Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toiminta alaa toden teolla tammikuussa.
Tuolloin yhteensä 23 000 työntekijää 34 organisaatiosta siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Salon kaupungin palveluksesta uuteen organisaatioon siirtyy yli 1 300 työntekijää.
Henkilöstösiirtoa on ryhdytty tekemään syyskuun puolivälissä, jolloin palkka- ja muiden työsuhdetietojen syöttäminen järjestelmään alkoi. Työ jatkuu tammikuulle asti, ja viimeiseksi järjestelmään viedään verokorttitiedot.
Hyvinvointialueen konsernipalvelujohtaja Laura Sarama sanoo, että valtava tiedonsiirtourakka tarkoittaa myös ”hirveää määrää virheitä”. Tarkistustyön määrä on suuri.
– Tarkistamme ja korjaamme. Isoin riski on se, että palkka- ja palvelusuhdepuolen ensimmäiset tiedot on siirretty syyskuussa. Jos sieltä unohtuu yksikin uusi palvelusuhde, palkan muutos tai palkaton vapaa ilmoittaa hyvinvointialueelle, niin palkat ovat väärin. Tässä teemme koko ajan tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta he muistavat toimittaa meille tietoja.
Yksi haaste ovat keikkatyöläiset. Heitä käytetään paljon juuri joulun aikaan, ja myös heidän tietonsa pitää saada uuteen järjestelmään.
Hyvinvointialueen tavoitteena on, että työntekijät pääsevät tarkistamaan omat tietonsa joulukuun aikana. Teknisiä ongelmia palkanmaksuun ei odoteta.
Onko siis varmaa, että tammikuun palkat tulevat työntekijöiden tileille?
– On, vastaa hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Jari Poromaa.
Poromaan mukaan palkkajärjestelmä on teknisesti suhteellisen yksinkertainen. Hyvinvointialue käyttää palkanmaksuun samaa järjestelmää kuin sairaanhoitopiirin käytössä on ollut jo aiemmin. Se on CGI:n Prima.
Poromaa sanoo, että tietohallinnon näkökulmasta asiakastietojärjestelmät ovat kriittisempiä. Tavoitteena on, että nykyiset 47 eri järjestelmäversiota saadaan karsittua puoleen tammikuun loppuun mennessä.
Yksittäisistä asioista Poromaa sanoo murehtivansa tällä hetkellä eniten sosiaalietuuksien maksatuksia.
– Saadaanko sosiaalietuudet maksettua kuten pitää? Saadaanko päätökset tehtyä ja konvertoitua uuteen maailmaan? Tämä on yksi monimutkaisimmista asioista.
Palkat muodostavat yli puolet hyvinvointialueen menoista.
Palkkapotin jälkeen suurimpia menoeriä ovat palveluostot, tarvikkeet ja lääkkeet.
Jo nyt on selvää, että hyvinvointialue tekee ensi vuonna alijäämää. Talousarviossa sen suuruudeksi on arvioitu 99 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen kulut ovat yhteensä 2,336 miljardia euroa.
Hyvinvointialue on jo kirjannut toteuttavansa vuosina 2023–2025 muutosohjelman, jolla talous pyritään tasapainottamaan.
Ettei vaan tule käymään kuten Helsingin seudulla ja Helsingissä?
Salossa on ollut kyseinen Sarastia toiminnassa jo pidemmän aikaa. Ei ole palkanmaksuongelmia liiemmin.
Jutussa puhutaan että hyvinvointialueen palkanmaksujärjestelmä on Prima?
Varsinais-Suomen hyvinvointialue ei tule maksamaan niitä lisiä jotka on aiemmin päätetty ja sovittu paikallistasolla ammattiyhdistysten kanssa.
Päätös on tehty hyvinvointialueen aluevaltuustossa 23.11.2022.
Tuskin laskee. Liikkeenluovutuksella siirtyvät työntekijät siirtyvät sinne työsuhteen ehtoineen päivineen. Vaikka kunnat ketkuilevat irtisanomalla paikallisia sopimuksia, niin EU:n oikeuskäytännön ja suomalaisen oikeuskäytännön mukaan, vakiintuneet työsuhteen ehdot siirtyvät ja ne harmonisoidaan korkeimman mukaan.
Asialla ei ole merkitystä sillä, mitä aluevaltuusto päättää tai liitot sopivat.
Työsopimussuhteiset harmonisoidaan työsopimuslain mukaisesti ja virkasuhteiset Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta mukaan.
Jos joku päättää asian riitauttaa niin, näitä sovelletaan.
Palkat ehkä korkeimman mukaan, mutta omaishoitajien korvausten harmonisointi tarkoittaa monen kohdalla korvauksen laskua.
Toivottavasti vapaapäivien määrää lisätään jatkossa.
Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja on katsottu olevan palvelussuhteessa kuntaan tapaturmavakuutuksen osalta ja terveystarkastuksen osalta.
Voidaanko siis ajatella niin pitkälle, että omaishoitaja olisi työsuhteessa kuntaan myös omaishoitajan korvauksen osalta?
Tämä tietysti voisi merkitä myös sitä, että palkkiot kuuluisi harmonisoida korkeimman mukaan.
Tätä ei tietenkään vapaaehtoisesti tulkita näin ja jonkun pitäisi asia riitauttaa kun eka palkkio hyvinvointialueelta on kilahtanut tilille.
Kyse on siis siitä kuinka pitkälle omaishoitaja rinnastetaan palvelussuhteessa olevaan.
Omaishoitajaliiton hallituksessa on muistaakseni professoreja, joten pallo kannattaa heittää sinne.
Omaishoitajan vähimmäispalkkiosta ja sen tarkistuksesta on säädetty laissa. Sen sijaan laissa ei ole säädetty voiko palkkiota alentaa. Kun palkkion alentamisesta täytyy säätää laissa, niin on epäselvää voiko vapaaehtoista korkeampaa palkkiota alentaa, koska laissa ei ole alentamismahdollisuutta. Palkkiota ei voi alentaa tai poistaa muita sosiaalietuuksia yhteensovittamalla, koska sitä ei ole laissa nimenomaisesti säädetty. Omaishoidon palkkio myös vaikuttaa eläketurvaan.
Kyse on myös siitä, että voidaanko joidenkin omaishoidon palkkiota pudottaa, vaikka se on vapaaehtoisesti suurempi kuin laki säätää, koska laissa ei ole säännöstä palkkion alentamisesta.
Täydennän vielä. Kun tarkistin laista ja hallituksen esityksestä.
Laki omaishoidon tuesta 10§ 1 momentti ei näyttäisi muuttuneen.
Pykälän momentin mukaan:
Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.
Tuossa ei säädetä hyvinvointialueesta mitään.
Kerrotko Allan missä laissa tai oikeuskäytännössä on tämä ”harmonisoidaan korkeimman mukaan”, aivan, ei missään. Kyse on vain millariikkojen AY-propagandasta.
Montako esimerkkiä tarvitset?
TT 2018:18, TT 2002:7-10, KKO 2009:52,KKO 1992:18,KKO 2010:5, KKO 2013:10 ja KKO 2013:11,Dekker C-177/88, EU:C:1990:383,Hill ja Stapleton C-243/95, EU:C:1998:29Perustuslain 6 §:n, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §:n 1 momentissa sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 12 §:ssä,Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 § ja 12 §,
Onko riittävästi?
TT 2018:18 on muuten millariikkojen hankkima ratkaisu.
Useimmat esimerkkisi ovat täyttä höpöä, esim perustuslain 6. pykälä, yhdenvertaisuus joo mutta ei tarvitse maksaa kaikille samaa palkkaa. Vai maksetaanko Suomessa kaikille samaa palkkaa? Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden työntekijöistä muuten suurin osa ei ole virkamiehiä, vain ne jotka tekevät päätöksiä ja niitähän ei millariikat tee.
Oli siinä listassa mainittu myös työsopimuslaki.
Minä tiedän osaamiseni, eikä minulla ole tarvetta lähteä asialla keulimaan.
Annoin pyytämäsi esimerkit ja on ihan oma häpeäsi kun et ymmärrä mitä ne tarkoittavat.
Tuota tuota, olen opiskellut oikeustiedettä yliopistossa eli kuvittelen asiasta jotain ymmärtäväni. Mainitsemasi työsopimuslain mukaan perustellusta syystä voi maksaa eri suuruisia palkkoja, eihän tämä ole mikään yhdenvertaisuus- tai tasa-arvokysymys kuin millariikkojen mielestä. Kuukkeloimalla yksittäisiä pykäliä/momentteja saa vain listaamiasi heittoja, joihin on parhaimmillaan seuraavassa pykälässä tehty poikkeus. Google-juristeria on sanonko mitä…
Jos olet opiskellut oikeustiedettä niin tiedät mitä palkkojen harmonisoinnilla tarkoitetaan.
Silti, intät, ettei kaikille tarvitse maksaa samaa palkkaa ja kyselet, että maksetaanko Suomessa kaikille samaa palkkaa.
Liikkeen luovutus ei ole tsl tarkoitettu hyväksyttävä syy maksaa erilaisia palkkoja
Siitä on TT2018:18 päätösratkaisu jota et ymmärrä, noska intät edelleen vastaan.
TT:2018:18 ratkaisussa kerrotaan myös millä edellytyksillä voidaan jotain palkkoja maksaa eri lailla samasta työstä, mutta niitä vaihtoehtoja on hyvin vähän.
Hohhoijaa, liikkeen luovutus ei poista oikeutta maksaa erilaista palkkaa, siis jatkaa voi kuten ennenkin. Millariikkojen mielestä saman tutkinnon suorittaneille pitäisi maksaa samaa palkkaa riippumatta siitä työskenteleekö teho-osastolla, neurokirurgian leikkaussalissa tai puhelinajanvarauksessa ja näinhän se ei ole.
PS. Voi myös kysyä onko edes kysymys liikkeen luovutuksesta.
Liikkeen luovutuksen jälkeen on palkat harmonisoitava kohtuullisessa ajassa ja suunnitelmat ja neuvottelut harmonisoinnin toteuttamiseksi on aloitettava ilman aiheetonta viivytystä.
Joten ei voi jatkaa kuten ennenkin, vaikka kuinka huokailet.
”Kohtuullisessa ajassa ja suunnitelmat ja neuvottelut on aloitettava ilman aiheetonta viivytystä”. Kaikki tämä on millariikkojen toiveunta.
KKO 2013:10 ja KKO 2013:11 Katsottiin, että kohtuullinen aika palkkojen harmonisointiin on 2 vuotta ja TT 2018:18 katsottiin, että kun palkkoja ei oltu yhtenäistetty 5 vuoden kuluessa liikkeenluovutuksesta, niin työnantaja oli rikkonut tsl:ssä säädettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta.
Työn sisältö ratkaisee, ei ammattinimike. Eli edelleenkin voidaan maksaa erilaisia palkkoja. Toinen kysymys on edelleen, että onko julkishallinnon uudelleenjärjestelyssä kyse ”liikkeen luovutuksesta”.
”Päätös on tehty hyvinvointialueen aluevaltuustossa 23.11.2022.”
En kyllä löytänyt esityslistoilta tuollaisia päätettäviä asioita.
Mietityttämään jäi enemmänkin se, että onko jokaiselle siirtyvälle henkilölle toimipiste edelleen olemassa, eli onko Salo saanut vuokrattua kaikki tarpeelliset tilat hyvinvointialueelle? Ja, kuinka paljon Salo tulee saamaan vuokratuloja Varhalta?