Vihreän valtuustoryhmän aloite ekologisesta kompensoinnista nousi illan puheenaiheeksi Salon kaupunginvaltuustossa maanantaina.
Kaupunkikehityslautakunta oli esittänyt, että maankäytössä ensisijaisesti vältetään luontohaittoja, ja toissijaisesti haittoja lievennetään luontopohjaisilla ratkaisuilla. Silloin, kun kumpikaan ei ole mahdollista, arvioitaisiin mahdollisuuksia kompensoida syntyviä haittoja eli hyvittää niitä.
Esimerkiksi Lahti on kompensoinut asuinalueen rakentamisen aiheuttamaa luontoheikennystä säilyttämällä rantametsää toisaalla.
Salossa lautakunta olisi kokeillut ekologista kompensointia mahdollisimman pian. Kaupunginhallituksessa esitys kaatui kuitenkin äänin 4–9.
Valtuustossa Jonna Nyyssönen (vihr.) esitti, että kompensointia pilotoidaan lautakunnan päätöksen mukaisesti. Hän sanoi, ettei ymmärrä oikeiston neliraajajarrutusta asiassa.
Anna Härri (vihr.) sanoi maankäytön ja rakentamisen heikentävän luonnon monimuotoisuutta. Kaupunki saa hänen puolestaan kasvaa, mutta myös luonto pitää ottaa huomioon.
– Emme ole estämässä kaavoitusta tai rakentamista, vaan mielestämme vaikutuksia pitäisi kompensoida, jos aiheutetaan haittaa luonnolle, Härri korosti.
Kai Schneider (vihr.) vertasi luontoa lentokoneeseen, josta irtoaa paloja ja joka syöksyy lopulta maahan.
– Mitä useampi luontotyyppi ja laji häviää, sitä varmemmin ihmiskunta häviää.
Antti Olkinuora (ps.) oudoksui puheita ympäristötuhosta ja arveli, että kompensointi nostaisi rakentamisen ja maankäytön hintaa. Hänestä rakentaminen Suomessa ja Salossa ei ole holtitonta.
Johanna Riski (kesk.) sanoi kaupunginhallituksen enemmistön halunneen turvata kaavoituksen resurssit. Hän arveli kokeilun synnyttävän kuluja, jotka jäisivät kaupungin maksettaviksi.
Ilkka Uusitalo (kesk.) muistutti, että valtakunnan politiikassa ovat parhaillaan tulossa ennallistaminen ja luonnonsuojelulaki. Hän odotti kummastakin äärettömän kallista Suomelle.
– Nyt Salo on tekemässä omia tiukempia sääntöjä. Tällainen liika innokkuus kostautuu kustannuksina.
Mika Nummenpalo (liik.) sanoi allekirjoittaneensa aloitteen, koska haluaa tutkittua tietoa päätöksentekoon. Hän uskoi pilotin tuottavan sellaista.
Anna-Leena Yli-Jama (kok.) muistutti, että luottamushenkilöt ovat olleet yhtä mieltä, että kaavoitusta pitää nopeuttaa. Ekologisen kompensoinnin kokeilu toisi hänestä virkamiehille lisää töitä ja hidastaisi kaavoitusta.
– Salossa ei mielestäni pidä lähteä kompensoimaan, vaan odottaa lainsäädäntöä. Tämä on resurssikysymys.
Stina Siikonen (kok.) korosti, että ilmastotoimilla on kiire. Hän vakuutti kaupunkikehityslautakunnan ymmärtävän ehkä parhaiten kaavoituksen tilanteen.
– Nyt ei esitetä, että aletaan kompensoida. Nyt esitetään, että pilotoidaan sitä, Siikonen sanoi.
Ilkka Uusitalo sanoi olleensa politiikassa mukana jo niin kauan, että tietää, ettei kerran liikkeelle pistetty asia pysähdy. Hän sanoi vihreiden aloitetta ovelaksi ja epäili, että puoluetoimisto lähettelee vastaavia ympäri maata esiin nostettaviksi. Uusitalo toivoi, että päättäjät osaisivat käyttää omaa päätään.
Jonna Nyyssönen vastasi, että Uusitalon asenne on hyvä esimerkki neliraajajarrutuksesta. Hän sanoi kirjoittaneensa aloitteen ihan itse.
Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lundström (kok.) vakuutti, että lautakunnassa oli ajateltu ihan omilla aivoilla. Hän sanoi, että haluaisi Salon olevan mieluummin edelläkävijä kuin jarruttaja.
Äänestyksessä valtuusto torjui ekologisen kompensoinnin pilotoinnin äänin 28–23.
Edistyksellinen kanta. Toisaalta Salo ei ole tehnyt mitään suunnitelmia vaikkapa Saaristomeren suojelemiseksi valumilta. Eli linja pitää, mitään ei aiotakaan tehdä.
Kannattaisi varmasti keskittyä Helsingin aiheuttamiin vesistökuormituksiin välillä. Ne ovat katastrofaalisia. Salossa pelloille on ajettu ennätysmäärä kipsiä ravinnekuormitusta tasaamaan, on suojakaistaleet pelloilla ja paljon muitakin toimia, joten väite, ettei Salossa tehdä mitää,n on vahvasti liioiteltua.
On siis lakien ja säädösten vaatimaa, mutta myös ihan vapaaehtoista suojelutoimintaa viljelijöiden toimesta.
Eihän kaupunki mitään tee, vaan viljelijät. Eikä kaupunki voisi edes asiaan vaikuttaa, kun byrokratia tulee ihan muualta. Kannattaisi käydä tutustumassa juurikin tähän kipsihankkeeseen ja muihin ympäristötukitoimiin.
Viljelijät ovat jo vuosikymmeniä tehneet töitä Itämeren ja muiden vesistöjen hyväksi, mutta tuloksia näkyy huonosti varsinkin Itämerellä, kun saastuttajia on muitakin. Esimerkiksi Helsinki itse ylijuoksuttaa jätevesiä suoraan mereen. Helsingin edustalla fosforitasot ovat todella korkeita, montako maatilaa löytyy meren läheisyydestä?
Salon kaupunki ei ole tehnyt mitään suunnitelmaa valumavesien suhteen. Helsingin Sanomat selvitti, mitkä kaupungit ovat Varsinais-Suomessa tämän tehneet. Suomi on vissiin kovinkin vaikeaa, kirjoitin Salosta, en Helsingistä, enkä varsinkaan maanviljelijöistä.
Laki on eri asia kuin suunnitelma tai päätös tehdä jotakin. Salon kaupunki ei tee mitään, ei edes suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksi.
En ymmärrä tätä Helsingin mollaamista ja valheiden levittelyä. Helsinki puhdistaa jopa kantakaupungin hulevedet, miten lieneekään Salossa?
Maanviljelys aiheuttaa Suomen fosforipäästöistä Itämereen 70% (lähde Maaseudun Tulevaisuus). Ja tuossa mantereen puolella on pelto kaislikkoon asti kynnettynä ilman mitään suojavyöhykkeitä. Paikka on lisäksi niin alava, että meriveden ollessa korkealla se nousee pellolle. Eli kiitos vaan Halikonlahden kaislikoista.
Salolla onkin paljon kompensoimista Tunnin junan jälkeen, kaksoisraide ja Salo-Helsinki-rata pilaavat luontoa paljon Salon seudulla. Eli ei mikään ihme, ettei mennyt läpi.
Nyt jarrua näille kunnianhimoisille tavoitteille. Tässä ajassa ne maksavat meille asukkaille kuten maksavat nämä valtion toimet. Ne maksavat liikaa. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden ansiosta vain isot kaupungit tulevat menestymään. Me täällä maalikylissä olemme häviäjiä. Meidän pitää saada tänne työpaikkoja, emmekä saa vaikeuttaa millään kunnianhimoisilla päätöksillä kaavoitusta. Meidän pitää päästä liikkumaan Turun ja Helsingin suuntaan töihin joustavasti kaikilla liikennevälineillä, mikä on kullekin sopiva. Luonto on myös tärkeää, mutta Suomessa sitä suojellaan jo valtion toimesta. Metsää kun kaadetaan, sen tilalle istutetaan uutta toisin kuin Amazonilla. Kauhea mediakohu, jos jonkun henkilön marjametsä on mennyt hetkeksi. Kunnianhimoisten päätösten tähden maksamme nyt sähköstä ennätyshintoja. Tosin kaupungin… Lue lisää »
Sähkön korkea hinta johtuu sodasta, jota Venäjä käy.
Sitähän perussuomalaiset eivät halua myöntää. Sähkön hinnan nousu johtuu heidän mielestään pelkästään ja korostan, pelkästään, viherhumpasta. Melko kapea on katse.
Sähkön hinta johtuu pakotteista. Tämä on fakta. Ensimmäisen kerran maailmassa pakotteita laitetaan sodan takia. Näillä pakotteilla yritetään kammeta Putin pois vallasta.
Sodasta eivät johdu hinnankorotukset. Se on täysin perätön väite.
Sähkön korkea hinta johtuu pelaamisesta sähköpörssissä, rokotetaan, kun kerran maksajia löytyy. Tästäkin voimme kiittää hallitusta. Toki Venäjän oikeudeton hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa asiaan, mutta Suomi pärjää jo nyt ilman Venäjän verisähköä.
Pakotteet vaikuttaa, ei sota. Tämä on fakta ja yksinkertaisesfti ainoa totuus. Samoista pakotteista menetti Fortum miljardeja sekä bensat ym. nousi. Tokihan me teemme näin, koska Yhdysvallat niin haluaa.
Pertti se jaksaa, Venäjän oikeudeton hyökkäyssota itsenäiseen valtioon aiheutti pakotteet, ei USA tai Nato. YK:n yleiskokous tuomitsi 143 äänellä Venäjän hyökkäyksen, vastaan äänestivät tunnetut ”demokratiat” kuten Pohjois-Korea ja Kiina.
Pakotteista juu kyllä, mutta jos Suomen vihreät ei vastustaisi ydinvoimaa, meillä olisi Jo Olkiluoto 3:n lisäksi Fortumin pyörittämä viides ydinvoimala. Ja monta kotimaista uusiutuvaan energiaan perustuvaa voimalaitosta.
Eli johtuu myös kunnianhimoisista tavoitteista, joita kansa nyt maksaa. Siitä, että 10 prosenttia kansasta kannattaa ääriliikettä.
Kerro missä se viides ydinvoimala olisi ja miten vihreät on sen torpanneet?
Tuossa olen kyllä samaa mieltä.
Vihreät ei taida nykyisellään enää vastustaa ydinvoimaa. Päinvastoin, ydinvoiman sanotaan olevan vihreää sähköä. Kelkka käännetty jossain vaiheessa.
Sähkön hinnan nousu johtuu vain ja ainoastaan Putinin laittomasta hyökkäyssodasta ja kaasun käyttämistä kiristysvälineenä Eurooppaa vastaan. Ei ole vaikea arvata, kenen toimesta ne kaasuputket räjäytettiin. Enää ei tarvitse selitellä satuja kompressorivioista. Olihan pakotteita jo Krimin valtauksen aikoina, mutta jos ei halua muistaa oman polittiseen näkemyksen vastaisia asioita, niin.
Mitä kompensointiin tulee, niin mitenkähän Putin aikoo kompensoida Primorskissa kuukausikaupalla ilmakehään poltetun kaasun? Kerro meille, Pertti?
Salossa on tuore ilmasto- ja ympäristöstrategia 2021-2025. On järkevää toimia sen mukaisesti, eikä rakentaa tämän kanssa päällekkäisiä hallintohimmeleitä sekoittamaan mm. kaavoitustyötä.
Valtuusto teki mielestäni oikean päätöksen.
Niin, Salolla on ollut strategioita, vaan mihinkään ne eivät ole johtaneet. Suunnitelma ei ole hallintohimmeli, se mahtuu vaikka paperiarkille.
Himmeli syntyy tässä tapauksessa siitä, että samaa aihetta käsitellään useissa eri yhteyksissä.
Nyt torpattu esitys esti uuden toimintaa halvaannuttavan himmelin syntymisen ja mahdollisti jo hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisen.
Jos ilmasto- ja ympäristöstrategia ei johda mihinkään, pitää painostaa päättäjiä toimimaan tämän mukaisesti. Väärä tapa on luoda uusia suunnitelmia vanhojen päälle.
Yhdistät kaksi eri asiaa, jotka eivät liity toisiinsa mitenkään. Strategia on suunnitelma, kompensaatio taas korvaus, vaikka haitasta. Tässä tapauksessa luontoarvojen heikkenemisestä.
Toisten mielestä tosin luonnon riisto on raamatullinen ja ikiaikainen oikeus, mitä ei tarvitse kompensoida kellekään. Sadan vuoden kuluttua tosin ei ole paljoa korvattavaa, historia sitten kiittää.
Suunnitelma ja korvaus nimenomaan liittyvät toisiinsa, molemmilla yritetään hallita ympäristökuormitusta. Siksi tuloksena olisi ollut himmeli. En jaksa uskoa, että täällä sadassa vuodessa olisi luonto hävitetty. Jatkuvastihan löytyy lisää monimuotoisuutta. Esimerkiksi erittäin uhanalainen lahokaviosammal onkin vastoin punaisen kirjan julistuksia osoittautunut paljon kuviteltua yleisemmäksi, vaikka elääkin täällä luontaisen esiintymisalueensa äörirajoilla. Mustikkakin lisääntyy, vaikka hiljattain väitit sen harvinaistuneen. Kompensaatiossa en ymmärrä ajatusta siitä, että kun rakennetaan vaikka 10 ha teollisuusalueen laajennus Halikon aseman metsään, jossain muualla ollaan tekemättä mitään alueelle, jolle ei muutenkaan mitään oltaisi tehty. Jospa sen sijaan vaikka metsitettäisiin golfkenttä sekametsäksi, sillä jonkun hehtaarin saisi jo kompensoitua, tosin vuosien viiveellä. Talousmetsän… Lue lisää »
Sinulla on jäänyt levy jumiin. Tuo tarkoittaa vaan saman menon jatkuvan.
Kun mustikka ja lahokaviosammal yleistyy vastoin uhkakuvien maalaajien toiveita, sehän on vain hyvä asia. Samoin se, ettei luoda himmeliä, jonka ainoa merkitys olisi hallinnon lisääntyminen ja hakkuiden siirtyminen muualle.
Sen sijaan, että syytät levyn jumittamisesta, voisit antaa jotain konkretiaa keinoista parantaa luonnon tilaa ja tämän rahoittamisesta. Mitä alueita Salossa voitaisiin ennallistaa niin, että tällä saavutettaisiin oikeasti lisää monimuotoisuutta, eikä ainoastaan vaihdettaisi sen paikkaa? Entä millä tämä rahoitettaisiin? Vai voisiko paikallinen ympäristöyhdistys aloittaa minkkien ja supikoirien tehopyynnin Salonjoen ja merenlahden rannoilta?