Helikopterit ovat jylisseet Kiikalan kentällä – Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoona voi jatkossa harjoitella Salossa yhdessä Nato-maiden erikoisjoukkojen kanssa

0
Puolustusvoimat käyttää NH90-kuljetushelikopteria joukkojen ja materiaalin nopeisiin kuljetuksiin sekä valvonta- ja tiedustelutehtäviin koko valtakunnan alueella. Kuva: Puolustusvoimat.

Kiikalan lentokentällä Salossa on jylissyt tavallista raskaampia koneita viime kuukausina, kun sekä Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoona että Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue ovat käyneet siellä harjoittelemassa.

Lentokeskusta ylläpitävä Kiikala-säätiö on viranomaisten harjoituksista vähäsanainen.

– Käyttöä on tänä vuonna ollut enemmän kuin muina vuosina, säätiön puheenjohtaja Antti Henriksson muotoilee.

Puolustusvoimille Kiikala on sinänsä perinteinen koulutus- ja harjoitusalue, jossa Kaartin jääkärirykmentti, Rannikkoprikaati ja Uudenmaan prikaati kouluttavat varusmiehiä. Taisteluharjoituksia pidetään lähimetsissä lentokentän liepeillä.

Puolustusvoimat kertoo paukkeesta melutiedotteissa: ”Puolustusvoimat ampuu jalkaväen aseilla Kiikalan lentokentän lähialueella. Harjoittelu aiheuttaa melua”, Uudenmaan prikaati ilmoitti lokakuun lopulla.

– Maastoporukat eivät liity mitenkään kentän toimintaan, Kiikalan lentokeskuksen kenttäpäällikkö Ari Heinonen huomauttaa.

Tänä vuonna kysyntää on ollut myös kiitoradoille. Kenttää on käyttänyt muun muassa Utin jääkärirykmentti, joka vastaa Puolustusvoimien helikopteritoiminnasta ja maavoimien erikoisjoukkojen koulutuksesta.

– Kiikala soveltuu hyvin helikopteritoimintaan. Sijainti Etelä-Suomessa on keskeinen, ja etäisyys Saaristomerelle ja Suomenlahdelle on lyhyt, Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Janne Sallila sanoo.

Kouvolassa sijaitsevan rykmentin kalustona on NH90-kuljetushelikoptereita ja MD500-kevythelikoptereita.

”Kiikala on mainio paikka ja sijainniltaan aivan mahtava. Kokemukset olivat hyviä.”

Utin jääkärirykmentti harjoittelee parhaillaan yhdessä Yhdysvaltain erikoisjoukkojen kanssa eteläisessä ja pohjoisessa Suomessa. Koulutusyhteistyö jatkuu tammikuun loppuun saakka.
”Tavoitteena on kehittää suomalaisten erikoisjoukkojen suorituskykyä sekä parantaa kykyä toimia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa” , rykmentti tiedotti kolmisen viikkoa sitten.

Kiikalassa ei Sallilan mukaan ole vielä nähty kansainvälisiä joukkoja. Onko näköpiirissä, että Kiikalan kenttää käytettäisiin jatkossa myös kansainvälisissä harjoituksissa?

– Se on mahdollista tulevien vuosien aikana, Sallila vastaa.

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue harjoitteli Kiikalassa sotilaallista maanpuolustusta koko kalustollaan syys-lokakuun taitteessa. Kalustona oli valvontalentokone Dornier 228, meripelastushelikopteri H125 Super Puma sekä kuljetushelikopteri Agusta Westland 119 Koala.

– Se oli ensimmäinen kerta Kiikalassa. Olemme aikaisemmin harjoitelleet muualla, vartiolentolaivueen apulaiskomentaja, everstiluutnantti Pasi Marttinen kertoo.

Kymmenen päivän kertausharjoituksessa oli mukana Rajavartiolaitoksen oman henkilöstön lisäksi myös vartiolentolaivueen reserviläisiä.

– Me harjoittelemme ja parannamme valmiuttamme sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Poikkeusoloihin varautuminen kuuluu vartiolentolaivueenkin tehtäviin.

Marttisen mukaan Kiikala sijaitsee sopivasti vartiolentolaivueen Turun ja Helsinki-Vantaan tukikohtien välissä.

– Kiikala on mainio paikka ja sijainniltaan aivan mahtava. Kokemukset olivat hyviä.

”Rahaa harjoitteluun on ihan toisella lailla kuin vaikka viisi vuotta sitten. Kaikki harjoittelupaikat ovat kovassa käytössä.”

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on kasvattanut sekä Puolustusvoimien että Rajavartiolaitoksen määrärahoja.

– Rahaa harjoitteluun on ihan toisella lailla kuin vaikka viisi vuotta sitten. Kaikki harjoittelupaikat ovat kovassa käytössä, everstiluutnantti Pasi Marttinen toteaa.

Kiikala-säätiölle taisteluharjoitukset tuovat lisää tuloja. Viranomaiset vuokraavat kerhorakennusta ja maksavat erikseen myös lentokentän käytöstä. Puheenjohtaja Antti Henrikssonin mukaan säätiö pyytää ”kohtuullisen korvauksen”, jonka suuruus on ”sopimusasia”.

Kiikala-säätiöllä on maksettavanaan 125 000 euron laina, kun Kiikalan kiitotiet, rullaustiet ja tankkauspaikka asvaltoitiin kesällä kaksi vuotta sitten. Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi kunnostukseen 600 000 euroa.

Seuraavaksi säätiö vaihtaa lennonjohtorakennuksen rapistuneet ikkunat. Remontin kustannusarvio on noin 17 000 euroa, josta EU maksaa puolet.