Salon kansalaisopiston kurssitarjottimella on kuluvana syksynä ensimmäistä kertaa metsästäjäkurssi.
Kurssi järjestetään yhteistyössä Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö kuvailee kurssin osallistujamäärää runsaaksi.
– Meille oli aluksi kaavailtu luokkatilaa, jonka maksimikapasiteetti on 25 henkilöä. Kun ilmoittautumisia kertyi ja kertyi, luennot päätettiin siirtää auditorioon, kurssin vetäjänä toimiva Perkkiö kertoo.
Auditorion suurin sallittu henkilömäärä on Perkkiön mukaan noin 60.
– Kurssilaisia on yhteensä viitisenkymmentä, hän tietää.
Perkkiö toimii myös Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana.
– Meillä on ollut Paimiossa samankaltaisia yhteistyökursseja paikallisen kansalaisopiston kanssa. Siellä ilmoittautuneita on ollut parhaimmillaan reilut 30.
Perkkiö täsmentää, että Paimion kursseille hakeutuu ihmisiä laajasti Turun seudulta.
– Aikaisemmin tietääkseni Salostakin, hän lisää.
Salon seudun riistanhoitoyhdistys järjestää metsästäjäkursseja myös täysin omatoimisesti.
– Kesäkurssilla oli mukana 25 henkilöä. Lähes aina saadaan porukkaa sen verran, ettei opetusta tarvitse perua, Perkkiö toteaa.
– Mutta kyllä tämän kurssin osanottajamäärä on poikkeuksellisen suuri, hän iloitsee.
Metsästämään ei voi lähteä tuosta vain. Harrastuksen aloittamiseen vaaditaan hyväksytysti suoritettu metsästäjätutkinto, ja juuri kyseistä päämäärää varten perehdyttäviä kursseja järjestetään.
– Kurssit eivät kuitenkaan ole pakollisia. Itseopiskelukin voi riittää, Perkkiö korostaa.
Metsästäjätutkintotilaisuudessa testataan tietämystä kaikkiaan kahdeksasta osa-alueesta: metsästyslainsäädännöstä, lajintuntemuksesta, riistaekologiasta ja riistanhoidosta, eettisestä ja kestävästä metsästyksestä, metsästysaseista ja -patruunoista, metsästyksen turvallisuudesta, pyyntivälineistä ja -menetelmistä sekä saaliin käsittelystä.
Metsästäjätutkinto on kirjallinen koe, joka sisältää 60 kysymystä. 15 kysymystä liittyy lajintuntemukseen, loput ovat sanallisia monivalintatehtäviä. Hyväksytyssä tutkinnossa saa olla enintään kahdeksan virhettä.
Mikäli tutkinnosta suoriutuu onnistuneesti, on palkkiona harrastukseen oikeuttava metsästyskortti. Kuten todettua, tutkinnon suorittaminen ei ole yhdentekevää: metsästäjän on osoitettava harrastuneisuutensa esimerkiksi ampuma-aselupaa haettaessa.
Salon kansalaisopiston metsästäjäkurssi alkoi viime viikon tiistaina. Opetuskertoja on yhteensä viisi, ja rupeama huipentuu 29. marraskuuta, jolloin riistanhoitoyhdistys järjestää tutkintotilaisuuden.
– Kaikki kurssilaiset eivät välttämättä tähtää metsästäjätutkintoon. Joku saattaa olla paikalla pelkästään mielenkiinnon tai yleissivistävyyden takia, Perkkiö muistuttaa.
Kurssiopetus on hänen mukaansa pitkälti perinteistä luennointia.
– Painopistealueita ovat esimerkiksi laki ja lajintunnistus, Perkkiö mainitsee.
Marko Perkkiö on pannut merkille naisten kasvavan osallistumisaktiivisuuden metsästäjäkursseilla.
– Näen asian niin, että naiset hakeutuvat herkemmin ohjauksen piiriin. Miehet ehkä luottavat siihen, että tutkinto menee läpi kylmiltäänkin, Perkkiö pohtii.
– Tutkinnon haastavuus voi tulla yllätyksenä. Ei se mikään läpihuutojuttu ole, hän jatkaa.
Perkkiö on ollut tyytyväinen riistanhoitoyhdistyksen ja kansalaisopiston yhteistyöhön.
– Olemme varmasti tavoittaneet sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät tule omien kanaviemme kautta, hän sanoo riistanhoitoyhdistyksen puolesta.
Hedelmällisen yhteistyön odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa.
– Siitä ei ole vielä varmuutta, järjestetäänkö seuraava metsästäjäkurssi jo keväällä vai vasta ensi syksynä, Perkkiö kertoo.
Perimä vei metsästäjäkurssille
Perniöläinen Minni Mäki on yksi Salon kansalaisopiston metsästäjäkurssin opiskelijoista.
– Sekä isäni että pappani ovat olleet metsästäjiä, ja miehenikin aloitti harrastuksen pari vuotta sitten, Mäki taustoittaa.
Mäki on aikaisemmin esimerkiksi jatkojalostanut metsältä saatua lihaa.
– Olisi kiva päästä itsekin reissuille mukaan. Pidän luonnosta, joten senkin puoleen metsästys olisi minulle sopiva harrastus.
Lienee siis selvää, että Mäki tähtää metsästäjätutkinnon suorittamiseen.
– Olen hakenut jo Ylikulman metsästysyhdistyksen jäsenyyttä. Kyseessä on oma sukuseurani, hän kertoo.
Mäen puoliso on aikoinaan käynyt samantyyppisen metsästäjäkurssin.
– Hän sanoi, että kannattaa ehdottomasti mennä. Lapsiperhearki ei muutenkaan aina salli omatoimista kirjoista pänttäämistä, Mäki naurahtaa.
Hän otti mukaan kurssille myös 13-vuotiaan poikansa.
– Meillä on hyvä kouluttaja, joka sanoittaa asiat selkästi ja ymmärrettävästi. Poikakin jaksoi keskittyä koko kolmituntisen, Mäki kiittelee Marko Perkkiötä ensimmäiseen luentokertaan viitaten.
Mikäli Mäki suorittaa metsästäjätutkinnon hyväksytysti, hän aikoo hakea aselupaa.
– Olen suunnitellut jänismetsästystä, Mäki kertoo.
– Meillä on kotona suomenajokoira, jota koulutetaan metsälle, hän lisää.
