Tyks ei selviä tekonivelleikkauksista, jonossa jo tuhat potilasta – salolainen Helena Walls joutuu odottamaan leikkausta jopa yhdeksän kuukautta

16
Salolainen Helena Walls jonottaa lonkkaleikkaukseen. Hänelle kerrottiin ortopedin vastaanotolla toissaviikolla, että leikkaus on ehkä ensi elokuussa. Siihen on yhdeksän kuukautta. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Salolaisen sairaanhoitaja Helena Wallsin nivelrikon runtelemissa lonkissa on kaksi erilaista palloniveltä. Oikeanpuoleinen on vielä oma, vasen on jo mekaaninen varaosa. Walls odottaa toista tekonivelleikkausta. Jonossa on tuhat potilasta.

– On pöyristyttävää, miten terveydenhuoltoa Suomessa hoidetaan. Näinkö hyvinvointivaltio ajetaan alas? Walls sanoo.

Helena Walls on leikkausjonossa näillä näkymin yhdeksän kuukautta. Hän joutuu odottamaan tekoniveltä laittoman pitkään. Terveydenhuoltolain mukaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pitäisi päästä kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
– Ihmiset eivät tiedä tätä ennen kuin he ovat itse potilaana.

Tekonivel on viimeinen keino lievittää potilaan kipua ja parantaa hänen elämänlaatuaan. Jopa 200 000 suomalaisella on jo tekonivel, useimmilla joko polvessa tai lonkassa.
Helena Walls on arvattavasti perinyt nivelrikon äidiltään. Artroosi on maailman yleisin nivelsairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä. Sitä ei voida parantaa eikä sen etenemistä estää.
– Nivelrikossa ei ole mitään salattavaa eikä hävettävää, Walls huomauttaa.

Wallsin tarkoitus ei ole kuitenkaan kertoa itsestään ja omasta sairaudestaan, vaan puhua pääsystä tekonivelleikkaukseen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Salon sairaalassa tehtiin 2010-luvun alkupuolella parisataa tekonivelleikkausta vuodessa. ”Tekonivelleikkausten määrä kasvaa Salon sairaalassa”, Salon Seudun Sanomat uutisoi helmikuussa 2016.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri oli päättänyt keskittää Saloon yhä suuremman osan maakunnan tekonivelleikkauksista. Turkulaisia tuli operoitaviksi yhtä paljon kuin salolaisia. Viisi leikkaustiimiä hoiti vaativia kirurgisia toimenpiteitä.

Sairaalanmäellä leikattiin noin 700 polvea ja lonkkaa vuodessa. Jono oli lyhyt – leikkaukseen saattoi nopeimmillaan päästä jopa kuukaudessa. Salo pysyi tekonivelkirurgian keskiössä viisi vuotta, kunnes Turun yliopistollinen keskussairaala järjesteli leikkaussalitoimintojaan.

”Polvi- ja lonkkaleikkausten teko loppuu Salossa”, Salon Seudun Sanomat kertoi toukokuussa 2021. Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoi lehdessä, että tavoite oli sujuvoittaa potilaiden hoitoa.
Toisin on käynyt.
Tekonivelleikkaukseen jonottaa Tyks Ortossa tällä hetkellä tuhat potilasta.

Lonkan tekonivel. Kuva: TS-arkisto/Riitta Salmi

Odotusajat lonkan tekonivelleikkaukseen alkoivat venyä heti vuodenvaihteessa. Joulukuun lopulla hoitoon pääsi tyypillisesti vielä 70 päivässä. Helmikuussa keskiluku oli noussut jo 100 päivään.

Helena Walls kävi ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin vastaanotolla tammikuun lopulla. Ortopedin mielestä Wallsin vasen lonkka oli syytä leikata. Samalla käynnillä selvisi, että leikkauspäivä olisi 1. kesäkuuta.
Wallsin oma pallonivel korvattiin metallilla, muovilla ja keraamilla.
– Leikkaus onnistui täydellisesti. Olen todella tyytyväinen. Se ei tunnu enää missään, lonkka on kuin oma, Walls kiittelee.

Kesä sujui lonkkaa kuntouttaessa. Kuukauden kuluttua Walls saattoi luopua jo toisesta kyynärsauvasta. Samalla hän valmistautui oikean lonkan leikkaukseen. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti lähetteen ortopedille elokuussa. Ortopedi teki leikkauspäätöksen toissa viikolla.
– Minulle sanottiin, että leikkaus menee elokuulle ensi vuonna. Edes leikkauspäivää ei voitu antaa.
Helena Walls on paitsi pettynyt myös hämmentynyt. Hän on itse työskennellyt sairaanhoitajana yli kolmekymmentä vuotta.

Tyksin tuki- ja liikuntaelinsairauksien huippuyksikkö Tyks Orto tekee 8 000 erilaista leikkausta vuodessa. Se tarkoittaa yli kolmeakymmentä kirurgista toimenpidettä arkipäivässä. Tapaturmista ja onnettomuuksista johtuvia äkillisiä leikkauksia on 2 500. Loput potilaat tulevat leikattavaksi ajanvarauksen kautta, mutta heistäkin kiireellisimmät hoidetaan luonnollisesti ensin.

Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia on vuodessa parituhatta, toiseksi eniten Suomen sairaaloista.

Elokuussa Tyks Orto julkaisi tiedotteen, jossa se pahoitteli hoitoonpääsyaikojen pidentymistä: ”Hoitajapulasta ja jatkohoitopaikkojen vähyydestä johtuen olemme joutuneet supistamaan leikkaustoimintaamme kesän ja syksyn aikana.”

Kiireettömien potilaiden jono kasvoi jyrkästi heinäkuussa ja on sen jälkeen pysynyt pitkänä.
– Hoitoon pääsy on tällä hetkellä iso ongelma. Leikkaushoitoa odottavia potilaita on paljon, Tyks Orton toimialuejohtaja Ville Äärimaa sanoo.
Tyksin laskurin mukaan tyypillinen jonotusaika tekonivelleikkaukseen on nyt 183 päivää.

Helena Wallsin molemmista lonkkanivelistä on hävinnyt luun pintoja peittävä kimmoinen rustokudos. Reisiluun pää niveltyy lantioluiden muodostamaan lonkkamaljaan ilman pehmustetta.
– Kaksi paljasta luuta hankaa toisiaan. Se aiheuttaa kipua.

Kivuliainta on kävely ja seisominen. Koiran kanssa Walls pystyy käymään korkeintaan kymmenen, viidentoista minuutin lenkeillä.
– Joka askel sattuu, ja yöllä lonkassa on tasaisen kova särky. En voi unohtaa sitä hetkeksikään.

Parasetamolia sisältävien särkylääkkeiden teho ei riitä. Tulehduskipulääke auttaa, mutta ibuprofeiinilla on haittavaikutuksensa. Walls yrittää varjella sisäelimiään ottamalla tulehduskipulääkettä vain joka toinen viikko.
– Oloni on siedettävä sen viikon, kun syön tulehduskipulääkettä. Se viikko, kun en syö, on sietämätön. Yöllisen säryn takia joudun ottamaan nukahtamislääkkeitä.

Kävely ja seisominen on nivelrikon runtelemalle Helena Wallsille kivuliainta. Hän pystyy käymään Lilli-koiran kanssa korkeintaan kymmenen, viidentoista minuutin lenkillä. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Ylilääkäri Ville Äärimaa kuulostaa tuskastuneelta. Tyks Orton tehosta on kateissa viidennes, eikä huippuyksikkö pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Hoitotakuun kuuden kuukauden raja on jo hyvin lähellä, ja esimerkiksi Helena Wallsille ennakoitu leikkausaika menee jo pahasti sen yli.

– Emme voi ottaa sairaalaan uusia leikkaushoitopotilaita niin paljon kuin haluaisimme, ja jossain vaiheessa meidän pitäisi pystyä purkamaan jonoakin, Äärimaa huokaa.

Suurin ongelma on Ville Äärimaan mukaan puute jatkohoitopaikoista. Tyks Orto panostaa nopeaan kotiuttamiseen, mutta se ei käy kaikille. Osa ikääntyneistä potilaista on monisairaita. He tarvitsevat tekonivelleikkauksen jälkeen paikan vuodeosastolla.
– Meidän petipaikkamme ovat täynnä, ja käytävätkin ovat täynnä. Emme voi ottaa enää uusia leikattavia, kun he eivät yksinkertaisesti mahdu mihinkään.

Sairaalan vuodeosastoja ja leikkausosastoja on jouduttu supistamaan hoitajapulan takia. Tyks Ortossa olisi töitä heti parillekymmenelle sairaanhoitajalle. Koronapotilaat tarvitsevat paikkoja terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Päätös tekonivelleikkausten lopettamisesta Salossa ei sekään ole toteutunut täysin Tyksin laskelmien mukaisesti. Sairaalanmäen leikkaussalien hoitajista ei siirtynyt niin moni Turkuun töihin kuin yliopistosairaalan johto oli uskonut.

Toimialuejohtaja Ville Äärimaa panee nyt toivonsa hyvinvointialueeseen. Varsinais-Suomeen tulisi hänen mielestään perustaa ortopediseen kuntoutukseen erikoistunut yksikkö, jonne tekonivelpotilaat pääsisivät leikkauksen jälkeen.
– Näen sen suurena mahdollisuutena parantaa hoitoketjua. Salo olisi siihen aivan mahtava paikka.

Helena Walls pääsi leikkauksen jälkeen suoraan kotiin. Hän uskoo, että lihaskunnosta huolehtiminen auttoi häntä myös kuntoutumaan ensimmäisestä lonkkaleikkauksesta. Kuntosalilla hän käy edelleen.
Muu arkielämä kävelylenkkeineen antaa vielä odotuttaa.

16 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Hoitaja
2 kuukautta sitten

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kyllä hoitajia rahalla saa, mutta tahtotila on ajaa julkinen terveydenhoito alas.

Marko
2 kuukautta sitten
Reply to  Hoitaja

Kuka sitä on ajamassa alas, hoitajat itse kieltäytymällä suojatyöstä ja vaatimalla ylisuuria palkankorotuksia?

Jos ei ole tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, niin mitä se raha auttaa. Tehdäänkö seteleistä hoitajia?

Repa
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Julkista terveydenhuoltoa ollaan heikennetty poliittisten päättäjien toimesta jo useiden vuosien ajan. Hoitajien palkkoja ei ole korotettu, vaan on Sipilän toimesta tarjottu kiky-sopimusta. Hoitajat eivät saaneet koronaan liittyvästä venymisestään mitään rahallista korvausta, vaikka koronatukia jaettiin yrityksille tolkuttomasti.

Nykyinen hallitus päätti korottaa hoitajamitoitusta, vaikka vanhaankaan mitoitukseen ei ollut riittävästi hoitajia. Hoitoalan sopimusneuvottelut ja niihin liittyneet pakkolait eivät nekään lisänneet hoitajien arvostusta. Väestö ikääntyy, ja ensi vuoden alusta alkaa sote, joka sekoittaa terveydenhuollon lopullisesti.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

”Kieltäytymällä suojatyöstä”. Milloin hoitajat ovat kieltäytyneet suojatyöstä? Suojatyö on jotain ihan muuta. Kannattaa kuitenkin opetella käsitteiden ero ennen kuin kommentoi.

Minäkään en ollut suojelutyökieltojen kannalla tehohoidossa. Nyt on kuitenkin ns. normaali tilanne päällä. Eikä kukaan omainen nouse sen ongelmista barrikadeille. Sekään ei lisää hoitajien määrää, vaikka koulutuspaikkoja lisätään, kun tulijoita ei ole tarpeeksi.

Mikä on Markon ratkaisu mollaamisen sijaan?

Yksityinen
2 kuukautta sitten
Reply to  Hoitaja

Miten se tahtotila ja vasemmistohallitus sopii yhteen.

MDI
2 kuukautta sitten
Reply to  Hoitaja

Hoitaja voisi kertoa, mistä sitä rahaa löytyy. ”Hoitajia” on jotain 150 000 – 200 000 väliltä, laske kaikille vaikka 500 euroa kuukaudessa lisää eli kerrot summan vielä 12 plus lomarahat ja oletkin yli miljardin lisäkulussa per vuosi. Kaikki tämä tietysti maailman tappiin.

Kerro ihan oikeasti, mistä ne rahat löytyvät.

Repa
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

En ole hoitaja, mutta ehkäpä noin 10 miljardin yritystuista voisi antaa miljardin hoitajille.

MDI
2 kuukautta sitten
Reply to  Repa

Tilastokeskus ei tiedä kuin 1,75 miljardin suorat yritystuet vuonna 2020, mistähän ne loput yli kahdeksan miljardia putkahtavat?

En sinänsä vastusta korotuksia, mutta niitä pitäisi maksaa työn vaativuuden mukaan esimerkiksi tehohoidossa ja vaativissa leikkaussaleissa, mutta puhelinajanvarauksessa tai vaipan vaihtamisessa ei kyllä vaativuutta ole.

Mä vaan
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Vaipan vaihdossa aikuiselle on omat niksinsä. Että harkintaa nyt hiukan, kiitos.

Repa
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Suorien yritystukien lisäksi yrityksille annetaan erilaisia verotukia ja veroetuuksia, joiden kokonaissumma on noin 10 miljardia.

Hoitaja
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Kuten sanottu, ei tunnu löytyvän mistään, mutta on turha itkeä ettei hoitajia ole. Kehitysmaiden tupakkavalistukseen sitä esimerkiksi löytyi. Kyllä työntekijöitä saa, jos oikeasti haluaa. Eipä vaan tunnu olevan edes yritystä. Eikä se raha ole ainoa asia, mutta eipä ole muitakaan korjaustoimia näkynyt. Julkista terveydenhuoltoa on keskitetty suuriin yksiköihin ja joka keskityksessä th-alan väkeä lähtee toisiin töihin. Jos Tyksiin siirretään kaikki maakunnan leikkaukset, mutta niiden hoitamiseen tarvittava hoitohenkilökunta ei siirry, eikä uusia saada palkattua, niin ei homma vaan voi toimia. Kannattaa hankkia hyvä vakuutus, kohta hoitoa saa pelkästään sillä. Suomessa laitetaan terveydenhuoltoon huomattavasti pienempi osuus bkt:sta kuin muissa Pohjoismaissa. Nyt ollaan… Lue lisää »

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Hoitaja

Koko terveydenhuoltosektorilla ei raha ratkaise. Siellä on valtavan suuri ongelma asenteissa.

Olli
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Onkohan kuitenkaan asenteissa mitään vikaa?

Hoitaja tekonivelleikkausjonossa
2 kuukautta sitten
Reply to  Hoitaja

Sellaista rahaa, millä hoitajia saataisiin, ei löydy. Olettehan lukeneet, kenelle ne koronatuet menivät, elintärkeille esiintyjille ja jo nyt konkurssiin meneville ns. firmoille. Olen arvostanut suuresti omaa ammattiani muun muassa keskosten tehohoitajana, mutta nykynuorten arvostukset ovat muualla.

Hoitajien palkankorotukset ovat pitkäjänteinen asia, siihen eivät kertakäyttöiset tuet riitä, mutta kun ei niitäkään saatu. Meillä on lain mukaan oikeus saada palvelua äidinkielellä, koskee myös suomea puhuvia.

Pertti
2 kuukautta sitten

Organisaatiot pitää muuttaa terveydenhuollossa. Lääkäri hoitajan esimieheksi ja laajemmat oikeudet lähihoitajille, lähtee homma toimimaan. Ulkomailta hoitajia.

Vlad
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Venäjältä hoitajia.