Verkkohuijarit kiristävät otettaan ja löytävät yhä uusia uhreja. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana suomalaiset menettivät verkkorikollisille 10,8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi pankit pystyivät tammi–kesäkuun aikana torjumaan tai palauttamaan asiakkailtaan huijattuja maksuja 6,7 miljoonan euron edestä. Luvut käyvät ilmi Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä tiedoista.
Viime vuonna poliisille tehtiin 2 500 rikosilmoitusta huijauksista. Pankkien alkuvuoden tilastot enteilevät tästä vuodesta vielä synkempää, sillä niiden tietoon tuli jo tammi–kesäkuun aikana kaikkiaan 1 841 huijausta. Tilastoimattomien tapausten määrää tai rikoshyötyä ei tiedetä.
Verkkorikolliset eivät vaani pelkästään iäkkäitä, eivätkä ongelmat johdu siitä, että nämä eivät ymmärtäisi digitaalimaailmaa: esimerkiksi sijoitushuijausten uhreista 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita.
– Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit ja viranomaiset tekevät huijauskeinoista tuottamattomia, kertoo Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Rikollisilla on käytössään laaja valikoima huijaustapoja erilaisia ihmisiä varten. Ne, jotka eivät ikinä lankeaisi rakkaushuijauksiin, saattavat sortua sijoitushuijauksiin tai antaa tietonsa kalastelijalle.
– Luottavaisuus aiheuttaa lankeamisia. Ei pidä uskoa, että kaikki on sitä, miltä näyttää, Niko Saxholm korostaa.
Hän muistuttaa vanhasta ohjeesta, jonka mukaan tarjous, joka tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, tuskin on totta.
– Se on helppo sanoa, mutta sitä saattaa olla vaikea muistaa. Jokaisella ihmisellä on ikään, sukupuoleen ja koulutustaustaan katsomatta heikko kohtansa, jonka takia esimerkiksi kiireessä voi haksahtaa.
Huijarit käyttävät enimmäkseen sähköposteja ja tekstiviestejä. Saxholm muistuttaa, että pankit ottavat yhteyttä verkkopankin kautta, eivätkä tekstareilla. Tekstiviestejä ei lähettele poliisi eikä verottajakaan.
– Rikolliset tietävät, että keskiviikkoisin ja perjantaisin kannattaa heitellä verkkoja, koska työelämässä olevat ihmiset ovat niinä päivinä kiireisimmillään, Saxholm sanoo.
Kalasteluviesteissä kerrotaan usein huonoja ”uutisia” esimerkiksi tietoturvasta ja vaaditaan kirjautumaan verkkopankkiin välittömästi, ettei sitä suljeta.
– Oli viesti sitten hyvä tai huono, mieti ennen kuin reagoit.
Saxholm toteaa poliisin raportoineen vastikään, että suomalaisten verkkohuijauksissa tänä vuonna kärsimät mediaanitappiot ovat pienentyneet. Yksittäisiltä uhreilta saadut rahamäärät ovat aiempaa vähäisemmät, hän kertoo.
– Sitä ei vielä tiedetä, onko vuosikausia huijausten torjumiseksi tehty työ tehonnut vai ovatko rikolliset alkaneet maalittaa ihmisiä, joilla ei ole niin paljon varallisuutta huijattavaksi.
Taloudellisesti suurimpien menetysten ryhmä koostui tammi–kesäkuussa dokumentti- ja rakkaushuijauksista, joihin katosi 3,8 miljoonaa. Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen nigerialaiskirjeen tyyppistä huijaustapaa, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostiin ilmoitus suuresta perinnöstä ja rahakkaasta voitosta.
Valepoliisihuijauksilla ja tietojen kalastelulla suomalaisilta onnistuttiin viemään 2,6 miljoonaa euroa. Kalasteluviesteissä rikolliset esiintyvät pankkina tai viranomaisena yrittäen saada uhrien pankkitunnukset haltuunsa.
Sijoitushuijaukset veivät 3,3 miljoonaa ja toimitusjohtajahuijauksiin hukkui 1,1, miljoonaa euroa.
– Rikolliset huijaavat työkseen ja ovat siinä hyviä. Heitä auttaa automaatio, jonka avulla voidaan soittaa tuhansia puheluja ja tehdä massapostituksia, Saxholm sanoo.
Pankkien kautta tehdään Suomessa yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa.
– Puolen vuoden aikana noin 600 miljoonasta maksutapahtumasta runsaat 1 800 on ollut huijauksia. Luku kertoo siitä, että huijareiden ei ole helppoa päästä tunkeutumaan pankin ja asiakkaan väliin, Saxholm huomauttaa.
Huijatuksi jouduttuaan kannattaa toimia nopeasti ja ottaa heti yhteyttä ensin omaan pankkiinsa ja sitten poliisin. Mitä nopeammin toimii, sitä todennäköisempää on, että rahat saadaan pelastettua.
Finanssiala ry on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, työeläkevakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia edustava etujärjestö.
Salon seudun pankit selvittävät huijauksia
”Yksittäisiä tapauksia tulee esille koko ajan.”
Huijaustapauksilta ja huijauksen yrityksiltä ei ole vältytty Lounaismaan Osuuspankissa eikä Someron Säästöpankissakaan.
– Tänä vuonna olemme selvittäneet yksittäisiä rakkaushuijauksia, kalasteluyrityksiä ja yrityksiin kohdistuneita huijauksia, Lounaismaan Osuuspankin riskienhallintajohtaja Kirsi Toivonen kertoo.
– Yksittäisiä tapauksia tulee esille koko ajan, Someron Säästöpankin toimitusjohtaja Petri Siviranta toteaa.
Pankeista korostetaan terveen kriittisyyden merkitystä verkossa toimimisen suhteen. Toivonen sanoo, että huijauksia on saatu estettyä, kun asiakkaat ovat tunnistaneet rikollisen toiminnan.
– Pankissa on panostettu epäilyttävien tapahtumien tunnistamiseen asiakkaiden normaalista maksuliikenteestä, hän toteaa.
Asiakkaita kannustetaan toimimaan nopeasti aina, jos huijatuksi joutumisesta herää pienikin epäilys.
– Olemme pystyneet saamaan rahoja takaisin, jos asiakas on ilmoittanut asiasta nopeasti, Siviranta kertoo.
Verkkorikollisuuden lisäksi pankkien arjessa näkyy erityisen hyvin myös korttien väärinkäyttö.
– Silloin tilille tai luottokorttilaskulle ilmestyy korttimaksusiirtoja, joita kortin omistaja ei itse ole tehnyt, Kirsi Toivonen toteaa.
– Moni huomaa asian siinä vaiheessa, kun Visa-luotto on tapissa ja joku on tyhjentänyt tilin, Petri Siviranta huomauttaa.
Toivonen muistuttaa, että huijauksen tai sen yrityksen kohteeksi voi joutua kuka tahansa.
– Ei ole mitään syytä hävetä tai murehtia tapahtunutta yksin. Selkeitä yhdistäviä tekijöitä huijaustapauksissa on vain vähän, koska huijareille ihan jokainen asiakas on arvokas mahdollisuus, hän sanoo.
– Finanssialan kokoamat luvut osoittavat valitettavan hyvin, minkä kokoluokan ammattimaista toimintaa erilaiset verkkohuijausmuodot ovat.
Miksi Suomessa ihaillaan niin suuresti tätä digitalisointia, että kaikkien pitäisi hoitaa kaikki asiansa netissä, osaa tai ei. Sitten ja siten olemme huijareiden armoilla, vaikka miten yritetään tarkkoina olla, niin aina jollekin se vahinko käy. Mielestäni on edes vastuutonta tämä digitalisointi. Miten paljon sekaannuksia tuleekaan jo siinäkin, kun erilaisia uusiutuvia verkko-ohjelmia yhdistetään uudessa hyvinvointialueen käynnistyksessä????