ei kunnioita naapurimaan itsenäisyyttä eikä itsemääräämisoikeutta.

Keijo K.
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Oletko vielä Irakin, Libyan ja Afganistanin sodissa? Kannattaisi siirtyä tähän hetkeen ja Venäjän aloittamaan erikoisoperaatioon (lue hyökkäykseen) Ukrainassa.

Pertti
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

Nämä sodat tuon sen takia esille, ettei Natoon ja sen jäseneen Yhdysvaltoihin voi luottaa yhtään. He ovat hyökänneet ennenkin. Se aiheutti käsittääkseni omaa turvallisuuden pelkoa Venäjällä.

Kuka sodasta hyötyy, sieltä löytyy syy. Venäjä ei siitä hyödy missään nimessä. Eikä siitä hyödy Ukraina. Eikä siitä hyödy Eurooppa, mutta maksavat sodan laskun Venäjän ja Ukrainan kanssa. Kuka hyötyy? Miettikää, älkääkä aina tyrmätkö ivaamalla.

JT
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Mitä sinulla on esittää sen tueksi, että Nato tai Yhdysvallat olisivat olleet uhkaamassa Venäjää ja aiheuttaneet turvallisuuden pelkoa Venäjälle?
Ja tämän olemattoman uhkan vuoksi Venäjä oli suorastaan pakotettu hyökkäämään Ukrainaan? Kohtuullisen erikoinen ajatuksenjuoksu, pakko myöntää.

Ja varmemman vakuudeksi Venäjän piti erityisesti hyökätä siviilikohteisiin, tuhota kaupunkeja kokonaan ja kohdistaa terroritekoja siviileihin vallatuilla alueilla.

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Nato ei ole hyökännyt mihinkään mainitsemistasi maista, ja aina tuntuvat unohtuvan Neuvostoliiton Venäjän sodat, joista yhteenkään ei ole ollut YK:n valtuutusta. Mikään ei oikeuta hyökkäämään itsenäiseen valtioon, kuten Venäjä nyt hyökkäsi Ukrainaan. Kaikki puheet turvallisuudesta tai puutteesta ovat höpöä, kuin suoraan Zaharovan tai Peskovin suusta.

Venäjäänkö voi luottaa? Kerro joku sopimus, jota se noudattaa.

JT
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Aivan järkyttävää roskaa alusta loppuun koko Pertin kirjoitus. Venäjällä ei ole ensinnäkään mitään sanottavaa sen osalta, mitä Ukraina omalla maallaan tekee. Ensi töikseen Venäjän pitäisi poistua Ukrainasta Krimiä myöten, sotahan loppuisi siihen. Ukrainan osalta on kyse oman puolustamisesta ja menetettyjen alueiden takaisin valtaamisesta. Venäjä on pelkällä valtaus- ja ryöstöretkellä, ja siihen kuuluvat maat, lapset, viljat, mineraalit ja kaikki, mikä irti lähtee pesukoneita myöten. Nato, Yhdysvallat ja EU eivät ole sodan osapuolia, vaikka tukevat Ukrainan taistelua hyökkääjää vastaan. Siellä erikoisoperaation parissa taistelevat Venäjän ja Ukrainan joukot. Venäjää ei ole kukaan uhannut missään vaiheessa, eikä sinne ole kukaan ollut myöskään hyökkäämässä, eikä… Lue lisää »

Vlad
1 kuukausi sitten
Reply to  JT

Pertillä on putinilainen ajattelutapa, joten järkevät perustelut eivät häneen pure.

Olli
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Voi Pertti, milloin silmäsi aukeavat?

Slava Ukraini!
1 kuukausi sitten

Kreml yrittää jatkuvasti inttää, että käyvät sotaa länttä vastaan. Haluavat edelleen kiistää itsenäisen Ukrainan olemassaolon ja sen, että ukrainalaiset soturit löivät heidän hyökkäyksensä maaliskuussa.