Kausivalojen kysyntä on pienentynyt aiemmasta. Tällainen tuntuma on ainakin Salon K-Citymarketin tavaratalojohtajalla Eija Kurvisella, joka on samalla havainnut, että kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan ajastimia ja paristokäyttöisiä valosarjoja.
– Paristokäyttöisiä haetaan sisätilojen valoihin, Kurvinen sanoo.
Sen sijaan Halikon Prismassa ei ole havaittu tavallisuudesta poikkeavaa kausivalojen menekissä. Prismajohtaja Heikki Keskinen sanoo, että valosarjathan ovat ledejä.
– Niiden kulutus on tosi pieni, hän lisää.
Kuluttajat saattavat kuitenkin nipistää myös kausivalojen käytössä, sillä kotitalouksia on kannustettu säästämään energiaa kaikin tavoin. Tarkkaa tietoa kausivalokysynnästä tai niiden käytöstä ei ole, mutta pelkkä mutu-tuntuma näyttää siltä, että kuluttajat ovat virittäneet kausivaloja aiempaa vähemmän tähän aikaan vuodesta.
– Vähän näkyy koristevaloja, arvioi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Vastaavanlaisen havainnon ympäristöstä on tehnyt myös Citymarketin Kurvinen Salosta.
Vaikka valosarjojen tiedetään olevan vähän kuluttavia, Motiva ohjeistaa kotitalouksia sammuttamaan myös koristevalot sähkön kulutushuippujen ajaksi. Näitä ajankohtia ovat arkipäivät kello 8–10, 16–17 ja 19–20.
– Nämä ovat ohjeellisia, huippukulutusta voi syntyä muulloinkin, Suur-Uski sanoo.
Yksittäiselle kuluttajalle valosarjojen vaikutus on häviävän pieni, mutta yhteisvaikutus on sitäkin suurempi. Led-valosarjat sijoittuvat tosin viimeiseksi, kun Motiva on vertaillut eri laitteiden vaikutusta tehontarpeeseen, mikäli laitteet sammutetaan esimerkiksi ohjeen mukaisesti kulutushuippujen ajaksi.
Tässä vertailussa sähkösauna, jota ei kytketä päälle, vaikuttaa eniten (600 megawattia) ja 240:n led-valon sarja vähiten (0,8 MW), mikäli 100 000 kotitaloutta toimii näin.
Päivi Suur-Uski sanoo, että Suomessa on 2,5 miljoona kotitaloutta.
– Aika pienistäkin säästöistä syntyy aika paljon, hän muistuttaa.
Suur-Uski selittää, että kun kotimaassa tuotetaan tietty määrä energiaa ja jos kulutus menee yli, tarvitaan säästämistä. Erilaiset toimenpiteet alentavat tehontarvetta, kun toimenpiteitä tehdään kaikissa kotitalouksissa huippukulutuksen aikaan.
Sähkön säästämistä kulutushuippujen aikaan voi Suur-Uskin mukaan miettiä omatoimisesti, jos seuraa sähkön hintaa. Alhainen hinta kertoo vähäisemmästä kulutuksesta.
– Esimerkiksi viime viikonloppuna oli tosi halpaa sähköä, hän sanoo.
Suur-Uski lisää, että varsinkin viikonloppuisin sähkö voi olla halpaa. Alhaisen kulutuksen aikaan voisi käyttää hyvällä omallatunnolla kausivaloja.
Mikäli haluaa osallistua sähkönsäästötalkoisiin, Suur-Uski antaa lisää vinkkejä.
– Jos valot palavat ulkona, voisi sammuttaa sisältä valot tai esimerkiksi tv:n.
– Tv kuluttaa yli kymmenen kertaa enemmän kuin kausivalot, hän selittää.
Yksi konsti onkin kompensoida kotona.
Nykyiset led-valosarjat kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin vanhanaikaiset lamput. Vanhoja energiansäästölamppuja saattaa olla kotitalouksissa edelleen käytössä myös muissa valaisimissa.
– Nyt olisi viimeinen hetki vaihtaa led-valoihin, Suur-Uski muistuttaa.
Myös ajastimen käyttö olisi järkevää valosarjoja käytettäessä.
Ledin ja ajastimen käytön vaikutukset näkyvät konkreettisesti Motivan laatimassa taulukossa, jossa on vertailtu led-valosarjojen käyttökuluja sadan vuorokauden ajalta eri sähkönhinnoilla.
Esimerkiksi 0,50 euron kilowattihinnalla laskettuna 80 lampun led-valosarja (6 wattia) kuluttaa sähköä 7,2 euron edestä, mutta vanha 216 lampun (93,3 wattia) valosarja 112 euroa.
Hyödyntämällä ajastinta siten, että valosarja palaa vain kahdeksan tuntia vuorokaudessa vastaavat hinnat ovat 2,4 euroa ja 37,3 euroa.
Tehontarve-esimerkkejä
Pienin vaikutus on jouluvaloketjulla
Suomen kotitalouksien vaikutusmahdollisuus tehontarpeeseen on seuraavanlainen, jos 100 000 kotitaloutta kytkee sähkön pois eri laitteista:
- Sähkösaunaa ei kytketä päälle eikä lämmitetä – 600 MW
- Auton sisätilaa ei lämmitetä sähkökäyttöisellä lämmittimellä –120 MW
- Sähköuunin käyttöä siirretään toiseen ajankohtaan – 100 MW
- Lattialämmitys (kylpyhuone) kytketään pois päältä – 80 MW
- Jouluvaloketju, 240 yksittäistä led-valoa, sammutetaan – 0,8 MW
- Lähde: Motiva
Sähköä voi säästää vaikka pyykinpesussa
Pieni gallup halikkolaiskaupan pihalla kertoo, että sähkön säästöä on mietitty omalla kohdalla monin tavoin. Esimerkiksi halikkolainen Johanna Leppäaho sanoo tehostaneensa pyykinpesua.
– Nyt ei pestä enää vajaita koneellisia, hän selittää.
Paljon muuta hänen kotitaloudessaan ei voi enää tehdäkään, sillä koti lämpiää pitkälti puulla. Hän sanoo pitävänsä polttopuiden pilkkomisesta.
– Tykkään hyötyliikunnasta, Leppäaho selittää.
Myös sauna lämpiää puulla, mutta remontin yhteydessä poistettiin rikkinäinen saunanpata, jossa vesi olisi lämminnyt puulla.
– Nyt harmittaa, ettei ole pataa, hän sanoo.
Kausivalot eivät Leppäahon kotona käytä juurikaan verkkovirtaa, sillä suurin osa on paristokäyttöisiä. Lisäksi valot on ajastettu.
Muurlassa asuva Mirva Muranen sanoo, että heillä on kotona vielä halpasähkö, mutta siitä huolimatta turhaa kulutusta karsitaan.
– Turhia valoja ei pidetä päällä, näin on tehty aina, hän lisää.
Kausivalot hän aikoo kuitenkin ripustaa.
Lämmityksestä Murasen kotona ei paljon enää voi tinkiä, sillä koti lämpiää suurimmaksi osaksi puulla, mitä tehostaa ilmalämpöpumppu.
Sauna on sähkökäyttöinen, mutta sitä käytetään hyvin harvoin.
Vähän sähkönsäästökohteita löytyy myös salolaisen Arto Tulosen kotoa.
– En tiedä, mistä voisi säästää, sillä melkein kaikki ovat ledejä, hän sanoo.
Koti lämpiää maalämmöllä ja sauna puulla. Hän tosin sanoo, että saunaa on lämmitetty hyvin vähän.
Sähkön säästökohteita on mietitty myös salolaisen Leif Zitronin perheessä.
– Nyt sammutetaan jo vaistomaisesti valot, ettei turhaan käytetä, hän sanoo.
Sauna lämpiää sähköllä, ja sen lämmitystä on nyt tehostettu siten, ettei saunaa napata päälle hetken mielijohteessa yhtä ihmistä varten.
– Nyt pyritään lämmittämään järkevästi, Zitron sanoo.
Onko sähköautoilijoita patistettu ajamaan ja lataamaan vähemmän menopelejään?