Somerolainen ”Ville-Kalle” syntyi Lohjan sairaalassa elokuussa. Hän on yksi sadoista salolaisista ja somerolaisista vauvoista, jotka ovat syntyneet Lohjan sairaalassa sen jälkeen, kun Salon synnytysosasto suljettiin seitsemän vuotta sitten.
Lohjan synnytysosasto on nyt päätynyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin säästölistalle, joka voisi johtaa sen sulkemiseen.
– Kauhistuttaa kuulla, että Lohjan sairaala loppuisi. Toivon todella, että se säilyisi ja pääsisin siellä vielä ehkä synnyttämään uudestaan, somerniemeläinen Minna Eerola sanoo.
Perheen esikoinen Kristiina syntyi Lohjalla huhtikuussa viime vuonna. Pari kuukautta sitten Lohjalla näki päivänvalon hänen pikkuveljensä ”Ville-Kalle”, joka odottaa vielä ristiäisiä. Somerniemeltä vie Lohjalle suora tie, ja matka on puolet lyhyempi kuin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
– Lohja on myös isoja sairaaloita viihtyisämpi ja mukavampi, eikä niin laitosmainen, Eerola kokee.
Harva salonseutulainen synnytti Lohjan sairaalassa vielä 2010-luvun alkupuolella. Salon ja Someron vauvat syntyivät Salon sairaalassa, jossa oli oma synnytys- ja lastenosasto. Sitten sosiaali- ja terveysministeriössä alettiin valmistella uutta päivystysasetusta.
”Nyt saattaa taas olla edessä paikallinen puolustustaistelu oman synnytysosaston puolesta”, Salon Seudun Sanomat ennakoi pääkirjoituksessaan keväällä 2011. Kukaan tuskin arvasi, millaisiin mittoihin puolustustaistelu lopulta kasvaisi.
Ensin tuhannet ihmiset allekirjoittivat syksyllä 2013 ”Hätähuuto Salon synnytysten puolesta! -adressin, jonka jälkeen kaupungilla nähtiin ennenkokematon mielenosoitus. Peräti 5 000 ihmistä marssi letkassa Astrum-keskuksesta Salon torille.
”Synnytykset säilytettävä Salossa”, kyltti kirkui. Tunnelmaa kuvailtiin jopa hurmoshenkiseksi.
Valtakunnallista vastustusta nostattanut päivystysasetus tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Se edellytti, että synnytyssairaalassa on hoidettava ”vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa”.
Salon sairaala jäi satojen vauvojen päähän tuhannen synnytyksen rajasta.
Synnytysosasto Salon sairaalanmäellä hiljeni, kun Tuija Mäntynen oli synnyttänyt poikavauvan 20. joulukuuta 2015. Hänen jälkeensä synnytykset ja lastenosasto siirtyivät Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
Synnyttäjät saivat asetuksen mukaan kuitenkin itse valita synnytyssairaalansa. Lohjan sairaala täytti tuhannen synnytyksen rajan vain nippa nappa, ja se toivotti salolaiset ja somerolaiset äidit tervetulleeksi.
”Lohjan sairaala toivoo synnyttäjiä Salon seudulta”, Salon Seudun Sanomat otsikoi.
Heitä alkoi tulla heti.
Salosta ja Somerolta matkasi Lohjalle ensimmäisenä vuonna yli sata synnyttäjää. He nostivat Lohjan sairaalan synnytykset selvästi yli tuhannen.
Vuonna 2017 salonseutulaiset äidit varmistivat, että Lohja ylsi edelleen yli tuhannen synnytyksen rajan. Joka neljäs salolainen ja somerolainen vauva näki päivänvalon Lohjalla.
– Salolaiset synnyttäjät ovat meille tärkeitä, ylihoitaja Tarja Vesanen Lohjan sairaalasta totesi Salon Seudun Sanomissa keväällä 2019.
Vesanen myönsi lehdessä, että synnyttäjistä käytiin kilpailua.
Odottavien äitien kerrottiin hakeutuneen Lohjalle etsimään samanlaista pientä ja kotoisaa synnytysosastoa, jollaiseksi Salon sairaala oli koettu.
Salolaisen Virtasten perheen esikoinen Leo ehti syntyä Salossa, mutta pikkuveli Esan tullessa maailmaan synnytysosasto oli jo suljettu.
– Kuulin, että Lohjan synnäri on pienempi ja kodinomaisempi kuin Tyksin synnäri ja Salon synnärin tyyppinen. Siksi halusin päästä sinne, vaikka sinne onkin vähän pidempi matka kuin Tyksiin, äiti Hilkka Virtanen kertoi Salon Seudun Sanomissa tammikuussa 2017.
Taustalla saattoi piillä myös kapinahenkeä. Vaskion Perälästä olisi ollut lyhyempi matka Turkuun kuin Lohjalle.
– Valitsin Lohjan sen takia, koska silloin puhuttiin, että kaikkien pitää mennä synnyttämään Tyksiin. Taistelin sitä vastaan. Olisin halunnut, että Salon synnäri olisi säilynyt.
Odottavien äitien virta Salosta Lohjalle on nyttemmin hiipunut. Viime vuonna enää joka kymmenes salolaisvauva syntyi Lohjalla. Somerolaisista äideistä joka viides on edelleen käynyt synnyttämässä Lohjalla.
Kaikkiaan Lohjan sairaalassa on syntynyt yli 460 salonseutulaista vauvaa seitsemän vuoden aikana.
Media hehkutti viime vuonna korona-ajan vauvabuumia, kun syntyvyys kasvoi Suomessa monen vuoden laskun jälkeen. Lohjan sairaalassa kirjattiin peräti 1 400 synnytystä.
– Koronapiikistäkin puhutaan, ylilääkäri Raija Räty Lohjan sairaalasta toteaa.
Salo jäi valtakunnallisesta ilouutisesta paitsi – uusia salolaisia syntyi viime vuonna yksi vähemmän kuin pandemiaa edeltävä vuonna. Räty toivottaa salonseutulaiset äidit edelleen lämpimästi tervetulleeksi Lohjalle.
– He ovat ilman muuta tervetullut lisä.
Lohjan sairaalalle on myönnetty vauvamyönteinen sairaala -sertifikaatit vuonna 2015 ja 2021. Nyt sairaalaan puolesta kerätään adressia, jonka on kolmessa viikossa allekirjoittanut yli 10 000 ihmistä. Joukossa on kolmattasataa salolaista ja somerolaista.
”On iso virhe lopettaa kaikki jättimäisiä broilerhautomoita pienemmät yksiköt! yksi heistä kirjoittaa.
Suurin osa salolaisvauvoista on syntynyt Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuodesta 2016 lähtien. Tyksin synnytysosasto muutti uuteen Majakkasairaalaan helmikuussa. Salolaiset äidit ovat synnyttäneet siellä jo yli kaksisataa kertaa tänä vuonna.
Kymmeniä suljettu
Suomessa toimii tällä hetkellä 23 synnytyssairaalaa, joista kuudessa oli viime vuonna alle tuhat synnytystä. Synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt rajusti neljässä vuosikymmenessä. Vielä vuonna 1975 Suomessa oli yli kuusikymmentä synnytyssairaalaa.
2010-luvulla synnytyssairaala on Salon lisäksi suljettu ainakin Oulaisissa, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Savonlinnassa, Vaasassa, Vammalassa sekä Helsingissä Kätilöopisto.
Eiku marssille taas – kyllä se päätös sillä peruuntuu.