Lukumummin jakamaton huomio kannustaa lukemaan ääneen – ”Ei mikään voi olla tärkeämpää kuin tämä”

0
Kaarina Randell on yksi kuudesta lukumummista, jotka lukevat somerolaislasten kanssa. - Lasten lukutaidossa on yllättävän paljon eroja, sanoo Randell. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Someron kirjastossa käy keskiviikkona kova puheensorina jo ennen virallista aukioloajan alkua.

Yläkerrassa on menossa lukumummien kaksituntinen lukuhetki Kirkonmäen koulun kolmasluokkalaisten kanssa. Lapsia ei näy missään, koska he ovat mukana etäyhteyden avulla.

– Ei mikään voi olla tärkeämpää kuin tämä. Jos edes hetkeksi innostaa lukemaan, niin mielellään tekee kaikkensa, sanoo Olla-Riitta Mäkelä ja laittaa luurit päähänsä.

Aamun ensimmäisessä tapaamisessa hän lukee Eppu leirikoulussa -kirjaa.

Lukumummilla ja lapsella on sama kirja, josta seurataan tekstiä toisen lukiessa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Somero on juuri saanut Lukumummien lukupäivät -projektille EU:n hankerahoitusta.

Lukuprojekti paitsi kannustaa lukemaan myös edistää digitalisaatiota. EU:n hankerahoituksen tarkoituksena on nostaa syrjäisemmillä alueilla sijaitsevien peruskoulujen digitalisaation tasoa.

Lukumummien toiminta alkoi viime keväänä, kertoo projektisuunnittelija Maarit Laurento Someron kaupungilta.

– Mummit olivat ensin sitä mieltä, että luetaan livenä kouluissa. Koronan takia se ei käynyt, ja toimimme etänä. Se onnistuikin todella hyvin. Syntyi win-win-tilanne, ja etätyöskentely toimi aikataulullisesti hyvin, sanoo Laurento.

Keväällä koululaiset ja lukumummit tapasivat lukukauden päätteeksi kasvotusten piknikillä, ja syksyn lukuporukalle on luvassa yhteiset pikkujoulut.

Lukumummina toimiva Mirja Honkanen sanoo yllättyneensä siitä, miten hyvin etäyhteys sopii lukuhetkeen. Lukumummilla on videopuhelu yhden lapsen kanssa kerrallaan. Se kestää 15–20 minuuttia. Aamupäivän aikana yksi lukumummi tapaa neljä lasta.

– Tässä ei ole mitään hälinää. On vain yksi lapsi, ja voin keskittyä täysin häneen. Tulee suora kontakti.

Eläkkeellä oleva Honkanen työskenteli urallaan pääasiassa alkuopetuksessa, ja myös muilla lukumummeilla on pedagoginen tausta. Lukumummeja on kaikkiaan kuusi.

Maarit Halonen on yksi lukumummeista. – Lukeminen avartaa ja on tärkeää, hän sanoo. Kuva: SSS/Minna Määttänen
Someron Kirkonmäen koulussa on tällä viikolla paitsi luettu ääneen myös pukeuduttu satujen sankareiksi. Hely Hieta (vas.), kolmannen luokan luokanopettaja Nella-Mari Lindberg ja Ellen Rantanen ovat kaikki sitä mieltä, että lukumummien kanssa lukeminen on hauskaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Etäyhteyden toisessa päässä Kirkonmäen koulussa on menossa erikoispäivä. Koulun väki on pukeutunut satujen sankareiksi.

Punahilkka Hely Hieta on jo lukenut ääneen Täplä saa vainun -kirjaa yhdessä lukumummi Kaarina Randellin kanssa.

– Tuntuu mukavalta lukea ääneen, Hely Hieta sanoo. Hän on tosin sitä mieltä, että lukeminen olisi vielä hauskempaa, jos lukumummi olisi koululla.

– Se on kivaa ja vähän jännittävää, kuvailee lukuhetkeä possupäähineeseen pukeutunut Ellen Rantanen. Hänen asunsa viittaa Kolme pientä porsasta -satuun.

Intiaanihahmo Pikku Hiawathan äidiksi pukeutunut luokanopettaja Nella-Mari Lindberg kertoo innostuneensa heti lukumummien toiminnasta.

– Tämä on ihan huikeaa. Toivoin heti, että minunkin luokkani pääsisi mukaan, hän sanoo.

Lindberg toteaa, ettei normaalissa kouluarjessa ole mahdollisuutta kuunnella jokaisen oppilaan lukevan vuorotellen varttia ääneen. Vaikka hän luetuttaa äidinkielen lisäksi ääneen tehtäviä myös muilla tunneilla, lukuaika jää melko vähäiseksi.

– Lukumummien toiminnassa aika ja henkilökohtainen lukemisen ohjaus ovat arvokkainta.

Lindberg arvioi, että hänen 24 oppilaan luokastaan vain 2–3 oppilasta lukee myös kotona viihtyäkseen ja silkasta lukemisen ilosta.

– Nykylasten lukeminen on vähäistä, Lindberg summaa.