45 pisteen kotivoitto ei ole Vilppaan lähihistoriassa mikään keräilyharvinaisuus.
Mutta kun muistaa, että vain kolme kierrosta sitten Vilpas oli hävinnyt sarjajumbo Hongalle ja saldo näytti kahta voittoa ja viittä tappiota, voidaan 45 pisteen kotivoittoa pitää taas yhtenä todisteena siitä, että tämän kauden Vilppaassa saattaakin olla sitä jotain, jolla seura pitää paikkansa liigaeliitissä.
(Siitäkin huolimatta, että 45 pisteen kotivoitto tuli Korisliigan virallista kriisijoukkuetta Lahti Basketballia vastaan.)
Vilpas on ratkaissut alkukauden akuutit ongelmat, kuten tempon ja pallon hallinnan, tilanteiden tunnistamisen sekä levypallopelaamisen. Vilpas käyttää nyt paremmin mahdollisuutensa juosta nopeita hyökkäyksiä, mutta myös hidastaa tarvittaessa. Pakottamattomat pallonmenetykset ovat lähes minimissä (lauantaina niitä tuli vain kaksi) ja haastetuista levypalloista suurin osa jää nyt Vilppaan käsiin.
Vaikka suurta muutosta ei voi selittää pelkästään yhdellä pelaajavaihdolla, Bo Hodgesin vaihtaminen Quentin Goodiniin teki Vilppaasta huomattavasti fiksumman ja loogisemman – joskin vähemmän atleettisen.
Lauantaina Goodin pelasi ok-pelin, joka tarkoittaa 15 pistettä, seitsemää hankittua virhettä ja läkähdyttävää plusmiinuslukemaa +40. Nyt Vilppaalla on pelaaja, jonka käsiin pallo pelataan kun sovittu setti jäi juoksematta tai hyökkäyskello tikittää viimeisiä desimaalejaan.
– Ennen se pelaaja oli (Jeremiah) Wood ja sitä ennen (Teemu) Rannikko. Goodinin tultua myös Roopen (Ahonen) ja Pertun (Blomgren) pelaaminen helpottui, Riku Laine huomautti.
– Pelitavallisesti muutos on ollut iso, kun pari vuotta meillä oli dominoiva sisäpelaaja (Wood), Juho Nenonen komppasi Lainetta, mutta ei halunnut vetää muutoksen mutkaa ihan niin suoraksi.
– Usein syy muutokseen halutaan hakea jostain yhdestä asiasta, enkä halua selittää sitä sillä (Goodinilla). Me olemme päässeet treenaamaan kunnolla ja saimme maajoukkuetauon aikana jätkät samalle sivulle, Nenonen lisäsi.
Vilpas ei enää myöskään katso ja odota, mitä peli tuo tullessaan, vaan tekee itse aloitteet. Se näkyy levypallotilanteissa ensimmäisen kontaktin ottamisena ja ylipäätään tilanteiden loppuun pelaamisena, joka kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta ei sitä vielä lokakuussa ollut.
Viime viikkojen treeneihin tehtyjen pistotarkistusten perusteella Vilpas on harjoitellut pelkkää siirtymäpelaamista eli nopeita hyökkäyksiä ja puolustukseen paluuta. Se näkyi lauantaina niin kentällä kuin tilastopaperissa: nopeista hyökkäyksistä tehdyt pisteet 20–4, menetyksistä tehdyt pisteet 29–6. Siinä se Vilppaan ja Lahden ero kärjistetysti selitettynä!
– Jännästi se mitä treenataan, näkyy myös kentällä, Vilppaan päävalmentaja Jussi Savolainen myhäili ja myönsi, että panostuksia on tosiaan laitettu siirtymäpelaamiseen.
Lauantaina Lahden korttitalo alkoi sortua tutulla tavalla: Ricky Waxlaxin poissaollessa Mikko Koivistolle ei löytynyt puolustajaa, joka olisi suhtautunut häneen riittävällä vakavuudella. Koivisto vapautui ensimmäisten reilun 10 minuutin aikana neljä kertaa ja se maksoi Lahdelle 12 pistettä (4×3).
Toisella neljänneksellä (20–33) Vilpas alentui 10 minuutiksi Lahden tasolle, mutta tauolta Vilpas tuli poikkeuksellisella jyrinällä ja voitti reilun kahdeksan minuutin pätkän 23–0!
Ratkaisevan tikarin Lahden sisuskaluihin survoi Perttu Blomgren, jonka 29 sekunnin ryöpytys ajassa 21.13–21.42 on syytä kirjoittaa auki: torjunta, puolustuslevypallo, hyökkäyslevypallo, kori, riisto ja kori.
Vilppaan paras pelaaja oli silti Isaiah Crawley, jonka paikoin välinpitämättömän ja löysähkön olemuksen on pakko olla Korisliigan ovelin valeasu, sillä todellisuudessa Crawley on liigan parhaita korintekijöitä ja avoimen kentän pelaajia. Lauantaina Crawley pelasi Goodinin tavoin perusillan, joka tarkoittaa 21 pistettä (heitot 9/13), 7 levypalloa ja vieläkin läkähdyttävämpää plusmiinuslukemaa +45.
Mikä Vilppaan kannalta parasta, alkukauden alisuorittajat Nenonen ja Laine olivat nyt lähempänä pelin ydintä.
– Tämä on ollut vaikea paikka itselleni. Pitää onnistua heti kun tulee kentälle, minuutteja ei saa hassata. Aikaisemmissa peleissä olen tullut vähän huonoon saumaan kentälle. Tähän rooliin on vain sopeuduttava ja löytää keinot, joilla voin auttaa joukkuetta, Laine muotoili.
Korisliiga: Vilpas–Lahti Basketball 110–65 (34–13, 20–33, 28–7, 28–12)
Vilppaan pisteet/levypallot: Jalon Pipkins 10/4/5 syöttöä, Quentin Goodin 15/3, KeyShawn Feazell 10/7/3 torjuntaa, Perttu Blomgren 9/5, Mikko Koivisto 18/0, Juho Nenonen 10/5, Roope Ahonen 6/1, Niilo Kärkkäinen 2/1, Riku Laine 8/2, Patrik Poutiainen 1/3, Isaiah Crawley 21/7.
Lahti Basketball: Devon Thomas 12/6, Arttu Saarijärvi 4/2, Michael Ertel II 7/1, Henri Ventoniemi 8/5, Eemi Luukkonen 2/6, Karl Gamble 12/7, Ville Tolonen 3/1, Erik Sajantila 10/3, Roi Byman 0/3, Steven Haney 7/3.
Levypallot: 46–39
Syötöt: 20–13
Menetykset: 7–17
Heittoprosentit:
1 p: 74–73
2 p: 64–45
3 p: 38–19
OHO!
Vilpas sai lauantaina uuden pistemiehen liigahistoriaansa, kun Patrik Poutiainen upotti vapaaheiton.
Tuomarit: Elias Anttonen, Henri Hilke, Lauri Jäämaa.
Yleisöä: 1 115
Vilppaan seuraava ottelu: ke 23.11. Korihait–Vilpas Uusikaupunki Areenalla kello 18.30.
