Myyriä vilistää nyt tavallista enemmän – Lounais-Suomeen ennustettu kasvavaa myyräkantaa, mutta leudot talvet sotkevat ennusteita

0
Metsämyyräkannat ovat runsastuneet tänä vuonna. Tämä metsämyyrä on täytettynä Turun yliopiston museokokoelmissa. Kuva: TS-arkisto/Marttiina Sairanen

Metsämyyriä saattaa rapistella ihmisasumuksissa tämän talven aikaan tavallista enemmän. Luke (Luonnonvarakeskus) arvioi myyrien runsastuneet selvästi kuluvana vuonna myös Lounais-Suomessa, jossa kuitenkin voi olla poikkeamaa ennusteesta.

– On mahdollista, että lounaisimmassa Suomessa ja lähellä rannikkoa, ei selkeitä huippuja ole, sanoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta.

Syynä ovat leudot talvet, jolloin vuodenaikojen erot eivät ole niin selkeitä kuin muualla Suomessa.

Luke arvioi, että Lounais-Suomen lisäksi Pirkanmaa ja Keski-Suomi kuuluvat alueisiin, joilla metsä- ja peltomyyrät ovat runsastuneet selvästi tänä vuonna. Luke perustaa tietonsa seurantapyynteihin, joiden perusteella ensi vuoden syksynä olisi huippu. Tuolloin metsämyyrän ohi kiilaisi peltomyyrä.

Huippu saattaa jäädä epämääräiseksi ainakin Salon seudulla, jossa viime talvi oli hankala myyrille. Pakkasen ja plussan välillä vaihdellut sää vuoroin sulatti ja jäädytti lunta. Lopulta pelloilla oli paksu jääkansi.

– Se oli huono myyrille, sillä niiden ravintokin jäätyi, Huitu sanoo.

Jos maassa olisi lumipeite, joka ei sula, myyrät viihtyisivät lumen alla, josta ne löytäisivät kasvinosia ravinnoksi.

Lumipeite suojaisi myyriä myös pedoilta, mutta lumen puute ei yksi selitä sitä, että myyrähuiput eivät välttämättä ole selkeitä.

– Leudossa ilmastossa on monipuolisempi petoyhteisö, Huitu sanoo.

Hän sanoo, että myyrien perinteiset viholliset ovat lumikko ja kärppä, mutta leuto talvi suosii myös kettuja ja supikoiria.

– Supikoirat saattavat olla aktiivisempia, kun on leutoa.

Huitu sanoo, että pienpedoille riittää lounaisessa Suomessa paljon muutakin syötävää kuin myyrät.

Leuto sää lisää myös siivekkäiden petojen määrää.

– Haukoista osa jää talvehtimaan, kun ilma on leuto, Huitu selittää.

Peltomyyrät syövät puuntaimien kuorta ja voivat näin tehdä paljon vahinkoa. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Myyrien kannanvaihtelua seuraavan Luken arviot ovat tärkeitä metsänomistajille, sillä sekä metsämyyrä että peltomyyrä vahingoittavat puiden taimia.

Valtaosan metsätuhoista aiheuttaa peltomyyrä, joka syö puun kuorta. Metsämyyrä aiheuttaa ongelmia puun kasvavissa osissa, kuten silmuissa.

Metsämyyrä on myös ihmisen terveyden kannalta hankala, sillä se levittää myyräkuumetta.

Myyräkuumetta aiheuttaa virus, joka leviää ihmiseen metsämyyrän ulosteiden tai virtsan kautta esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ihminen siivoaa jätöksiä.

– Metsämyyriä tulee syksyisin rakennuksiin, Huitu selittää.

THL:n mukaan paras keino estää viruksen saanti, olisi käyttää kosteaa rättiä siivouksessa, jolloin virus ei pääse pölyn mukana hengityselimiin. Lisäsuojaa antaisi hengityssuojain.